Kun Iranissa tammikuussa 2026 protestoitiin hintojen nousua ja elintarvikkeiden puutetta vastaan, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti iranilaisia jatkamaan protestointia ja valtaamaan hallinnon laitokset.
Kun Israelin pommi-isku Teheraniin 28.2.2026 tappoi Iranin korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein ja muita hallinnon tärkeitä virkailijoita, Trump kehotti taas iranilaisia ”tarttumaan tilaisuuteen” ja ”valtaamaan maansa takaisin”.
Kun sadat tuhannet ihmiset ilmestyivät heti Iranin uskonnollisen johtajan murhaamisen jälkeen kaduille ympäri Irania, amerikkalaiset kommentaattorit vaikuttivat hämmentyneiltä siitä, etteivät mielenosoittajat suinkaan iloinneet ajatollan tappamisesta, vaan surivat häntä ja vaativat kostoa surmaajille.
Läntiset tiedotusvälineet ovat jo kauan toistelleet, että enemmistö Iranin väestöstä vastustaa jyrkästi nykyhallintoa. Ja jos tilaisuus tulee, iranilaiset ovat valmiit kaatamaan hallinnon. Kyse on eräänlaisesta ”oletetusta totuudesta”, josta lännessä on tehty totuus.
”Oletettu totuus” ei ole kuitenkaan voinut syntyä aivan tyhjästä. Eli mihin se oikeastaan perustuu? Taustalla ovat ainakin Iranin väestön mielialoista tehdyt erilaiset mielipidetiedustelut.
Yhdeksi vaikutusvaltaiseksi Iranista tehtyjen mielipidetiedusteluiden lähteeksi on noussut Hollannissa toimiva vuonna 2019 perustettu GAMAAN-järjestö. Sen Irania koskevat kyselyt ovat olleet läntisen median suosiossa. Niitä ovat hyödyntäneet omissa julkaisuissaan esimerkiksi Yhdysvaltain ja Britannian hallitukset, New York Times, Wall Street Journal, Guardian, Economist, CBC-televisioverkko, Voice of America ja Washington Times.
Myös Helsingin Sanomat on viitannut järjestön tutkimukseen useasti. Esimerkiksi 26.2.2026 ja 1.3.2026 kahdessakin eri uutisessa.
Läntisen median välityksellä kyselyiden tulokset ovat levinneet laajalle. Viime aikoina erityisen suosittu on ollut järjestön viime vuonna julkaisema analyysi vuoden 2024 kyselystä iranilaisten poliittisesta suuntautumisesta. Kyselyn mukaan 71 prosenttia iranilaisista haluaa nykyhallinnon loppua.
Kenen perustama GAMAAN on?
GAMAAN on iranilaisten perustama. He ovat Iranin hallinnon kriitikkoja. Järjestön rahoitus tulee ensi sijassa läntisistä lähteistä. Järjestöllä on läheinen suhde useampaankin Yhdysvaltain hallituksen rahoittamaan ja vallanvaihdosta Iranissa tavoittelevaan organisaatioon.
GAMAAN ei tee normaaleja mielipidekyselyitä, joissa satunnaisotannalla valittaisiin kyselyyn osallistuvat. Satunnaisotannallahan halutaan mielipidetutkimuksissa varmistaa kyselyn kattavuus perusjoukon suhteen.
Järjestö on kehittänyt oman menetelmänsä, jossa kyselyt levitetään sosiaalisessa mediassa ja virtuaalisissa erillisverkkopalveluissa (VPN, Iranissa esimerkiksi Psiphon), jotka kätkevät käyttäjän osoitteen. Salauksella toimivissa viestipalvelimissa kuten esimerkiksi Telegrammissa voi vastata anonyymisti.
Kyselyyn vastaajat ovat niitä, jotka ovat halukkaita vastaamaan kyselyyn. Kenties jopa niin halukkaita, että he asentavat eriyisen ohjelman sitä varten. Siksi kerätty aineisto ei ole luotettava otos koko perusjoukosta, vaan pienestä ja valikoituneesta osasta perusjoukkoa. GAMAAN tosin väittää kehittäneensä menetelmän, jolla tämä vinoutuma on kyetty oikaisemaan.
Tutkijayhteisö ei ole samaa mieltä käytetyn menetelmän ongelmattomuudesta. Verkkolehti Noir News 27.2.2025 ilmestyneessä artikkelissa on haastateltu UCLA-yliopiston sosiologian apulaisprofessoria Kevan Harrisia. Hän on toiminut Iran Social Survey – tutkimuksen päätutkijana.
Harrisin mukaan GAMAAN-tutkimusten tulokset eivät edusta koko väestöä, vaan erityistä kyselyyn osallistumisesta kiinnostunutta, internetiä jo käyttävää ja poliittisesti aktiivista pientä osajoukkoa väestöstä. Tohtori Daniel Tavana Penn State-yliopistosta on vielä suorasanaisempi.
Hän on Harrisin kollega Iran Social Survey-tutkimuksessa.
Tavanan mukaan GAMAAN-järjestön tutkijoilla on omat vahvat mielipiteensä. Ja he haluavat käyttää sosiaalitieteen kieltä sen osoittamiseen, että nuo mielipiteet ovat myös totta (https://www.noirnews.org/p/gamaan-iran-polling-unreliable).
Ongelmallista on myös se, ettei järjestö ole yksityiskohtaisesti raportoinut menetelmiä, joita tietojen keruuseen ja muokkaukseen on käytetty. Järjestö ei ole myöskään avannut aineistojaan muiden tutkijoiden käyttöön, jotta muut voisivat testata niitä omilla analyyseillään.
Kenties GAMAAN-kyselyyn vastanneista 71 prosenttia todella toivoo loppua Iranin nykyhallinnolle. Sen perusteella on kuitenkin mahdotonta sanoa, mitä Iranin koko väestö ajattelee.
Jos esimerkiksi Suomessa suhtautumista maahanmuuttoon tutkittaisiin vain Hommaforumin sivuston käyttäjillä, saataisiin varmasti tulos, jonka mukaan lähes sata prosenttia suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti. Sen perusteella ei kuitenkaan voisi sanoa, että sata prosenttia kaikista suomalaisista suhtautuu samalla tavoin. On pelottavaa, että Yhdysvaltain hyökkäyspäätökseen on voinut vaikuttaa tällaisiin tuloksiin perustuva toiveajattelu.
1 kommentti julkaisuun “Iranin hallituksen epäsuosio – valhe, emävalhe, tilasto?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Iranin valtion tuhoamissota käy kalliiksi Euroopalle ja myös Suomelle.
Vuonna 2011 Yhdysvaltojen ja Naton johdolla toimeenpantu Libyan valtiorakenteiden tuhoaminen on jättänyt tuhansien kilometrien rantakaistaleen Afrikan pohjoiskulmalla rikollisjärjestöille miljoonien pakolaisten rahtaamiseen Eurooppaan.
Iranin valtion 95 miljoonan kansalaisen väestö ei jää kotiensa hävitystä ja tulevaisuutensa tuhoamista katsomaan vaan kymmenetmiljoonat iranilaiset matkaavat lähikuukausina Turkin ja Venäjän kautta läntiseen Eurooppaan ja Suomeen. Iranin kaupunkien 75 miljoonan asukkaan vedenpuute laukaisee päivissä muuttopanikin. Euroopassahan asuu jo nyt pari miljoonaa iranilaisesta, joilla kaikilla on sukulaisia Iranissa.
Euroopan unionin ja komission johto ja Naton pääsihteeri ovat varsin avoimesta onnitelleet Yhdysvaltoja ja Israelia Iranin valtiorakenteiden ja yhteiskunnan hävityssodan aloittamisesta.
Euroopan unionin ja Natonjohto on haaveillut Ukrainan satojen miljardien tukipäätöksillään ja asetoimituksilla 145-miljoonaisen kansalaisen Venäjän valtion tuhoamisesta Ukrainan sodan katveessa.
Vähemmälle huomioille on jäänyt tosiasia, että Euroopan puoleisessa Venäjässä asuvasta 120 miljoonasta kansalaisesta 110 miljoonaa on etnisesti venäjää puhuvia venäläisiä. Näin haaveillun yhtyneen Euroopan puhutuin kieli tulisi olemaan venäjän kieli ja sen suurin kansakunta venäläiset ja suurin uskonto venäläinen ortodoksia.
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto varoitti joulukuussa 1991 hallitustaan ja mediaa ilakoimasta Neuvostoliiton hajoamisella kun Suomenniemen naapurissa, muutaman tunnin matkan päässä, Pietarin talousalueella, asuu 12 miljoonaa kansalaista.
Koivisto kysyikin ministereiltään, mitä Suomen hallitus ja armeija tekevät, kun yhteiskuntarakenteiden tuhoutumisen seurauksena rajan vartiointi ja palkanmaksu naapurin puolella lakkaa ja pari miljoonaa pietarilaista tuppaa jalkaisin rajapuomin yli Suomen puolelle?
Martti Pelho
Saundersfoot
Cymru (Wales)