Kiinan presidentti Xi Jinping ja Unkarin pääministeri Viktor Orban totesivat torstaina Budapestissa maiden välisten suhteiden kehittyneen strategiseksi kumppanuudeksi. Se kestää myös kaikki ”säätilan” vaihtelut kansainvälisessä politiikassa. Kiinan presidentti päätti kolmipäiväisen vierailunsa Unkarissa perjantaina.
Presidentti Xi totesi Kiinan pitävän Eurooppaa merkittävänä kumppanina maan nykyaikaistamisessa. Hän toivoi Euroopan unionin puheenjohtajamaana tämän vuoden toisella puoliskolla toimivan Unkarin auttavan aktiivisella roolillaaan Kiinan ja EU:n välisen suhteen vakaata kehitystä.
Unkarin pääministeri puolestaan totesi maansa arvostavan Kiinan tärkeää panosta maailmanrauhan edistämisessä. Orban sanoi Unkarin tukevan välitöntä tulitaukoa ja rauhanneuvotteluiden aloittamista Ukrainan sodan lopettamiseksi. Hän totesi Unkarin myös kannattavan kaikkia toimia rauhan aikaansaamiseksi. ”Me tuemme myös Xi Jinpingin rauhanaloitetta”.
Orban mainitsi myös, ettei Unkari ole samaa mieltä puheista, joissa varoitetaan kiinalaisten tuotteiden ”ylitarjonnasta” tai ”Kiina-riippuvuudesta”. Erityisesti Yhdysvallat, mutta myös EU:n johto on viime vuosina varoitellut Euroopan maita Kiinasta. Molemmat ovat myös uhanneet Kiinaa uusilla kauppaan kohdistuvilla rangaistustulleilla.
Orban sanoi Unkarin jatkavan yhteistyöprojekteja Kiinan kanssa ja mainitsi esimerkkinä Unkarin ja Serbian välisen nopean rautatieyhteyden rakentamisen osana Silkkitie-hanketta. Hän toivoi myös lisää kiinalaisia investointeja ja yhteistyön laajentamista unkarilaisten yritysten kanssa.
Unkarin pääminsteri sanoi pitävänsä Kiinan kehitystä Euroopalle mahdollisuutena eikä riskinä. Orban totesi Unkarin tukevan myös ns. yhden Kiinan politiikkaa.
Suhteet Unkariin paremmat kuin koskaan aikaisemmin
Unkarissa vieraillut Kiinan presidentti totesi torstaina tavatessaan Unkarin presidentin Tamas Sulyokin, että maiden väliset suhteet ovat nyt paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Maiden välinen yhteistyö on Xin mukaan ollut hyödyllistä ja tuottanut merkittäviä tuloksia. Suhteet ovat kestäneet myös muutokset kansainvälisessä tilanteessa.
Kiina ja Unkari solmivat diplomaattiset suhteet jo 75 vuotta sitten. ”Unkari oli yksi ensimmäisistä maista, joka tunnusti vuonna 1949 uuden Kiinan”, totesi Kiinan presidentti. Hän huomautti myös, ettei maiden välisiä suhteita ole koskaan suunnattu kolmatta osapuolta vastaan eikä niitä sanele myöskään mikään kolmas osapuoli.
Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto muistutti jo ennen Kiinan presidentin vierailua, että Xi käy Euroopan vierailunsa aikana ainoastaan kahdessa EU:n jäsenmaassa, Ranskassa ja Unkarissa.
Kiinan ja Unkarin välisissä keskusteluissa yhtenä keskeisenä teemana oli maiden välisten kaupallisten ja taloudellisten suhteiden vahvistaminen. Kiina oli jo vuosina 2020 – 2023 merkittävin ulkomainen investoija maassa. Xin vierailun yhteydessä allekirjoitettiin peräti 18 uutta maiden välistä sopimusta.
Unkari aikoo mm. laajentaa maataloustuotteidensa vientiä Kiinaan. Unkarin ulkoministeri muistutti myös, etteivät unkarilaiset enää tarvitse viisumia matkustaessaan Kiinaan. Turismia laajentaa myös se, että kesäkuusta alkaen Unkarin ja Kiinan välillä on viikottain jo 19 lentoa.
Keskeinen asia maiden välisissä keskusteluissa oli myös tulitauon ja rauhan aikaansaaminen Ukrainaan. ”Kiina on epäilemättä yksi vahvimmin rauhan puolesta toimivista maista, joka korostaa rauhan aikaansaamista”, sanoi Unkarin ulkoministeri.
Szijjarto totesi, että maiden välillä on rauhan välttämättömyydestä täysi yhteisymmärrys ja siksi asia oli keskeisesti esillä myös presidentti Xin vierailun aikana.
7 kommenttia julkaisuun “Kiina ja Unkari nyt strategisia kumppaneita”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kaksi järkevää miestä. Kaksi järkevää maata. Ei suomalaista. Ei Suomea.
Huomioitavaa, Suomi ei kuulu näiden valtioiden joukkoon, joille Kiina on vapauttanut max 15d turistimatkailun Kiinaan. Nyt joukkoon liitettiin jo Unkarikin. Ei voi kuin ihmetellä tätä usan alttareilla polvistuvia lakeijoita ja kurtisaaneja Suomen johdossa!
”Kiina on päättänyt 14.3.2024–31.12.2025 ottaa käyttöön yksipuolisen viisumivapauspolitiikan tavallisille passinhaltijoille kahdestatoista maasta: Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Espanja, Malesia, Sveitsi, Irlanti, Unkari ja Itävalta , Belgia ja Luxmburg.”
Näinä aikoina saa harvoin lukea tällaisia hyviä uutisia. En tunne Kiinan asioita, mutta onhan sitä arvosteltu joistain ihmisoikeuskysymyksistä ja oltu huolissaan mm. siitä, että Kiina lienee edelläkävijä (EU ja USA tuntumassa ja liekö Venäjälläkään kovin vapaata johtuen siitä, että länsimaat yrittävät kaiken aikaa horjuttaa sitä) ihmisten kontrolloimisessa eli heidän vapauksiensa rajoittamisessa.
Pelkään, että maailmanlaajuinen kontrolli lisääntyy jopa niin, että nyt vastakkaisissa leireissä olevat vielä löytävät toisensa niissä merkeissä. Positiivisesti ajatellen keskenään hyvissä suhteissa olevat valtiot pystyvät kritisoimaan toisiaan rakentavasti (ainakin kulissien takana), mikä ainakin hidastaa kielteisiä kehityskulkuja.
Länsimaillakin on (tai on ainakin ollut) hyviä piirteitä, joiden soisi yleistyvän maailmalla. Toisaalta länsimaat ovat käsittääkseni se suurin riippakivi estämässä sopuisaa kehitystä eri maissa ja maanosissa. Ne ovat itsekkäitä ja ylemmyydentuntoisia. Esimerkiksi käy Ukrainan kriisi, joka johtuu melkein täysin siitä, että Yhdysvallat haluaa Venäjän (ja varmaan myös Euroopan ylipäänsä) olevan itselleen alisteinen, ei kumppani saati tasavertainen kumppani.
Loistavaa, että Kina panee ”kapulota EU:n rattaisiin”..
Tällaiset vierailut ovat kitkerää lientä EUSA:n johtajille, joiden ulkopolitiikan keskiössä on väite Kiinan ”vaarallisuudesta” sekä taloudellisessa että sotilaallisessa mielessä. Vierailu ja sen poikkeuksellinen särmättömyys viittaa siihen, että Orbán on päättänyt uhmata EU:n USA-vetoista päälinjaa oikein kunnolla. Orbánilla on jo valmiiksi pahan pojan leima EU:n sisällä, joten hän voi veljeillä Kiinan kanssa melko turvallisesti.
Tietenkään Kiina ei ole tässä liikkeellä mistään rakkaudesta pieniin eurooppalaisiin valtioihin. EU-maa Unkarin valmius näyttäytyä maailmalla Kiinan ”strategisena kumppanina” tarjoaa Xille pienen, mutta todellisen jalansijan eurooppalaisessa politiikassa ja uskoakseni varsin ”halvalla”. Kun on yksikin EU-maa, joka suhtautuu Kiinaan asiallisesti ja vailla demonisoitua hysteriaa, tilanne on ulkopoliittisesti Kiinalle suotuisa.
Sopuisuus Kiinan suuntaan ei tietenkään muuta sitä, että Unkari on Orbánin kaudella rajoittanut merkittävästi ns. kansalaisvapauksia, suhtautunut pakolaisiin julmasti ja vaikeuttanut muiden poliittisten voimien mahdollisuutta osallistua Unkarin tulevaisuuden muovaamiseen. On selvää, että Orbán ja Xi ymmärtävät toisiaan, koska kummallakaan ei ole merkittävää vastavoimaa omassa maassaan. Ulkopoliittisesti tällainen asia voi olla hyvä, vaikka ei välttämättä sisäpoliittisesti.
Onko Unkarissa tosiaan rajoitettu kansalaisvapauksia (missä määrin ja mitä vapauksia), vaikeutettu opposition toimintaa (miten) ja suhtauduttu pakolaisiin julmasti? En tosiaan tiedä, mutta olen olettanut tuollaisten väitteiden olevan enimmäkseen niiden panettelua ja liioittelua, jotka eivät ole tykänneet Ukrainassa harjoitettavasta politiikasta, se kun on vissiin melko konservatiivista (esimerkiksi lapsiperheitä tukevaa).
En tiedä tuostakaan pakolaisasiasta tarkemmin, mutta ihan maalaisjärjellä oikean politiikan luulisi olevan sellaista, että ne saavat tulla, joilla on oikeus vaikkapa turvapaikkaan ja laiton on laitonta eli laittomasti tulevia ei päästetä tai heidän ei anneta jäädä. Tuo ei mielestäni ole julmaa, vaan normaalia. Itselleni ei tulisi mieleenkään pyrkiä johonkin maahan, jos minulla ei olisi sinne menoon laillista oikeutta. Ehkä se sitten tulisi mieleen, jos minua vainottaisiin kotimaassa tai jopa henkeäni uhattaisiin, mutta silloin olisinkin kaiketi oikeutettu turvapaikkaan.
Nyt kun nopeasti haravoin tuota Unkarin ihmisoikeustilannetta, niin kysehän näyttäisi olevan perimmältään siitä, että EU määrittelee ihmisoikeudet tunnetusti omalla tavallaan.
Unkari ilmeisesti loukkaa EU:n silmissä homoseksuaalien ihmisoikeuksia homopropagandalaillaan, jonka mukaan pitää olla alle 18-vuotiaiden ulottumattomissa ”pornografia sekä muu sisältö, joka kuvaa seksuaalisuutta sitä itseään varten, tai joka tukee sukupuoli-identiteetin muutosta, sukupuolen vaihtamista tai homoseksuaalisuutta.” (Sukupuolineutraali avioliittolaki siellä on ollut jo vuosia kyllä, vaikka 60% kansasta sitä vastusti mielipidekyselyn mukaan.)
Kun EU:ssa samansukupuolisten avioliitoista ja sukupuolen manipulointileikkauksista on tehty ihmisoikeuskysymys, asiasta on vaikea enää keskustella kriittisesti.
Kuitenkin uskonnollisen tai mystisen maailmankuvan omaavalle ihmiselle vaatimus hyväksyä vaikkapa uusi amerikkalaisperäinen sukupuoliteoria sekavine käsitteineen on ongelma. Ja onhan uskonnollisellakin ihmisellä ihmisoikeus ajatuksen ja aatteen vapauteen ja niistä kommunikoimiseen, eikö?
Sitä mitä Venäjä ja Unkari nimittävät homopropagandaksi, sanotaan lännessä seksuaalivalistukseksi. Konservatiivisten maiden – ja ihmisten – mielestä on virheellistä nimittää homoseksuaalisuutta ”seksuaalisuuden kirjon luonnolliseksi osaksi”, niin kuin suomalaistenkin nuorten terveystiedon kirjoissa sanotaan, vaan he näkevät sen seksuaalisuutena, joka jostain syystä on vieraantunut luonnollisesta funktionaalisesta tehtävästään.
TV-yhtiö RTL Klub Hungaryn (jonka näköjään omistaa valtava saksalainen ja monikansallinen informaatiojätti) mukaan laki voi johtaa siihen, että homoseksuaalisuutta ”edistäviksi” tulkittavat elokuvat, kuten vaikkapa Bridget Jones -elokuvat, voidaan esittää ainoastaan iltaisin ja K18-merkinnällä.
(Bridget Jones -elokuvan maininta pisti silmääni, koska hämmästelin nähtyäni eka elokuvan niistä sitä, miten avoimesti sen lopussa promotoitiin anaalipenetraatiota heteroparille. Peräsuoliseksin normalisoiminen onkin osa tämän ajan henkeä, siitä puhutaan heteroillekin antoisana seksitapana ainakin Iltalehdessä.)
Närää näkyy myös herättäneen kesäkuussa 2017 voimaan tullut laki, jonka pakottamina ulkomaista tukea saavat järjestöt joutuvat nyt rekisteröitymään samalla tavalla kuin Venäjällä. Niiden on tehtävä julkisesti selkoa tuloistaan, jos vuotuinen ulkomailta tuleva rahoitus on vähintään 23 400 euroa.
Ymmärrän lain tarpeen hyvin nähtyäni, miten USA kehitteli Ukrainan sodan mahdolliseksi vuosien aikana ja millainen iso rooli globaalisti näköjään on kaikenlaisilla hämärillä amerikkalaisilla ”säätiöillä”.
Lisäksi Unkarin hallitus oli tehnyt niin katalan teon, että ottanut ilmoituksensa pois hallituksen politiikkaa arvostelleesta opposition Magyar Nemzet -lehdestä. Lehti joutui lopettamaan talousvaikeuksiensa takia. – Kuinkahan laajalti hallitukset rahoittavat oppositionsa lehtiä maailmalla, olisi kiinnostavaa tietää?
Myös Unkarin maahanmuuttopolitiikkaa pidetään kai EU:n piirissä vääränä. Se että aitoja rakennetaan ja konflikteja syntyy, on mielestäni kuitenkin itse EU:n huonoa hallintoa tässä asiassa. Nykyisellään turvapaikanhaku-järjestelmä on tehoton, hidas, kallis, väärinkäytettävissä ja taloudellisesti pitkän aikaa vastaanottajamaita kuormittava, sen voin opettajana todeta. Jonkinlainen parempi systeemi olisi rakennettava. Omituista on, että USA:lta ei kysellä osallistumista rahoitukseen, vaikka monet pakolaisaallot ovat sen Lähi-idän toimien aiheuttamia.
Lisäksi pääministeri Viktor Orbánin ”kampanja kansalaisjärjestöjä vastaan” perustuu ajatukseen, että politiikkaa saavat tehdä vain puolueet. Tämä näyttäisi suuntautuvan esimerkiksi pakolaisia auttaneisiin järjestöihin.