Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov: Hyökkäykset aloittivat vuoden dramaattisesti

”Ei ole vielä helmikuu päättynyt, mutta olemme jo todistaneet koko joukko dramaattisia tapahtumia”, totesi suurlähettiläs Pavel Kuznetsov Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa viime lauantaina pidetyssä Naapuriseuran vuosikokouksessa.

Kuznetsov arvioi Yhdysvaltain aseellisen hyökkäyksen Venezuelaan, suvereenin valtion laillisen presidentin kaappauksen, kasvavan painostuksen Kuubaan, Grönlannin tapahtumien ja laajamittaisen hyökkäyksen Iraniin osoittavan, että myös vuosi 2026 tulee olemaan vaikea.

Venäjän suurlähettilään mukaan kaikki tämä todistaa sen, että maailma on astunut syvällisten muutosten ja jopa mullistusten aikakauteen. ”Yksi asia on selvä. Kyseessä ei ole mikään hetkellinen ilmiö, vaan uusi vaihe maailman kehityksessä. Tämä vaihe voi kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Suurlähettiläs muistutti uuden kehitysvaiheen ytimen olevan periaatteessa selvä. ”Maailman enemmistön maiden pyrkimys puolustaa laillisia oikeuksiaan törmää yhä kiihkeämpään pyrkimykseen estää uuden, oikeudenmukaisemman maailmanjärjestyksen syntyminen”.

Kuznetsov totesi, että yrittäessään säilyttää valtansa länsi ei ainoastaan osoita haluttomuutta käydä kunnioittavaa vuoropuhelua suvereenia tasa-arvoa ja kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita puolustavien maiden kanssa. ”Länsi myös jatkaa voimakeinojen kuten sotilaallisen intervention, sanelun, laittomien pakotteiden ja saarron käyttöä valtansa säilyttämiseksi”.

Euroopan manner ”kuuma alue”

Yksi maailman potentiaalisesti ”kuumista” alueista on viime vuosina Kuznetsovin mukaan ”ikävä kyllä” ollut Euroopan manner.

”On vaikea kiistää sittä, että Euroopan nykyinen jännitys, jonka entiset kumppanimme ovat luoneet Ukrainan konfliktin myötä, aiheuttaa yhä enemmän vaaroja kaikille osapuolille ja uhkaa yhä selvemmin nykyisen poliittisen vastakkainasettelun takia kasvaa aseelliseksi konfliktiksi”.

Venäjän suurlähetttiläs arvosteli myös sitä, että ”eurooppalaiset naapurimme ovat haluttomia työskentelemään yhteisten turvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi yhteisellä mantereellamme”.

”Nykyinen eurooppalainen eliitti, suomalainen eliitti mukaan lukien, osoittaa täydellistä kyvyttömyyttä arvioida tapahtuvia prosesseja asianmukaisesti”, totesi Kuznetsov.

Suurlähettiläs muistutti loputtomien syytösten Moskovaa kohtaan kaikista mahdollisista ja mahdottomista rikkomuksista jatkuvan myös nyt, kun vaikea vuoropuhelu Ukrainan kestävän rauhan saavuttamiseksi on alkanut.

”Venäjän, Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat ovat jo tavanneet kolme kertaa – kahdesti Abu Dhabissa ja kerran viime viikolla Genevessä. Seuraava kokous on valmisteilla”.

Neuvotteluprosessi Ukrainan sodan lopettamiseksi on vaikea

Kuznetsovin mukaan tällä hetkellä on liian aikaista puhua edes välituloksista. ”Neuvotteluprosessi on vaikea. Toivomme kuitenkin, että neuvottelut johtavat tarvittaviin ratkaisuihin. Meille tärkeintä on se, että perimmäiset syyt, jotka johtivat Ukrainan kriisiin, poistettaisiin”. Suurlähettiläs korosti, että ennen kaikkea on poistettava Ukrainan alueelta lähtevät uhat Venäjän kansalliselle turvallisuudelle.

”Olemme panneet merkille EU:n johtajien lausunnot, joiden mukaan Euroopan unionin on oltava edustettuna neuvotteluissa. Ei ole kuitenkaan selvää, mikä olisi tämän tarkoitus”.

”Juuri EU on tällä hetkellä se voima, joka kaikin tavoin lietsoo vastakkainasettelua ja osoittaa avointa kiinnostusta konfliktin jatkumiseen. Tavoite on myös selvä – tuhoon tuomittu pyrkimys aiheuttaa Venäjälle niin sanottu ”strateginen tappio”, ellei aseilla, niin ainakin politiikassa ja taloudessa, yhä uusien ukrainalaisuhrien kustannuksella.

Euroopalla olisi Venäjän suurlähettilään mukaan ollut jo useampikin mahdollisuus toimia rakentavasti Ukrainan kriisin ratkaisemisessa.

”Eurooppa on kuitenkin joka kerta osoittanut, että sen todelliset tavoitteet eivät vastaa julkista retoriikkaa”. Kuznetsov mainitsi Minskin sopimukset Ranskan ja Saksan taatessa sopimusten täytäntöönpanon. ”Myöhemmin ne myönsivät, etteivät aikoneetkaan toteuttaa sopimuksia”.

Venäjän suurlähettiläs otti toiseksi esimerkiksi rauhanneuvottelut Istanbulissa keväällä vuonna 2022.

”Neuvotteluissa pystyttiin määrittelemään konfliktin ratkaisun periaatteet, mutta silloinen Britannian pääministeri Boris Johnson esti sopimuksen syntymisen Kiovalle antamillaan ”viisailla neuvoilla”.

Kuznetsov arvosteli myös EU:n haluavan ”ratkaista” Ukrainan konfliktin antamalla turvallisuustakuut ainoastaan Ukrainalle.  ”Ja ne on suunnattu nimenomaan Venäjää vastaan. Toisin sanoen Eurooppa haluaa taata Ukrainan hallinnon turvallisuuden niin kauan kuin se pysyy Venäjän vihollisena”.

Venäjän ja Suomen suhteet ovat täysin jäissä

Suurlähettiläs totesi myös, ettei Venäjän ja Suomen välisissä suhteissa ole viime kuukausina tapahtunut muutoksia. ”Suhteet ovat täysin jäissä”.

Kuznetsov viittasi eräiden suomalaispoliitikkojen viime aikaisiin lausuntoihin vuoropuhelun palauttamisesta Moskovan kanssa. Suurlähettiläs piti näitä lausuntoja kuitenkin ”melko epämääräisinä”. Vuoropuhelusta puhutaan ”mahdollisesti joskus tulevaisuudessa”,  Ukrainan konfliktin ”ratkaisemisen jälkeen ja niin edelleen”.

”Emme valitettavasti näe mitään merkkejä muutoksesta Suomen nykyisen hallitsevan eliitin Venäjän vastaisessa ulkopolitiikassa, joka tähtää kaikin tavoin vastakkainasetteluun maamme kanssa”.

Kuznetsov sanoi huomanneensa, että puhuessaan mahdollisuudesta jatkaa vuoropuhelua Venäjän kanssa, suomalaiset poliitikot korostavat jatkuvasti, että sen aika ei ole vielä tullut. ”Ilmeisesti he tarkoittavat, että juuri he päättävät, milloin aika on kypsä”.

”Tuotan heille pettymyksen, vaikka luulen, että he itsekin ymmärtävät sen hyvin. Karu kokemus yhteistyöstä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa on opettanut meille, että nimenomaan Venäjän on itse päätettävä siitä, kenen kanssa, milloin ja millä ehdoilla rakennetaan tasa-arvoista ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä, joka ottaa ehdottomasti huomioon Venäjän kansalliset edut”.

Suurlähettiläs sanoi kuitenkin uskovansa, että Venäjän ja Suomen suhteet alkavat palautua silloin, kun Suomen poliittinen eliitti pystyy vakavasti pohtimaan Suomen kansallisia etuja ja kansansa hyvinvointia.

”Suomen poliittisen eliitin venäläisvastainen linja on johtanut maan koko yhteiskunnallis-poliittisen ilmapiirin täydelliseen muutokseen”.

Kuznetsovin mukaan myös tiedotusvälineet ja monet politiikan tutkimuskeskukset ovat tehneet ”liikekannallepanon” poliittisen johdon päätösten puolustamiseksi. Niiden mielestä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin Venäjä-suhteiden katkaiseminen, Naton sotilaallisen läsnäolon lisääminen, ”hillitön militarisointi” sosiaalimenojen kustannuksella ja muu samansuuntainen toiminta.

”Sotilaallista hysteriaa lietsotaan tarkoituksellisesti. Suomalaisia pelotellaan Venäjän pitkäaikaisella ”hybridivaikuttamisella” ja kehotetaan valmistautumaan melkein sotaan itänaapurin kanssa”.

Suurlähettilään mielestä tavoite on selvä. Suomalaiset yritetään saada vakuuttuneiksi siitä, että on välttämätöntä sietää kaikki puutteetkin ”Venäjän uhan” edessä, joka on muka pysyvä ja ”eksistentiaalinen”.

Kuznetsov huomautti myös siitä, että  ”Venäjän uhkakuvan” ylläpitämiseksi Suomen hallinto turvautuu yhä useammin historiallisten tosiasioiden vääristelyyn ja yritykseen ”sovittaa” ne nykypäivän tarpeisiinsa.

”Suomen ulkoministeri tuntee heikosti historian”

Venäjän suurlähettiläs muistutti ulkoministeri Elina Valtosen väittäneen myös koko maailmalle viime joulukuussa, ettei viimeisen sadan vuoden aikana yksikään valtio ole hyökännyt Venäjää vastaan. Venäjä sitä vastoin on Valtosen mukaan hyökännyt naapureitaan vastaan lähes parikymmentä kertaa. Kuznetsov sanoi, ettei hän olisi uskonut, että ministeri tuntee historian niin heikosti.

Kuznetsov viittasi myös puolustusministeri Antti Häkkäseen, joka puhuessaan äskettäin suomalais- ruotsalaisen kauppakamarin seminaarissa yritti perustella teesiä itäisen naapurin ”ikuisesta uhasta” väittämällä, että Venäjä hyökkäsi Suomeen 1800- ja 1900-luvuilla noin sadan vuoden aikana peräti neljä kertaa.

”Maidemme historiassa on tietysti ollut monia vaikeita ja – suoraan sanottuna – traagisia vaiheita. Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen olemme kuitenkin pystyneet voittamaan menneiden vuosien kaunan, jättämään erimielisyydet ja vaatimukset menneisyyteen ja korvanneet ne yhteistyöllä ja hyvillä naapuruussuhteilla”, sanoi suurlähettiläs.

Kuznetsovin mukaan nyt näyttää siltä, että virallinen Helsinki yrittää kääntää ajan kulkua taaksepäin ja avata vanhoja haavoja nykyisen poliittisen eliitin edun mukaisesti. Siksi viime vuosien virheellisiä päätöksiä yritetään perustella puhumalla ”Venäjän ikuisesta aggressiivisuudesta”.

Kaikkein hämmästyttävimpänä Venäjän suurlähettiläs piti kuitenkin sitä, kuinka nopeasti Suomen poliittinen eliitti on onnistunut luomaan maahan todellisen noitavainon ilmapiirin.

”Mikä tahansa Suomen hallinnon virallisesta kannasta poikkeava mielipide esitetään liki maanpetoksena. Tiedämme kuitenkin, että on edelleen melko paljon suomalaisia – sekä tavallisia kansalaisia että poliitikkoja, tiede- ja kulttuuripiirien ja liike-elämän edustajia – jotka ovat vakuuttuneita siitä, että normaalien naapuruussuhteiden kehittäminen Venäjän kanssa on Suomen kansallisten etujen mukaista”, totesi suurlähettiläs. Mutta he pelkäävät Kuznetsovin mielestä ilmaista mielipidettään tietäessään, miten täällä kohdellaan ”toisinajattelijoita”, jotka uskaltavat julkisesti kyseenalaistaa ”johdon päälinjan” oikeellisuuden.

”Poliitikkoja erotetaan puolueistaan, tutkijoilta riistetään professuurit, yrittäjiä ajetaan konkurssiin. Ja tämä tapahtuu maassa, joka edelleen ylpeilee sitoutumisellaan demokraattisiin arvoihin, lehdistön riippumattomuudella ja sananvapaudella”.

Kuznetsov piti kuitenkin ilahduttavaana sitä, että samaan aikaan maassa on edelleen melko paljon todellisia Suomen patriootteja, jotka eivät ole samaa mieltä Suomen poliittisen johdon nykyisen linjan kanssa ja jotka välittävät maansa tulevaisuudesta eivätkä pelkää ilmaista avoimesti mielipiteitään. Näin on erityisesti Naapuriseuran sanomien sivuilla.

Venäjän suurlähettiläs kiitti naapuriseuralaisia ja ”erityisesti ystävääni Mauno Saarta” työstä, jota hän on tehnyt viime vuosina. ”Mauno on onnistunut yhdistämään ne, jotka ovat pitäneet tärkeänä normaalien naapuruussuhteiden säilyttämistä Venäjän kanssa viime vuosina nousseesta venäläisvastaisuudesta huolimatta”.

”Kuten tiedetään, maantieteelle ei voi mitään, ja maamme joutuvat elämään vierekkäin myös silloin, kun nykyisistä yhden päivän poliitikoista ei ole enää jäljellä kuin lyhyt maininta historiankirjoissa”, totesi Venäjän suurlähettiläs.