venäjää ei kutsuta huippukokoukseen

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kertoi viime sunnuntaina, että hänen nimeään kantavaa ”rauhanaloitetta” tukevien maiden johtajat tapaavat huippukokouksessa, joka järjestetään lähikuukausina.

”Maailman rauhan huippukokous” – Global Peace Summit – aiotaan pitää kevään aikana.

Venäjää ei saa kutsua kokoukseen, jonka Ukraina on pyyyänyt Sveitsiä järjestämään.

Sveitsin ulkoministeri Ignazio Cassis kertoi jo pari päivää aikaisemmin New Yorkissa, että Sveitsi on valmis Ukrainan aloitteesta järjestämään ”rauhankonferenssin”. Hän kutsui puheessaan YK:n yleiskokouksessa YK:n jäsenmaat työskentelemään yhdessä rauhan saamiseksi Ukrainaan.

Ulkoministeri ei kuitenkaan esittänyt kutsua YK:n kaikille jäsenmaille, koska Venäjä halutaan pitää ulkona kokouksesta.

Konferenssissa on Sveitsin ulkoministerin mukaan tarkoitus käsitellä Zelenskyn ”rauhanaloitetta”.

”Rauhankonferenssin” pitäisi ulkoministerin mielestä auttaa rauhan aikaansaamista Ukrainassa ja saada siksi mahdollisimman moni maa keskustelemaan Zelenskyn aloitteesta. Tavoitteena on saada Zelenskyn ehdotus mahdollisimman monen maan yhteiseksi aloitteeksi.

Zelenskyn mukaan huippukokouksen tarkoituksena on viimeistellä ja hyväksyä ”rauhanaloite”, joka välitetään tiedoksi Venäjälle. ”Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Venäjä hyväksyisi asiakirjan”, sanoi Ukrainan presidentti.

Zelensky keskusteli äskettäin Münchenissä myös Suomen tulevan presidentin Alexander Stubbin kanssa huippukokouksen järjestämisen ongelmista pyytäen apua sen edustavuuden turvaamisessa.

Ennen muuta Zelenskyn toiveena on saada ns. globaali etelä mukaan. Suomen on arveltu ilmeisesti voivan auttaa siksi, ettei Suomella ole rasitteena useista muista länsimaista poiketen kolonialistista perintöä.

Tavoitteena 160 maan kokous

Zelenskyn presidentinhallinnon päällikkö Andriy Yermak on kertonut Ukrainan käyvän keskustelua 160 maan kanssa osallistumisesta ”rauhankonferenssiin”. Venäjän kanssa ”rauhanaloitteesta” ei aiota keskustella ennen sen lopullista hyväksymistä.

Yermakin mukaan ”Venäjän valtuuskunta” saattaa saada kutsun myöhemmin järjestettävään toiseen huippukokoukseen, jos kutsuttava valtuuskunta suostuu lopettamaan vihollisuudet ja Venäjä on valmis ”palaamaan oikeudenmukaiseen maailmaan”.

Se mitä ”oikeudenmukaisella maailmalla” tarkoitetaan löytyy Yermakin mukaan Zelenskyn ”rauhanaloitteesta”.

Myöhemmin järjestettävälle toiselle kokoukselle ehdotettaisiin hyväksyttyyn ”rauhanaloitteeseen” pohjautuvia toimia, joilla edistettäisiin Zelenskyn aloitteen toteuttamista.

Zelenskyn ”rauhanaloite”

Zelensky julkisti kymmenkohtaisen ”rauhanaloitteensa” marraskuussa vuonna 2022 Indonesiassa pidetyssä G20-maiden huippukokouksessa. ”Rauhanaloitteen” keskeinen osa ovat Ukrainan vuoden 1991 rajojen saavuttaminen.

Aloitteen lähtökohta on Ukrainan alueellinen koskemattomuus, josta se ei aio neuvotella. Venäjän on vedettävä joukkonsa pois kaikilta valtaamiltaan alueilta, myös Krimin niemimaalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Ukraina ole valmis neuvottelemaan lainkaan alueellisista kysymyksistä.

Zelenskyn aloitteessa esitetään myös kansainvälisen erikoistuomioistuimen perustamista tuomitsemaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja korvaamaan erikseen luotavalla mekanismilla kaikki aiheutetut tuhot.

Aloitteessa haetaan myös tosiasiallista tukea Ukrainan Nato- ja EU-jäsenyydelle. Venäjän hyökkäyksen mahdollisti aloitteen mukaan se, että Ukraina oli ”euroatlanttisen maailman” ulkopuolella ”harmalla vyöhykkeellä”. Aloitteessa esitetään myös turvatakuita, jotta Venäjä ei enää tulevaisuudessa voisi hyökätä Ukrainaan.

Ennen ehdotuksensa julkistamista Zelensky hyväksyi syyskuussa 2022 asetuksen, joka kieltää kaikki neuvottelut rauhasta Venäjän kanssa niin kauan kun presidentti Vladimir Putin johtaa maata. Ukrainan lehdistö tiedotti päätöksestä 4. päivänä lokakuuta.

Venäjä pitää Zelenskyn aloitetta uhkavaatimuksena

Venäjän reaktio Zelenskyn aloitteeseen ja Ukrainan ja Sveitsin ilmoitukseen huippukokouksesta on ollut suorasanaisen kielteinen. Venäjä pitää aloitetta uhkavaatimuksena.

YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2023 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov viittasi Washingtonin, Lontoon ja Brysselin sitoutuneen Zelenskyn aloitteeseen. Muista ehdotuksista länsi ei aio edes keskustella. Ulkoministerin mukaan kaikki kuitenkin tietävät, ettei aloitetta ole mahdollista toteuttaa.

Kremlin tiedottajan Dmitry Peshkovin mielestä keskustelu Zelenskyn ”rauhanehdotuksesta” on puhumista vain puhumisen vuoksi, eikä sellainen voi tuoda tulosta. Jo aikaisemmin Venäjä oli ilmoittanut pitävänsä Zelenskyn ajatusta epärealistisena ja puutteellisena. Keskeisenä syynä siihen, etteivät keskustelut voi tuoda tulosta Peshkov piti sitä, ettei Venäjä ole niissä lainkaan mukana.

Venäjän YK-suurlähettiläs Vassily Nebenzia puolestaan totesi YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, että on turha tuhlata aikaa Zelenskyn ehdotuksen käsittelyyn, koska kyse on tosiasiassa uhkavaatimuksesta Venäjälle. ”Tavoitteena on nyt huijata mahdollisimman moni maa osallistumaan utooppisen projektin loputtomiin kokouksiin”, suurlähettiläs sanoi.

”Rauhankonferenssilla” on monia esteitä

”Rauhankonferenssin” valmistelu oli esillä myös Sveitsin Davosissa tammikuussa pidetyssä tapaamisessa, johon osallistui Sveitsin mukaan yli 80 maan ja kansainvälisen järjestön edustajaa.

Alunperin huippukokousta suunniteltiin vuoden 2024 alkuun. Yhtenä ajatuksena oli ”rauhankonferenssin” järjestäminen Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivänä eli 24. päivänä helmikuuta. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska osanottajia olisi ollut liian vähän.

Sveitsin ulkoministeri Cassis totesi Davosin valmistelukokouksen jälkeen, että huippukokouksen  järjestämisen ympärillä on vielä paljon epävarmuustekijöitä. Hän korosti, että esimerkiksi BRICS-maiden pitäisi olla laajasti edustettuina.

Syynä huippukokouksen toistuvaan lykkäämiseen on ennen kaikkea ollut se, ettei varmuutta Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan, Brasilian ja Yhdistyneiden arabiemiraattien osallistumisesta ole toistaiseksi saatu. Myös ns. globaalissa etelässä kiinnostus Zelenskyn aloitteen tukemiseen on ollut vähäistä.

Vastatessaan kysymykseen, voiko ”rauhankonferenssin” järjestäminen ylipäänsä olla realistista seuraavien kuukausien aikana, ulkoministeri totesi, että ainakin sotilaallisen tilanteen pitäisi olla ”kypsä”, jotta kokous voitaisiin järjestää.  Cassis ei tarkentanut, mitä hän ilmaisullaan tarkoitti.

Sekä Sveitsi että Ukraina pitivät tärkeänä sitä, että Davosin keskusteluihin osallistui Yhdysvaltain ja monien Euroopan maiden kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ohella myös edustajia Brasiliasta, Intiasta, Saudiarabiasta, Argentiinasta ja Etelä-Afrikasta.

Päivän kestäneessä tapaamisessa käsiteltiin konferenssin järjestämiseen liittyviä ongelmia Sveitsin ulkoministerin johdolla. Ennen Davosia vastaavia tapaamisia on järjestetty jo kolme: Kööpenhaminassa, Jeddassa ja Maltalla.

Ukraina suunnittelee nyt jatkavansa keskusteluja kahdenvälisesti Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maiden kanssa.

Kiinan osallistuminen Ukrainan ykköshuoli

Ukraina liittolaisineen on panostamassa erityisesti siihen, että Kiina saataisiin osallistumaan kokoukseen ja tukemaan Zelenskyn ”rauhanaloitetta”.

”Kiina on tärkeä ja vaikutusvaltainen maa”, totesi Yermak kertoen Ukrainan etsivän keinoja, jotka mahdollistaisivat Kiinan mukanaolon.

Maailman talousfoorumin (WEF) kokouksessa Davosissa presidentti Zelenskyllä ei ollut odotettua tapaamista Kiinan pääministerin Li Qiangin kanssa, vaikka Yermak oli etukäteen viitannut tapaamisen mahdollisuuteen ja vaikka molemmat osallistuivat WEF:n kokoukseen.

Kiina ei myöskään osallistunut Davosissa järjestettyyn kokoukseen, jossa käsiteltiin Zelenskyn aloitetta ja ”rauhankonferenssin” järjestämistä.

Yermak kyllä kertoi, että Kiina on osallistunut Kiovassa järjestettyihin suurlähettilästapaamisiin, joissa Zelenskyn aloitetta ja huippukokoussuunnitelmia on käsitelty. Kiina oli myös mukana Jeddan kokouksessa, mutta ei enää Davosissa, vaikka Kiina oli sinne kutsuttu.

Zelensky puolestaan kommentoi varsin rujolla tavalla sitä, miksi tapaaminen Kiinan pääministerin kanssa ei Davosissa järjestynyt.

”Mikäli tiedän, Kiinassa päätökset tekee presidentti Xi Jinping. Ja Ukrainassa minä teen päätökset. En tarvitse mitään keskusteluja, vaan tärkeitä päätöksiä niiltä johtohenkilöiltä, jotka päätöksiä tekevät”. Zelensky lisäsi vielä, että ”Kiinassa on pääministeri ja häntä tapaa sitten meidän pääministerimme”.

Zelensky väitti totuudenvastaisesti, ettei hänellä ollut aikomustakaan tavata Kiinan pääministeriä. Amerikkalaisen Politico-julkaisun mukaan Kiinan kieltäytyminen tapaamisesta oli ”epämiellyttävä yllätys” Ukrainalle.

Myöhemmin Münchenin turvallisuuskonferenssissa Kiinan ulkoministeri Wang Ji tapasi Ukrainan ulkoministerin Dmitro Kuleban, joka informoi kolleegaansa ”rauhankonferenssin” järjestämisestä.

Wang Ji totesi, ettei Kiina ole Ukrainan kriisin osapuoli eikä käytä tilannetta omaksi edukseen, vaikka ei olekaan toimeton. Kiina ei myöskään myy aseita Ukrainan konfliktin kummallekaan osapuolelle.

Kiinan ulkoministeri korosti turvallisuuskonferenssissa Kiinan pitävän välttämättömänä löytää konfliktiin diplomaattinen ratkaisu, vaikka olosuhteet eivät ole toistaiseksi kypsyneet osapuolten palaamiselle rauhanneuvotteluihin.

Venäjä: Sveitsi ei sovi välittäjäksi

Lavrov kertoi sanoneensa tammikuussa New Yorkissa Sveitsin ulkoministerille, että maan politiikka Venäjää kohtaan on muuttunut epäystävälliseksi ja Sveitsi on liukumassa pois puolueettomuudesta.

Venäjän Svetsin suurlähettiläs Sergei Garmonin ilmoitti myöhemmin, ettei Venäjä enää katso Sveitsin voivan toimia mahdollisena rauhan välittäjänä. Syynä tähän on suurlähettilään mukaan se, että Ukrainan konfliktissa Sveitsin viranomaiset ovat ottaneet huomioon vain Kiovan näkemykset.

Suurlähettiläs huomautti myös, että Sveitsin johto tukee säännönmukaisesti lännen Venäjän vastaista politiikkaa ja on tukenut myös jokaista Venäjän vastaista Euroopan unionin sanktiopakettia, vaikka Sveitsi ei ole Eu:n jäsen. Sveitsi tukee myös aktiivisesti sitä, että Venäjän johto pitäisi tuomita kansainvälisessä tuomioistuimessa.

Vuoden 2023 joulukuussa Sveitsin hallitus ilmoitti, että se on jäädyttänyt arviolta 8,81 miljardin dollarin arvosta Venäjän ja venäläisten varoja ja omaisuutta. Sveitsissä pohditaan myös varojen takavarikoimista ja siirtämistä Ukrainalle. Aseellista tukea Ukrainalle Sveitsi ei ole antanut.

Venäjän suurlähettilään mukaan Sveitsin liittovaltio on ajanut alas maan toiminnan puolueettomana valtiona eikä sitä enää voida harkita rauhanvälittäjäksi.

Sveitsin ulkoministeri Cassis on maininnut useampaan kertaan, ettei rauhaa Ukrainaan voida saavuttaa ilman Venäjän osallistumista neuvotteluihin. Sveitsi on kuitenkin hyväksynyt sen, ettei Venäjää kutsuta huippukokoukseen.

Britannia ja Yhdysvallat kaatoivat vuonna 2022 saavutetun sopimuksen

Tiedossa on, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan aikoo keskustella Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa jo lähiaikoina Ukrainan sodan lopettamismahdollisuuksista. Putinin on tarkoitus vierailla Turkissa Venäjän maaliskuisten presidentinvaalien jälkeen.

Turkin välityksellä maaliskuussa 2022 käydyt Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut olivat sikäli menestyksekkäät, että maiden valtuuskunnat pääsivät Istanbulissa yhteisymmärrykseen neuvottelutuloksesta.

Venäjä suostui valtuuskuntien puheenjohtajien initioimassa kirjallisessa sopimusluonnoksessa, joka syntyi Ukrainan ehdotuksen pohjalta, vetämään joukkonsa ennen 24. helmikuuta 2022 olleisiin asemiin ja Ukraina puolestaan lupasi pysyä Nato-jäsenyyden ulkopuolella.

Lisäksi yhteisymmärrykseen päästiin vihollisuuksien lopettamisesta. Kiistanalaisten alueiden tilanne sovittiin jäädytettävän. Tarkoitus oli aloittaa neuvottelut alueiden lopullisesta tulevaisuudesta sen jälkeen kun presidentit Zelensky ja Putin olisivat antaneet sopimukselle lopullisen sinetin.

Putin totesi amerikkalaisjournalisti Tucker Carlssonin haastattelussa, että myös denatsifikaatiosta ja siitä, mitä se tarkoittaa, oli Istanbulin neuvotteluissa syntynyt yhteisymmärrys.

Britannia ja Yhdysvallat kuitenkin estivät lopullisen sopimuksen synnyn.

Zelenskyn puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja Davyd Arakhamia kertoi vuoden 2023 marraskuussa, että Britannian pääministeri Boris Johnson oli ilmoittanut Ukrainalle, ettei jo saavutettua neuvottelutulosta pidä hyväksyä, vaan taistelua Venäjää vastaan on jatkettava. Myös Yhdysvallat vastusti neuvottelutuloksen hyväksymistä.

Venäjä on kerta toisensa jälkeen ilmoittanut, että se on valmis neuvotteluihin Ukrainan kanssa. Presidentti Putin on myös useampaan kertaan muistuttanut, että Ukraina oli se, joka keskeytti neuvottelut vuonna 2022 ja että Ukrainan viranomaiset ilmoittivat julkisesti samana vuonna, etteivät he aio enää osallistua rauhanneuvotteluihin.

Jos Ukraina on joskus valmis rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa, Zelenskyn on ensin kumottava voimassa oleva asetus, joka kieltää kaikki neuvottelut Venäjän kanssa niin kauan kun maan presidenttinä on Putin. Näin Zelensky ei aio kuitenkaan tehdä, ei ainakaan nyt näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.