Presidentti Alexander Stubb tuomitsi maanantaina Iranin iskut, joita se on tehnyt Israelin ohella eri Lähi-idän arabimaissa oleviin Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin ja Naton voimakkaimman valtion asevoimien käyttämille lentokentille. Stubb leimasi Iranin iskut ”oikeudettomiksi” ja ”mielivaltaisiksi”. Stubb vaati myös Iranin iskujen lopettamista.
Suomen presidentti ei ole halunnut kuitenkaan tuomita Israelin ja Yhdysvaltain lauantaina aloittamaa hyökkäystä Iraniin eikä ole myöskään vaatinut sen lopettamista.
Iran iski ennen muuta Arabiemiraateissa, Jordaniassa, Kuwaitissa, Qatarissa, Omanissa ja Saudiarabiassa oleviin Yhdysvaltojen tukikohtiin. Kyproksella Iran iski Britannian sotilastukikohtaan, jota Yhdysvallat on saanut käyttää Irania vastaan.
Iranin ulkoministeri Abbas Aragchi totesi Al Jazeeralle antamassaan haastattelussa, ”ettemme hyökkää Persianlahden naapurivaltioita vastaan. Kohteenamme on Yhdysvaltojen läsnäolo näissä maissa”. Hän muistutti myös iskuissa Yhdysvaltojen tukikohtiin olevan kysymys itsepuolustuksesta.
Yhdysvallat on jo vuosikymmenien ajan ympäröinyt Irania kymmenillä sotilastukikohdilla, joita se nyt käyttää iskuihin Irania vastaan.
Arvioidessaan uutta sotaa viime lauantaina Ylen aamussa, Stubb oli oikeassa oikeastaan vain kahdessa asiassa. Hän piti tilannetta ”tietysti vakavana” ja ”eskalaation riskiä hyvin mahdollisena”. Muuten hän puhui Yhdysvaltain propagandaa ja syyllistyi samanlaisten perättömien väitteiden esittämiseen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
Stubb toisti Trumpin propagandapuheet Iranin ydinaseesta. ”Ja se on se suurin pelko, että Iranin ydinasetta käytettäisiin Israelin suuntaan”. Stubbin mukaan Iranilla on myös potentiaalinen kapasiteetti rakentaa ydinaseita. ”Laskennallisesti he ovat yleensä siinä neljän viiva kuuden kuukauden päässä siitä mahdollisesta ydinaseesta”. Trump puolestaan väitti totuudenvastaisesti, että Iran olisi voinut jo parissa viikossa ottaa käyttöönsä ydinaseen.
Stubb antoi myös epäsuoran tukensa Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäykselle todeten, että ”tällä pyritään varmasti ennalta ehkäisemään se, että Iran rakentaa ydinasetta”.
Presidentti viittasi myös neuvotteluihin, joita ”on pyritty käymään” Yhdysvaltain ja Iranin välillä. ”Mutta selvästi näissä neuvotteluissa ei olla edetty ja nyt tehtiin tällainen ennalta ehkäisevä isku”.
Stubb jätti kuitenkin kertomatta, että neuvottelujen jatkamisesta tällä viikolla oli osapuolten kesken sovittu, mutta yhteisymmärryksestä huolimatta Israel ja Yhdysvallat päättivät hyökätä Iraniin kesken neuvotteluprosessin. Yhdysvallat toimi täsmälleen samalla tavalla myös viime vuoden kesäkuussa aloittaessaan kesken neuvotteluja iskut Iraniin. Neuvotteluilla oli tarkoitus vain hämätä hyökkäysvalmisteluja.
Kaiken huippuna oli se, että Stubb tuntui pitävän Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäystä ”diplomatiana” todetessaan, että ”kyllä tämä menee enemmän tällaiseen suoraan diplomatiaan Yhdysvaltain ja Iranin välillä”. Tämä oli presidentin johtopäätös sen jälkeen, kun hän valitteli, ettei ”sen paremmin YK:lla kuin Trumpin rauhanneuvostollakaan ole pelin paikkaa” tässä asiassa.
Stubb valitsee aina sanansa kauniisti ja diplomaattisesti silloin, kun hän puhuu Trumpin aggressiivisesta politiikasta. Nyt Suomen presidentti kertoi Yhdysvaltojen toimivan ”perinteisen kansainvälisen lain ulkopuolella”. Useat maailman maat ovat yksiselitteisesti todenneet Yhdysvaltain rikkovan kansainvälistä lakia. Stubb ei ole näin tehnyt.
10 kommenttia julkaisuun “Stubb tuomitsi Iranin iskut, mutta ei Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäystä Iraniin”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
”Stubb toisti Trumpin propagandapuheet Iranin ydinaseesta. ”
Tappettuaan Iranin omaa ydinasetta vastustavan henkisen johtajan, Trump ”ampui omaan jalkaansa”. Täst`edes ainoa ”jarrumies” lienee Putin.
Ei kai muuta ollut odotettavissakaan. Stubb on turparele. ”Stupidos are what stupidos do”,, loihti joku sanoiksi taannoin.
Iranin on syytä vapista kahta kauheammin: Suomen presidentin virkaa hoitava polvihousupoika on Suomen suulla tuominnut Iranin oikeudettomat ja mielivaltaiset iskut alueen maihin.
Yleisesti muualla kuin valtamedian valheen myrkkyä suoltavissa käärmeenpesissä on ounasteltu Iranin voittavan sodan, vaikka sodassa harvoin voittajia on.
Nyt kun Iranin niskaan on langennut silmälasipäisen ja liukaskielisen kuikelon tuomio, on syytä pohtia, kestääkö Iranin taistelutahto tämän luokan painolastia.
Jeffrey Sachs on viime aikoina kehottanut Yhdysvaltojen vasalleja lakkauttamaan vieraan vallan tukikohdat, koska ne käytännössä tarkoittavat suostumista jenkkien politiikkaan, oli se kuinka roistomaista tai terroristista hyvänsä.
Pikku korpraalin ulostulot ovat tästä alamaisuudesta vain jäävuoren huippu.
Jokin aika sitten kuulin radiouutisista, että Suomen työttömyys on Euroopan suurinta.
Joku täti tuli selittämään syitä. Korona tuli mainittua, mutta ilmeisesti hänellä on ollut maski niin kauan päässä, että happivajaus on tappanut aivosoluja siinä määrin, ettei hän kyennyt yhdistämään työttömyyslukuja idäsuhteiden romuttamiseen.
Hiljakkoin uutistoimitus oli saanut kaivettua jonkun amerikkalaisen ”venäläisen armeijan tutkijan”, ilmeisestikin jostain ajatushautomosta, kertomaan venäläisten tappioista Ukrainassa. Hänen mukaansa venäläisiä kuolee 40 000 kuukaudessa, eli enemmän, mitä Venäjä kykenee värväämään.
Toisaalla on tullut tietoa, että yhtä ukrainalaisten palauttamaa kuollutta venäläistä kohden, Ukrainalle palautetaan 10-20 ukrainalaista. Jos nämä luvut pitävät paikkansa, Ukrainalla ei ole enää sotilaita.
Vaikuttaa siltä, että Ylen uutisankka on haudottu Linsey Grahamin hikisessä persvaossa, joten vastuullinen toimitus on varmasti jo haudannut sen muutaman sylen syvyyteen.
Suomen presidentti ei ole tuomari. Hänen tehtävänsä ei ole tuomita ketään eikä mitään. No, ei hän sitä teekään.
Hän haukahtelee välillä korviasärkevästi ja heiluttaa isännälle häntäänsä, kuten kunnon puudelin kuuluukin.
Aika paljon asiasta uutisointi tuntuu laskevan sen varaan, että ihmiset heille syötetyn, jollain tavalla skitsofreenisen maailmankuvan vallassa hyväksyvät kaiken, mitä heidän halutaan hyväksyvän. Esimerkiksi ”Kun voimaa käytetään tai tarvitaan Lähi-idässä, se on pois muusta puolustuksesta, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.” Tuo, ”kun voimaa käytetään” on inhottava eufemismi omille tihutöille ja ”muusta puolustuksesta” uskottelee, että kysymys on aina puolustuksesta. Vaikkei suomalaiset suurimmalta osaltaan nyt taida hyväksy tätä Usa:n ja Israelin hyökkäystä, on suhtautumisessa jotain selvää eroa Ukrainan sodan aikaiseen reagointiin nähden. Merkittävä syy on varmasti se, että media voi yleisössään tuottaa sellaisia reaktioita kuin on tarve maamme politiikan tukemiseksi. Ja oli aihe mikä tahansa, käytetään sitä Venäjän mustaamiseksi, kuten Hs:n kolumnissa ”Venäjä osaa hyödyntää toisten kriisiä”. Toinen epäiltävä syy on rasismi, silloin kun suurimpia huolenaiheita on polttoaineiden hinnan nousu tai kun ”suomalaisten unelmaloma Dubaissa muuttui painajaiseksi”, tai jotain tuohon suuntaan. Mitä tulee iranilaisten vapauttamiseen, niin jonkinlaisesta ajatuksen vääristymästä kertoo sekin jos kuvitellaan että ikivanhan kulttuurin perilliset olisivat avosylin vastaanottamassa Usa:n heille valitsemaa johtajaa ja vapautta. Martti Koskenniemi selitteli eilen TV:ssä sellaisia että vaikka hyökkäys onkin laiton, niin voi se silti olla oikeutettu. Herää kysymys, kuka ja millaisten tietojen varassa tällaisen oikeutuksen antaa. Koskenniemi esitti esimerkkinä Serbian pommittamisen. Kun nyt tiedämme, että USA on häärännyt suuressa osassa maailmaa eripuraa kylvämässä ja tukemassa autoritaarisia hallintoja tai aiheuttamassa hallintojen autoritarisoitumisia maiden asioihin sekaantumalla, aina omien tarpeidensa mukaan, niin mitä oikeutusta näillä pommituksilla voisi olla. Koskenniemi sanoi lisäksi, että Iranin kansa saattaa tässä rytäkässä vapautua Trumpista riippumatta, so. Trumpin todellisista tavoitteista riippumatta. Tämähän on aivan totta mutta erikoinen näkökanta silti. Miksei sitten pommitettaisi yleisemminkin aina ongelmien ilmaantuessa? Raunioistahan saattaa aina järjestyä jotain entistä parempaa, vaikka erittäin todennäköisesti ei järjesty.
Risto Repo on julkaissut aiheesta kirjoituksen, jossa hän lainaa myös erästä X-sovelluksessa olevaa, ilmeisesti muslimitaustaisen ihmisen analyysia.
Repo kirjoittaa:
”Suomalaismedian ihastelevat kuvaukset ajatollah Khamenein murhan tekotavasta ja kyynisen sydämettömät toteamukset siitä, miten maailmassa on ’yksi fasistinen diktaattori vähemmän’ kertovat tietämättömyydestä, ylimielisyydestä ja länttä aina vain vaivaavasta kroonisen kolonialistisesta suhteesta maailmaan, johon se ei erinomaisuudessaan edes yritä paneutua.
Itse asetelman olisi jo pitänyt herättää. Vastoin avustajiensa ohjeita ja vetoomuksia Khamenei ei suostunut piiloutumaan, vaikka Yhdysvallat oli jo kaksi kertaa kesken neuvottelujen tappanut neuvottelijat ja vaikka Israel oli samanlaisen petoksen turvin tappanut Libanonin shiajohtaja Hassan Nasrallahin.”
Sitten Repo lainaa X-sovelluksessa olevaa ilmeisesti muslimitaustaisen ihmisen tekstiä, jossa on huomionarvoisia ”pointteja”. Tämäntyyppisiä analyysejä ei ainakaan Suomen mediassa ole paljon näkynyt. Jää nähtäväksi, toteutuvatko tekstin synkät ennustukset:
”Se, että Islamilaisen tasavallan johtaja kuolee marttyyrikuoleman US/Israelin toimesta merkitsee tuhatprosenttista brändiä. Se muuttaa poliittisen toimiston pyhäksi, ikuiseksi tilaksi.
Ajoitus oli katastrofaalinen. Khamenei tapettiin ramadanin aikaan, saman pyhän kuukauden aikaan kuin imaami Ali (661 jKr), shiialaisuuden ensimmäinen imaami ja ’Oikeellisuuden ruumiillistuma’. Miljoonille kyse ei ollut vain ’iskusta’, vaan jumalallisesta rinnastuksesta. Hän kuoli, kuten Ali kuoli: salamurhaajan kädestä pyhän kuukauden aikaan.
Hän kuoli perheensä kanssa. Shiialaisessa psyykeessä tämä rinnastuu välittömästi Husain, Alin pojan, marttyyrikuolemaan Karbalassa vuonna 680, tästä sai alkunsa shiialaisuuden suurin vuosittainen juhla. Narratiivi ’sorretuista’ versus ’sortajat’ aktivoitui heti.
Kyse ei ole ainoastaan iranilaisten tragediasta vaan globaalista shiiojen kokoontumishuudosta. Reaktio on aivan uusi: todistamme jotain hyvin harvinaista, shia -sunni yhtenäisyyttä. Karachista Bagdadiin ja Lucknowiin sunnit liittyvät shiioihin kaduilla. Tähtäämällä tämän tason uskonnolliseen johtajaan USA on yhdistänyt islaminuskoisten yhteisön yhteistä ’tyrannia’ vastaan. Netanjahun Trumpille sanelema ’tappakaa kaikki’ doktriini on kääntynyt itseään vastaan.
He uskoivat tuhonneensa hallinnon. Sen sijaan he ovat antaneet islamilaiselle tasavallalle sen legitimiteetin vahvimman symbolin sitten vuoden 1979. Ei voi tappaa aatetta, ei varsinkaan sellaista, joka on juuri kastettu ’marttyyriyden’ verellä.
Länsi juhlii ’taktista menestystä’ samaan aikaan kun se unissakävelee kohti painajaista. USA vaihtoi näin ennustettavan vastustajan vaikeasti ennustettavaan, pyhän innostuksen vallassa olevaan globaaliin kapinaan. Tämä ei ole loppu, vaan alku paljon synkemmälle luvulle.”
Stubb: ”ja se on se suurin pelko, että Israelin ydinasetta käytettäisiin Israelin suuntaan”. Toimittaja Pepe Escobarin mukaan hän sai Oman’ista tietää, että Iranin uusi neuvottelutarjous sisälsi entisestään vahvennetun sitoumuksen siitä, että Iran ei tulisi hankkimaan ydinasetta. Samalla kun Yhdysvaltain omat tiedustelupalvelut ovat vahvistaneet, ettei Iranilla ole ydinaseen kehittämisohjelmaa käynnissä. Siis sama vahvistus jonka George W. Bush sai omana aikanaan ja josta hän sanoi, että se esti häntä hyökkäämästä Iraniin.
Alati sormi liipasimella oleva Israel jolla on ydinase vailla minkäänlaista valvontaa ja sitten Iran jolla ei ole kehittämisohjelmaa, kumpi on suurempana uhkana ? Tämä asioiden tilan nurinpäin kääntäminen osoittaa sen, että Iranin ydinaseesta ei edes ollut kyse. Tarjous oli tehtynä jonka Trump olisi voinut esittää voittonaan, muttei niin tehnyt vaan aloitti sodan salakavalalla iskulla. Kyse on koko ajan ollut Iranin hallinnon kaatamisesta ja nukkehallituksen pystyttämisestä, ei ydinaseesta.
Murhaamalla Iranin uskonnollinen johtaja on päinvastoin poistettu Iranin antamat sitoumukset jotka olivat johtajan nimissä tehtynä. Nyt Iran arvoi tilanteen kokonaan uudestaan. Se voi katsoa Pohjois-Koreaan ja havaita, että ydinase on vahvin keino pitää viholliset loitolla. Trumpin päätös johti siis aivan päinvastaiseen tulokseen tässäkin asiassa.
Eräiden sotilasasiantuntijoiden mukaan Iranin on kestettävä ensimmäiset kaksi viikkoa ohjusiskuja ja pommituksia. Sen jälkeen voimasuhteet alkavat kääntyä sen eduksi. On parempi olla arvailematta mutta todettava on, että edes heikkoa Irakia ei saatu alistettua ilman maavoimien miehitystä. Ja nyt ei sellaisia ole edes suunniteltu. Iranin kyky torjua maavoimien tuloa on aivan eri luokkaa kuin Irakilla aikanaan, siitä pitää huolen jo maantiedekin.
Trumpin provosoimattomalla hyökkäyssodalla ei ole Yhdysvaltain kansan tukea. Viikonvaihteessa tehty gallup osoitti alle kolmenkymmenen prosentin tukea sodalle, vastustuksen olleen reilusti yli neljäkymmentä prosenttia, vailla kantaa olevien osuuden vastatessa lopusta. Yhdysvalloissa on järjestetty sotaa vastustavia mielenosoituksia mutta eräiden tietojen mukaan Suomessa on ollut sotaa tukevia sellaisia. Tässä näemme Suomen median militarisoinnin vaikutuksen. Suomessa on maailman korkein luotto valtamediaan. Kun se myötäilee sotahankkeita kansa seuraa. Yhdysvalloissa on puolestaan maailman alhaisin luotto mediaan. Siellä ymmäretään, että median uutiset ovat pelkkää showta siinä missä show-painikin. Halutaan esittää räiskettä ja rätinää, niin että katsojat jaksavat seuraavalle mainoskatkolle.
Kyllä ottaa taas aivoon Suomi, Eurooppa ja Usa, näin nätisti sanottuna. Mitä mahtaa näistä paskiaisista ajatella esimerkiksi globaali etelä, jonka suosiosta Euroopan johtajat haluavat kilpailla Kiinan kanssa. Ihmettelenpä jos luottavat minkään vertaa tähän roskasakkiin.
Tietääkseni Iran suostui kaikkiin Yhdysvaltojen vaatimuksiin, jotka olisivat koskeneet ydinaseen valmistamisen estämisen varmistavaa valvontaa. Yhdysvalloilla oli pöydällä kuitenkin nivaska muitakin vaatimuksia, joihin Iran ei tietenkään voinut suostua. Toisin sanoen USA kävi taas neuvotteluja vain voidakseen valehdella, että hyökättiin kun Iran oli taipumaton neuvotteluissa.
”Hän puhui Yhdysvaltain propagandaa ja syyllistyi … perättömien väitteiden esittämiseen.” Sitähän se on ollut koko presidenttikautensa ajan. Lievästi sanoen harmillista on se, että juttunsa otetaan ainakin Suomessa vastaan totuuksina. Kaiken kukkuraksi hän ei ole poikkeus, vaan sääntö Suomen poliitikkojen joukossa.
”Iranin ulkoministeri Abbas Aragchi totesi Al Jazeeralle antamassaan haastattelussa, ”ettemme hyökkää Persianlahden naapurivaltioita vastaan. Kohteenamme on Yhdysvaltojen läsnäolo näissä maissa”.
Britti Alastair Crooke`in mukaan alueen maissa sijaitsevat jenkkitukikohdat ovat USA:n territoria..
Stubb on ollut hyvä oppilas, suoltaa ”Daddyn” lailla pelkkää potaskaa ..