VIRUS PÄÄTTI TOISIN

Aioin tietysti tulla Naapuriseuran vuosikokoukseen, mutta virus päätti toisin. Influenssarokotus osoittautui höpöhöpöksi.

Mauno Saari

Uskon, että kokous sujuu hyvin. Yksi sen asioista on päätökseni luopua Naapuriseuran hallituksen puheenjohtajuudesta samoin kuin verkkolehtemme päätoimittajuudesta. Aika aikaa kutakin. Nyt tarvitaan tuoreita voimia työn jatkuessa.

On minun aikani (Haavikkoa lainaten) koota paperit ja sulkea ovi. Olen 78-vuotiaana jo lähellä eläkeikää.

Ette kuitenkaan pääse minusta eroon! Oven jätän raolleen. Siirryn takapenkkimieheksi, kirjoitan ja vahdin taustalla haukan silmin yhdistyksemme ja lehden toimintaa.

***

Perustin Naapuriseuran ja verkkolehden kahdesta toisiinsa liittyvästä syystä, journalismin romahtamisesta ja Suomen ulkopoliittisen linjan täyskäännöksestä. Seuramme sääntöihin kirjattiin periaate: ”Suomella on oltava hyvät suhteet kaikkiin naapureihinsa.”

Tämä periaate ei ole muuttunut miksikään. Käytännössä se tarkoittaa vaatimusta, että Suomen on palattava hyvään naapuruuteen Venäjän kanssa. Nykyinen oikeistovalta on loikannut päinvastaiseen suuntaan, vihamielisyyteen.

Meneillään on hyvinvointivaltion raju alasajo. Syytetään suhdanteita ja maailmanpolitiikan epävarmuutta. Jostain syystä mainituksi ei tule ratkaiseva seikka, välien katkaiseminen itänaapuriin, rajan sulkeminen, kaupankäynnin ja yhteydenpidon lopettaminen.

Suomen ihmeellinen nousu sodan romukasasta maailman vauraimpien maiden joukkoon oli suuresti Urho Kekkosen johtaman ulko- ja kauppapolitiikan, idänkaupan ansiota. (Tämän todisti äskettäin mm. Rauma-Repolan ex-pääjohtaja Tauno Matomäki Itse aisassa kuultuna -ohjelmassa – lakonisesti, ilman varauksia.)

Suomi haluaa eristää Venäjän, mutta se on eristänyt itsensä. Tämä typeryys hakee vertaistaan historiasta. Eikä löydä – lukuun ottamatta vuoden 1939 sotaan johtaneita järjettömyyksiä.

Naapuriseura ei kykene muuttamaan maan ulkopolitiikkaa. Me voimme kuitenkin olla toivon kipinä, pieni aukko, josta näkee todellisuuden. Seuran uuden johdon tehtävä on pitää huolta siitä, että toivo paremmasta pysyy hengissä. Ja sen se tekee!

Historia ei ole ohi.

1 kommentti julkaisuun “VIRUS PÄÄTTI TOISIN

Vastaa