Haluaako Ranska sotaa Venäjän kanssa?

Ranskan presidentin ja pääministerin sotaisat puheet tyrmistyttävät ranskalaisia. Ranskan vasemmiston oppositiojohtaja Jean-Luc Melanchot totesi tiistaina, että joukkojen lähettäminen Ukrainaan voi merkitä sotaa Venäjän kanssa. Hän pitää presidentti Emmanuel Macronin puheita järjettöminä.

Melanchon muistutti, että olisi täysin vastuuton teko, jos yksi ydinasevalta lähettäisi asevoimiaan Ukrainaan sotimaan toista ydinasevaltaa vastaan, olkoonkin että tässä vaiheessa kyse on sodan ”verbaalisesta eskalaatiosta”.

Vasemmisto-opposition johtaja totesi joukkojen lähettämisen Ukrainaan tekevän Ranskasta sodan osapuolen. ”Sota Venäjää vastaan olisi hulluutta”.

Macron ilmoitti maanantaina, ettei hän sulje pois joukkojen lähettämistä Ukrainaan maan asevoimien tueksi, mutta asiasta ei löytynyt yhteisymmärrystä maanantaisessa tapaamisessa, jossa läsnä oli joukko eurooppalaisia Nato-maita ja Yhdysvallat.

”Teemme kaikkemme, jotta Venäjä ei voita tätä sotaa”, Macron sanoi kokouksen jälkeen.

Myös Macronin äskettäin nimittämä uusi pääministeri Gabriel Attal ilmoitti, että presidentin tapaan hänkään ei sulje pois asevoimien lähettämistä Ukrainaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky osallistui tapaamiseen videoyhteydellä. Hän vaati Ukrainalle lisää ilmatorjunta-aseistusta, jotta Venäjä menettäisi ylivoimansa ilmatilan hallinnassa. Zelensky toivoi myös laajempaa teollista yhteistyötä ammusten ja aseiden tuottamiseksi Ukrainassa.

Lisäksi Zelensky piti tärkeänä, että tämän vuoden aikana Venäjän lännessä jäädytetyt varat voidaan takavarikoida.

Macron johti puhetta maanantaina pidetyssä Ukrainan aseellista tukemista käsitelleessä kokouksessa Pariisissa, johon osallistui parikymmentä EU:n ja Naton jäsenmaata.

Ainakin Slovakian pääministeri Robert Fico ja Tshekin pääministeri Petr Fiala vastustivat joukkojen lähettämistä Ukrainaan.

Fico kertoi tapaamisen hengen olleen sotaisa eikä kukaan puhunut rauhasta sanaakaan. Ficon mukaan osanottajat puhuivat kiihkeässä tapaamisessa lähinnä siitä, miten sotaa voidaan jatkaa.

Slovakian pääministeri ilmoitti julkisesti jo ennen tapaamisen alkua, ettei hän hyväksy maansa sotilaiden lähettämistä Ukrainaan. Fico keskusteli tilanteesta maanantaina ennen lähtöään Pariisin myös Slovakian kansalllisen turvallisuusneuvoston kanssa.

Pääministeri totesi vastustavansa joukkojen lähettämistä silläkin uhalla, että hän menettäisi asemansa pääministerinä.

Fico kertoi myös, että eräät maat harkitsevat joukkojensa lähettämistä Ukrainaan kahdenvälisellä sopimuksella.

”Tshekin tasavalta ei tule lähettämään sotilashenkilöstöään Ukrainaan”, totesi maan pääministeri Fiala.

Tapaamiseen osallistunut Puolan presidentti Andrzej Duda kertoi maanantaina toimittajille, ettei joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ollut keskustelussa yksimielisyyttä. Duda kuvasi kokouksen tunnelmia  ja käytyä keskustelua kiihkeäksi.

Dudan mukaan tapaamiseen osallistuneet maat tulevat itse päättämään siitä, mitä eriyistä aseellista tukea ne tulevat Ukrainalle antamaan. Kyse on Puolan presidentin mukaan kuitenkin huomattavasta määrästä ammuksia ja ohjusteknolgiaa.

Myös Ukrainan oman raketti- ja ohjustuotannon tukeminen teollisella yhteistyöllä maan kanssa oli vahvasti esillä. Ukraina saa käyttöönsä nykyaikaista teknologiaa, jota Nato-mailla on.

Suomesta kokoukseen osallistui presidentti Sauli Niinistö. Presidentin mukaan Ukrainaan ei tule lännen sotilaallista läsnäoloa.

Niinistö kertoi Ylelle lähettämässään sähköpostiviestissä, että tapaamisessa ”vallitsi laajasti jaettu käsitys siitä, ettei sotilaalliseen läsnäoloon ryhdytä. Tämä oli myös Suomen kanta”.

14 kommenttia julkaisuun “Haluaako Ranska sotaa Venäjän kanssa?

  1. Macronin ääneenajattelu on yllättävää ja hämmentävää. Ehkä taustalla on jotain sisäpoliittisia syitä, joista emme tiedä. Ranska ei ole aiemmin erityisemmin korostanut yhteistä rintamaa Yhdysvaltain ja Ison-Britannian kanssa, joten ehkä tämä oli tarkoitettu piristämään Venäjän vastaisen rintaman keskusteluja.

    Zelenskyi jatkaa vanhaa virttä: lisää aseita ja Venäjän länsipankeissa olevat varat täytyy varastaa Ukrainan käyttöön. Rauhaa hän ei aio edelleenkään tarjota kansalaisilleen, jotka ovat jo 10 vuoden ajan kärsineet sotimisesta. Ei ihme, ettei Zelenskyi uskalla mittauttaa kannatustaan presidentinvaaleissa. Hän muistaa, miten sisällissotaa tottelevaisesti ylläpitäneelle Porošenkolle kävi. Eiväthän ukrainalaiset halua sotaa vaan sodan päättymistä ja rauhaa. Ukrainan sotimisen rahoittavat länsimaat eivät kuitenkaan kaipaa rauhaa ollenkaan, vaan edelleen ”vaativat” sodan voittamista, vaikka sen hinta on jo nyt kauhistuttava sekä aineellisina tuhoina että menetettyinä ihmisinä.

  2. Macronin retoriikka on koventunut. Nyt kun Nato-rintama on saatu valmiiksi Ruotsinkin osalta, niin ei taida olla mitään turhaa puhetta entiseltä pankkiirilta. Nato-maiden joukkojen lähettäminen Ukrainaan tietäisi täyttä sotaa koko Euroopassa.

  3. Macronissa herännyt kiihkeä halu estää Venäjän voitto Ukrainassa saattaa hyvinkin liittyä siihen, miten Ranska on menettänyt viime aikoina otettaan entisistä siirtomaistaan, Afrikassa. Vaikka ne ovatkin olleet nimellisesti itsenäisiä, niin Ranskan imperialistinen ote on ollut niistä vahva ja se on saanut niistä mm. ydinvoimateollisuutensa tarvitsemia raaka-aineita ym. sopuhintaan ylläpitämällä läheisiä suhteita niiden enemmän tai vähemmän korruptoituneisiin hallitsijoihin vähän samaan tapaan kuin USA omiinsa.

    Venäjän haastettua USA:n hegemonisen maailmanjärjestyksen on mm. Ranskan ydinvoiman raaka-aineita tuottava Nigér vaatinut Ranskaa vetämään tukikohtansa pois maasta ja tavoittelee reilumman kaupan sopimuksia vientituotteilleen. Useat aiemmin ranskankieliset Afrikan maat ovat myös kääntyneet Venäjän tai Wagnerin puoleen saadakseen tukea rauhan turvaamiseen mailleen. Oletettavasti tällä kaikella on vaikutusta Macronin kiihkeään haluun saada Venäjä häviämään sotansa, ettei se myöskään näyttäisi enää huonoa esimerkkiä Afrikassa.

    Russofobia Ranskan mediassa on yleisesti ottaen lievempää kuin Suomessa ja mediassakin on enemmän väljyyttä erilaiste mielipiteiden esittämiselle. Macron edustaa kuitenkin ng. globalistieliittiä ja ajaa sen etuja. Ennen sodan alkua Macron vielä yritti käydäkeskusteluja Putinin kanssa, mutta kun Putin vaati Minskin sopimuksen takaajana toiminutta Ranskaa pitämään kiinni sopimuksen toteutumisesta niin Macron oli sanonut Putinille, että sen sopimuksen voi unohtaa.

    1. En tiedä, minkä verran Suomen mediassa on ylipäänsä esillä tämä Ranskan entisten siirtomaiden tilanne Länsi-Afrikassa, mutta Ranskan media uutisoi nyt 24.2. että Länsi-Afrikan maiden talousjärjestö on päättänyt luopua niistä raskaista sanktioista, joita se oli asettanut mm. Nigér’lle sen jälkeen kun ’sotilasjuntta’ otti siellä vallan heinäkuussa. Samoin se luopui Malin, Burkinan ja Guinean vastaisista pakotteista.

      Uutisointi mm. Nigér’n vallankaappauksesta on myös nykyiselle länsimedialle tyypilliseen tapaa ollut yksipuolisen tuomitsevaa ”sotilasjunttaa” kohtaan, vaikka vallan vaihdolle on ollut ilmeisen laaja kannatus maan väestön keskuudessa ja ”sotilajuntan” pyrkimyksenä on muun muassa ollut käyttää maan luonnonvaroja ja niistä saatavia tuloja aiempaa enemmän maan infrastruktuurin ja sen omien kansalaisten elinolojen parantamiseen.

      Niger’n kapinalliset Niamey:ssä heinäkuussa heiluttelivat Venäjän lippuja. Nyt helmikuun alussa uuden hallituksen joukot takavarikoivat Niameyssä suuren määrän ilmeisesti ranskalaisia aseita, joita heidän käsityksensä mukaan oli tarkoitus käyttää vastavallankaappauksessa, jota Ranska heidän mukaansa oli salaisesti suunnitellut.

      https://www.france24.com/fr/afrique/20240226-la-levée-des-sanctions-contre-le-niger-un-net-changement-de-braquet-pour-la-cédéao

  4. Onhan Ukrainassa jo kai ainakin Yhdysvaltojen sotilaita (ollut kymmenisen vuotta), ja varmaan muitakin vastaavia. Jos lisää lähetetään – nyt siis julkisesti – on vielä se toivo, että yhteenotot käydään Ukrainan maaperällä. Venäjähän pyrkii nyt käsittääkseni työntämään rintaman turvallisen etäälle Venäjän aiemmista alueista ja mm. Donetskista.

    Mitä kauemmin sota kestää ja rauhanaikeet estetään, sitä huonompi Ukrainan kannalta. Kaikkein viisainta olisi tietysti ollut välttää maan natsihenkistyminen, olla tekemättä veristä lännen masinoimaa vallankaappausta ja tietysti olla aloittamatta sisällissotaa. Kun tämä kaikki tapahtui, olisi kannattanut toteuttaa Minskin sopimus ja luopua suosiolla havittelemasta Naton jäsenyyttä tai vastaavaa.

    Keväällä 2022 Ukrainalle olisi ollut onneksi solmia Venäjän kanssa neuvoteltu rauhansopimus. Ei Ukraina voita mitään jatkamalla sotaa. Länsi saattaa voittaa sillä tavalla, että asekauppa käy kuin siimaa ja Ukrainaa inhimillisesti ja materiaalisesti uhraamalla Venäjää ehkä kuitenkin onnistutaan jonkin verran heikentämään.

    USA on jo saanut sen hyödyn, että Venäjän ja muun Euroopan luonnollinen ja kaikkia tahoja hyödyttävä yhteistyö on taas estetty pitkäksi aikaa. Jos Venäjä sodan lopputuloksena ottaa haltuunsa ne Ukrainan alueet, jotka haluavat Venäjään liittyä ja estää Ukrainaa muodostumasta sille eksistentiaaliseksi uhkaksi, on Venäjäkin jonkinlainen hyötyjä joskin kalliilla hinnalla.

    Suomi on tietenkin ampunut itseään nilkkaan. Eniten minua harmittaa se, että itsetuhoista käytöstä on perusteltu valhein, vääristelyin ja tosiasioista vaikenemalla. Kuumassa sodassa ei vielä olla, mutta aika näyttää otammeko tyhmyyksissämme senkin kohtalokkaan askeleen.

  5. Niinistö vastusti suomalaisten sotilaiden lähettämistä Ukrainaan, koska halusi puhtoiset kädet jäädessään eläkkeelle. Perjantaina Stubb sitten esittelee Suomen todellisen kannan sotilaiden lähettämiseen, ja ensialkuun sinne menee Suomesta ns. asiantuntijoita ja sitten varusmiehiä suoraan rintamalle. Suomella kun on kokemusta Karjalan kannaksesta. Nyt jos koskaan Suomi saa mainetta kovapäisinä Karjalan mäntyyn juoksijana. Muu EU on kauhuissaan, kun suomalaiset eivät pärjää, niin ei sinne Ukrainaan kannata muitakaan lähettää. Sitten saapuu jo syys ja Trump voittaa vaalit, joka pakottaa myös Zelenskyn neuvotteluun rauhasta. Tosin sekä Putin, että Zelensky ovat omissa huoneissaan, joidenka välissä Trump juoksee pakottaessaan Zelenskyn rauhaan. Muut EU johtajat odottavat hermostuneina mahdollista rauhaa.

  6. Ei tällä ole mitään tekemistä Ranskan halujen kanssa; käsky on tullut pääkonttorista. Nato-maiden johtajat määrätään vuorotellen Washingtonin juoksupojan rooliin. Boris Johnson toimi siinä keväällä 2022 kun esti rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä.

  7. Ranskan suhde Washingtoniin ”pääkonttorina” on ristiriitaisempi kuin Brittien, joiden entinen siirtomaa USA on. USA ja britit kuitenkin jakavat saman anglosaksisen kielen ja kulttuurin laajemminkin. Ranskalaisillla on taas historiallisessa muistissa heidän oma suurvalta-aikansa, jolloin kaikissa Euroopan ja Venäjänkin hoveissa puhuttiin ranskaa ja heillä oli maailmanlaajuinen siirtomaaimperiumi.
    Macron kyllä kuuluu ns. globalistieliittiin, on taustaltaan pankkiiri, mutta koittaa silti tasapainoilla sen kanssa, että ranskalaiset toisaalta kokevat myös USA:n kilpailijakseen eivätkä haluasi täysin alistua sen juoksupojaksi. Tämä heijastuu siinä, että Macron haluaisi ennen kaikkea Ranskalle vahvan aseman EU:ssa, mm. siksi hänen on väitetty haaveilevan itsestään uutta Napoleonia. Macron on myös johtanut Ranskaa usein autoritaarisellla otteella ja mielenosoituksiin on Macronin aikana vastattu myös rankalla poliisiväkivallalla.

    Macronin voi kyllä katsoa syylistyneen myös osaltaan Ukrainan sodan alkamiseen, koska hän Putinin kanssa ennen sotaa käytyjä neuvotteluja kieltäytyi vaatimasta Ukrainalta Minskin sopimuksen noudattamista, johon Ranskalla olisi sopimuksen takaajana ollut velvollisuus. Jos Ranska olisi onnistuneesti vaatinut Ukrainaa kunnioittamaan sopimusta, niin Venäjällä ei olisi ollut tarvetta tai syytä tehdä sotilaallista interventiotaan. Vaikea sanoa, halusiko Macron todella tätä sotaa silloin, vai ajatteliko hän vain, että Putin bluffaa ja Venäjän käsi tässä tilanteessa niin heikko, että sen kanssa tehtyjä sopimuksia ei tarvitse kunnioittaa.

    1. Ranskan suurvaltamenneisyys nollautui käytännössä toiseen maailmansotaan. Sen jälkeen maa oli USA:n alusmaa kunnes de Gaulle heitti Naton ja amerikkalaiset ulos. Gaullen jälkeiset presidentit noudattivat samaa linjaa. Gaullismin viimeiset rippeet koettiin Chiracin aikana, jolloin maa kieltäytyi kannattamasta Irakin sotaa. Sarkozy ja Hollande olivat jo täysin USA:n talutushihnassa kuten myös Macron. Macron on tunnettu siitä että hän esittää keskenään täysin ristiriitaisia näkemyksiä. Joku vuosi sitten hän sanoi mm. että Nato on vanhentunut. Tämä poukkoilevuus selittynee sillä, että hänellä on taipumusta sooloilla, mutta pian ärähdys pääkonttorista tuo hänet takaisin ruotuun. Minskin sopimukset tehtiin ennen hänen kauttaan eikä hän luotettavien lähteiden mukaan edes tiennyt niiden sisältöä. Macron on höyhensarjan poliitikko eikä hänellä ole kompetenssia ymmärtää kansainvälistä politiikkaa saatikka sitten vetää omaa linjaa.

  8. Erään postauksen mukaan Rotschild-suvun päämies olisi lähettänyt paimenkirjeen läntisille johtajille että ”NWO kaatuu jos Ukraina ei voita sotaa” (lyhensin vähän). Isosta asiasta on siis kyse. Venäjän tuhoamista on valmisteltu jokunen vuosikymmen WEST/NWO/WEF/NATO-piireissä ja nyt työ uhkaa valua viemäriin. Arvelen että Ranskan Macron on ottanut kaikki keinot käyttöön mutta Ranskan onneksi siellä on toimiva oppositio. Eli Ranskassa oppositio estää poliittisen johdon hulluudet, mutta Suomessa näin ei käy koska meillä ”oppositio” pettää rutiinilla sekä maan että kansan.

  9. Niin Jos Nato maat lähettää sotilaita sotimaan Naton ulkopuoliseen maahan niin minkälainen puolustusliitto on kyseessä ?
    Onko se niin että silloin ei olla Naton vaan valtion hommissa ja jos tulee toiseen suuntaan niin sitten ollaan Natossa.

Vastaa