Hallituksen leikkaukset näkyvät jo tilastoissa

Orpon ja Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkausten seuraukset näkyvät tulo- ja tulonjakotilatoissa tarkemmin ensi vuoden lopulta lähtien, paremmin vasta vuoden 2026 lopulla, jolloin keskeiset vero- ja tulotilastot vuodelta 2025 ovat todennäköisesti käytettävissä. Selvää on joka tapauksessa, että työttömien ja muidenkin pienituloisten väestöryhmien tulot tulevat pienentymään ja että se varsin todennäköisesti merkitsee myös tuloerojen kasvua ja suhteellisen köyhyyden lisääntymistä. Näin kirjoittaa artikkelissaan taloustieteilijä Pertti Honkanen. Julkaisemme artikkelin kokonaan.

Koska leikkaukset tulevat voimaan monessa osassa ja koska niihin liittyy siirtymäaikoja, tarkkoja laskelmia jo päätetyistä leikkauksista ei voida vielä tehdä. Indeksijäädytykset tulivat jo voimaan vuoden 2024 alussa, työttömyysturvan ja yleisen asumistuen keskeiset leikkaukset huhtikuussa 2024.

Yleisen asumistuen jo päätetyt leikkaukset vaikuttavat, kun uusia asumistukia myönnetään tai kun jo myönnettyjä tarkistetaan, yleensä kerran vuodessa. Leikkaukset jatkuvat esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ns. porrastuksena syyskuusta 2024 lähtien. Yleinen asumistuki poistetaan omistusasunnoilta ensi vuoden alusta lähtien. Hallitus valmistelee monia uusia leikkauksia keväällä pidetyn kehysriihen päätösten perusteella.

Tarkimmin voidaan tässä vaiheessa seurata työttömyysturvaa, josta Kela ja Finanssivalvonta julkaisevat kuukausittain tilastoa. Hallitusohjelma ja kevään kehysriihen päätökset leikkaavat työttömyysturvasta ja siihen liittyvistä etuuksista (aikuiskoulutustuki, vuorotteluvapaa) yli miljardi euroa hallituksen asiakirjojen mukaan.

Kun tiedetään maksetut työttömyyspäivärahat ja työttömyysturvapäivät, voidaan laskea keskimääräinen työttömyyspäiväraha. Kun se kerrotaan luvulla 21,5, tullaan päivärahan kuukausiarvoon. Nimittäin voidaan olettaa, että kuukaudessa on keskimäärin 21,5 arkipäivää, joilta työttömyysturva maksetaan. Työttömän normaali peruspäiväraha tai työmarkkinatuki on tällä hetkellä 37,21 euroa arkipäivältä eli 800,02 euroa kuukaudessa.

Peruspäiväraha, joka on myös osa ansiosidonnaisen päivärahan laskukaavaa, on periaatteessa kuluttajahintaindeksiin sidottu. Indeksijäädytykset Sipilän hallituksen aikana sekä nyt Orpon ja Purran hallituksen aikana merkitsevät kuitenkin sitä, että peruspäiväraha on reaalisesti 7,8 prosenttia pienempi kuin tammikuussa 2015.

Kun tiedetään eri kuukausina maksettujen päivärahojen summat ja päivärahapäivien lukumäärä, voidaan laskea keskimääräinen päiväraha seuraaville ryhmille: työttömien perusturvan saajat, ansiosidonnaisen päivärahan saajat ja kaikki päivärahan saajat. Heinäkuulta 2024 saadaan seuraavat arvot:

Lapsikorotusten vuoksi keskimääräinen peruspäiväraha oli aikaisemmin normaalia peruspäivärahaa suurempi. Nyt se on sitä pienempi, mihin vaikuttaa osa-aikatyössä soviteltujen päivarahojan osuus. Sekin on aikaisempaa pienempi ns. suojaosan poistamisen vuoksi.

Perusturva heikentynyt ansioturvaa nopeammin

Jos näitä arvoja verrataan toisaalta tammikuuhun 2015 ja toisaalta vuoden takaisiin arvoihin heinäkuulta 2023 heinäkuun 2024 rahan arvossa, saadaan seuraavan taulukon mukaiset luvut. Ne kertovat muun muassa, että perusturvan reaaliarvo on supistunut ansioturvan reaaliarvoa enemmän.

Taulukosta nähdään, että vuoden 2015 alusta lähtien perusturva on pienentynyt keskimäärin 16,9 prosenttia ja ansioturva keskimäärin 14,5 prosenttia reaalisesti. Kaikkien päivärahojen keskiarvo on alentunut reaalisesti vielä enemmän, 22,1 prosenttia. Se johtuu siitä, että työttömyysturvan rakenne on muuttunut siten, että ansiosidonnaisen turvan osuus on pienentynyt ja entistä useampi työtön on vain perusturvan varassa.

Tähän suuntaan on vaikuttanut muun muassa ansioturvan enimmäiskeston lyhentäminen Sipilän hallituksen aikana sekä työttömien niin sanotun eläkeputken lyhentäminen ja asteittainen poistaminen, mikä myös pudottaa pitkäaikaistyöttömiä ansioturvalta perusturvalle. Tammikuussa 2015 työttömyysturvapäivistä 44 prosenttia oli ansioturvapäiviä. Heinäkuussa 2024 osuus oli enää 32 prosenttia.

Jos katsotaan kehitystä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, keskimääräinen perusturva ja kaikkien päivärahojen keskiarvo ovat myös reaalisesti alentuneet, 8,6 prosenttia ja 5,1 prosenttia. Näihin lukuihin vaikuttaa erityisesti työttömyysturvan lapsikorotusten ja niin sanotun suojaosan poistaminen. Hieman yllättäen keskimääräisessä ansioturvassa ollaan lievästi plussan puolella.

Tätä voidaan selittää sillä, että työttömyyden nyt kasvaessa ansioturvan piiriin tulee myös uusia työttömiä, joiden päivärahat määräytyvät jonkin verran paremman palkan perusteella kuin jo pidemmän aikaa työttömänä olleiden päivärahat. Kuitenkin taulukon mukaan on selvää, että pidemmällä aikavälillä myös ansioturvan päivärahat ovat reaalisesti alentuneet.

Lähikuukausina ansioturvaa koskevat luvut tulevat synkentymään, sillä nyt syyskuussa tulee voimaan leikkaus, jonka mukaan jo kahdeksan työttömyysviikon jälkeen päivärahaa leikataan 20 prosenttia. Se koskee nyt vain uusia työttömyyskausia, jotka perustuvat 12 kuukauden työssäoloehtoon. Tämän ja muiden siirtymäsäännösten vuoksi leikkauksen vaikutus alkaa näkyä tilastoissa selvemmin vasta vuoden 2025 puolella. Ensimmäiset 20 prosentin leikkaukset tehdään marraskuussa tänä vuonna.

Oheisessa kuviossa näitä tietoja havainnollistetaan laskemalla ostovoimakorjatuista päivärahoista 12 kuukauden liukuva keskiarvo ja merkitsemällä näin saatu tammikuun 2015 arvo luvulla 100. Kuviosta nähdään, miten normaali peruspäiväraha, keskimääräinen perusturvan päiväraha, keskimääräinen ansiopäiväraha ja kaikkien päivärahojen keskiarvo ovat suhteellisesti ja reaalisesti muuttunut vuoden 2015 alusta lähtien. Kun laskelmassa käytetään 12 kuukauden keskiarvoa, hintakehityksen ja työttömyysturvan satunnaisemmat vaihtelut puhdistuvat kuvasta. Muutokset näyttävät toisaalta loivemmilta kuin edellisessä taulukossa.

Kuviosta nähdään, että Sipilän hallituksen kaudella 2016–2019 päivärahojen reaaliarvo yleisesti aleni. Tähän vaikuttivat indeksileikkaus ja -jäädytys, niin sanottu aktiivimalli sekä ansioturvan lyhentämistä merkinneet muutokset. Peruspäivärahan tasokorotus, indeksisuojan palautuminen, aktiivimallista luopuminen sekä koronakriisin aikaiset poikkeussäännökset nostivat päivärahojen reaaliarvoa Rinteen ja Marinin hallitusten aikana. Keskiarvoissa ei enää kuitenkaan palattu vuoden 2015 alun tasolle, vaikkakin peruspäivärahan reaaliarvo oli lyhyen aikaa suunnilleen samalla tasolla.

Miten käy työllisyyslupausten?

Orpon hallitusohjelmassa esitettiin laskelma, jonka mukaan työttömyysturvan leikkaukset ja mm. aikuiskoulutustuen poistaminen luovat lähes 80 000 työpaikkaa. Kun Sipilän hallitus vähensi ansioturvan enimmäispäiviä, toimenpiteen kerrottiin lisäävän työllisyyttä 9 000 hengellä. Niin sanotusta aktiivimallista esitettiin arvio, että se tuo 5000 – 12 000  työllistä lisää. Marinin hallituksen lakiesityksessä lisäpäivien poistamisen ja työttömien eläkeputken katkaisemisen ilmoitettiin lisäävän työllisyyttä 8 000 hengellä vuoteen 2029 mennessä. Kun kaikki nämä luvut lasketaan yhteen, koossa onkin kohta 100 000 uutta työllistä. Ja eikös työttömyysturva ole muutenkin porrastettu ansiosidonnaisen enimmäispäivärajan vuoksi. Vuosittain tuhannet työttömät putovat ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle. Syntyykö silloinkin joka vuosi tuhansia uusia työpaikkoja tämän ”kannustimen” vuoksi?

Mitenkähän uskottavia nämä luvut ovat nykytilanteessa, kun työttömyys kaikkien mittarien mukaan on nousussa ja kun työllisyys on kääntynyt selvästi laskuun? Avoimien työpaikkojen lukumäärä on myös selvässä alamäessä eri mittarien mukaan. Heinäkuussa työttömiä työnhakijoita oli 27 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys ylittää nyt myös koronakriisiä edeltäneen vuoden 2019 tason.

Nyt odotetaan, että kaikki kääntyy paremmaksi ensi vuonna. Optimismia voi kuitenkin epäillä. Työttömyyttä lisäävät hallituksen omat toimet kuten eri hallinnonalojen määrärahojen leikkaukset ja sote-rahojen niukkuus, mikä on johtamassa irtisanomisiin hyvinvointialueilla. Työttömyys ja leikkaukset sekä nyt voimaan tullut arvonlisäveron korotus supistavat kulutuskysyntää, mikä voi osaltaan edistää työttömyyden kasvua.

Hallitus jo itsekin tunnustaa, että julkisen sektorin velkaa on tässä tilanteessa lähes mahdotonta supistaa, vaikka se julistettiin hallituksen politiikan päätavoitteeksi. Työttömyyden kasvu lisää työttömyysturva-, asumistuki– ja toimeentulotukimenoja vaikka niitä samanaikaisesti leikataan. Tulojen ja kulutuksen supistuminen vähentää puolestaan verotuloja. Jne. Jos valtiovarainministeriön talousmallit osaavat luvata lähes 100 000 uutta työpaikkaa, kääntyvätkö ne myös tällaisen negatiivisen kierteen arviointiin?