Hyökkäys Iraniin vaikuttaa useisiin BRICS-maihin

Yhdysvallat ja Israel aloittivat Iranin pommittamisen helmikuun lopussa. Silloin presidentti Donald Trump arveli, että sota saattaa kestää neljä viikkoa. Politicon mukaan Iranin vallankumouskaartin viranomainen väittää, että Iran pystyy käymään nyt nähdyn kaltaista sotaa vielä kuusi kuukautta.

Kestipä sota kuukauden tai puoli vuotta, sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia suurvaltojen välisiin voimasuhteisiin pitkällä aikavälillä. Sen sijaan pommitukset kiihdyttävät niitä geotaloudellisia muutoksia, jotka alkoivat jo vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin ja joita Ukrainan sota on vauhdittanut.

Energiamarkkinat ovat jo reagoineet tavalla, joka muistuttaa Ukraina sodan alun vaikutuksia. Komponenttien ja elintarvikkeiden saatavuus Lähi-Idän maissa kasvaa sitä vaikeammaksi, mitä pitemmälle sota jatkuu.

Jos sota pitkittyy, niin Intia on suurissa vaikeuksissa, koska Intiasta on lähtöisin suurin osa saudien, emiraattien ja muiden arabimaisen vierastyövoimasta. Eikä Intia ole yksin. Persianlahden maissa arvioidaan olevan noin 30 miljoonaa vierastyöläistä. Heidän osuutensa on noin puolet kaikkien Persianlahden arabimaiden väestöstä. Emiraateissa vierastyövoiman osuus on 85–90 prosenttia koko väestöstä.

Hormuzin salmen tilanne määrittelee öljyn hinnan

Iranin vallankumouskaartin korkea viranomainen ilmoitti maaliskuun alussa, että Hormuzinsalmi on suljettu ja Iran tulittaa kaikkia sitä käyttämään yrittäviä aluksia. Salmi on erityisen tärkeä Aasian öljykaupalle. Sen kautta kulkee lähes 46 prosenttia Aasiaan toimitettavasta raakaöljystä.

Öljyn ja kaasun saatavuudella ja hinnalla on merkittävä vaikutus niin Kiinan, Intian kuin Venäjänkin markkinoihin. Maaliskuun 9. päivänä Brent-öljyn spot-hinta ylitti 100 dollaria tynnyriltä. Murban öljykentältä Abu Dhabista lähtöisin olevan öljyn tynnyrihinta nousi yli 120 dollarin.

Päivittäin Hormuzinsalmen kautta kulkevan raakaöljyn vientimäärä oli viime vuonna keskimäärin 15 miljoonaa tynnyriä. Kiinaan kuljetettiin 4,6 miljoonaa barrelia, Intiaan 2,1 miljoonaa barrelia ja muihin Aasian maihin 6,2 miljoonaa barrelia. Edes Venäjä ei pysty korvaamaan sitä öljymäärää, jota ilman Aasian maat jäävät, jos sota jatkuu pitkään.

Venäjä hyötyy lyhyellä aikavälillä Hormuzin salmen sulusta. Nyt öljyn hinta on jo kaksinkertainen viime vuoden lopun markkinahintaan. Pakotteista johtuvat Venäjän myöntämät alennukset supistuvat sitä mukaa, kun öljyn tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino horjuu.

Vierastyöläisten ankea kohtalo

Vierastyövoiman tulevaisuus muodostaa Intialle suuren akuutin ongelman. Persianlahden maissa työskentelee yhdeksän miljoonaa intialaista vierastyöläistä. He lähettävät vuosittain miljardien dollareiden arvosta rahaa perheilleen.

Dubai on yksi Arabiemiraattien nopeimmin kehittyvistä kaupungeista. Siellä vierastyövoimaa tarvitaan niin rakentamisen, turismin kuin IT-alan tarpeisiin. Vaikka Dubaissa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa, siellä rakennetaan ja kaupataan asuinkiinteistöjä kuukaudessa enemmän kuin Suomessa vuodessa.

Sota pitkittyessään ei voi olla vaikuttamatta globaaleihin kiinteistösijoituksiin. Sillä taas on merkitystä vierastyöläisten kysyntään.

Sodalla on vaikutuksia myös elintarvikkeiden toimitusketjuihin. Arabimailla on suuret viljan ja elintarvikkeiden varastot. Mutta eivät nekään kestä loputtomiin. Nyt yli 70 prosenttia Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenmaiden elintarvikkeista tuodaan Hormuzinsalmen kautta. Jos Lähi-Idän öljyvarastot kasvavat, niin elintarvikevarastot päinvastoin tyhjenevät. Jos elintarvikkeiden saatavuus huononee, ensimmäisinä sen kokee vierastyövoima.

Muutosvauhti ja sen rajoitteet

Iranin sota muuttaa öljyn ja kaasun hintojen ohella globaalien palvelujen hintoja ja toimitussopimusten painotuksia. Suurimpiin nesteytetyn maakaasun LNG:n tuottajamaihin kuuluvan Qatarin yhtiöt joutuivat julistamaan ylivoimaisen esteen toimituksilleen. Maan energiaministeri on varoittanut, että Lähi-idän sota voisi kaataa maailman talouksia. Hänen mukaansa Persianlahden energianviejät nostavat öljyn hinnan 150 dollariin tynnyriltä.

Öljyn hinnan muutoksen suunta näkyy vuoden, parin sisällä. Tällä vuosikymmenellä öljyn hinta oli alhaisimmillaan vuoden 2020 huhtikuussa; vain hieman yli 15 dollaria tynnyriltä. Kesäkuussa 2022 Ukrainan sodan kiihdyttämänä se nousi lähes 114 dollariin tynnyriltä eli 7,5-kertaiseksi.

Öljyn hinnan muutokset ovat suuria, kun tarkastellaan niiden muutosta kuukausitasolla. Päivä- tai viikkotasolla muutosten vaikutukset riippuvat muun muassa öljytankkereiden matka-ajoista. Esimerkiksi venäläistä öljyä kuljettavien tankkereiden matka Venäjältä Intiaan saattaa kestää parikin viikkoa.

Vakuutusyhtiöt, ilmailuyhtiöt ja laivayhtiöt ovat reagoineet Iranin sodan vaikutuksiin nopeasti. Johtavat merivakuuttajat ovat peruuttaneet sotariskivakuutukset. Vakuutusmaksu 200–300 miljoonan dollarin arvoisesta tankkerista on voinut nousta alle miljoonasta dollarista jopa 7,5 miljoonaan dollariin per matka. Reutersin mukaan pahimmillaan vakuutusmaksut ovat nousseet yli 1000 prosenttia eli yli kymmenkertaisiksi.

Vakuutusmaksujen nousu tekee vakuutuskustannuksista merkityksellisiä niin laivakuljetuksille kuin lentoliikenteelle.

Vakuutusyhtiöiden perimät vakuutusmaksut muuttuivat muutamassa päivässä. On mahdollista, että hinnat eivät palaa ns. normaaleiksi hetkessä. Lufthansan toimitusjohtajan mukaan Iranin sota osoittaa, kuinka haavoittuvainen lentoliikenne on edelleen. Jos laivojen kulkureitit pitenevät, niin laivakapasiteetista voi tulla pulaa.

IT- ja finanssikriisit 2010-luvulla ovat muuttaneet pysyvästi globaaleja rakenteita ja kansainvälisten instituutioiden toimintatapoja. Samanlainen vaikutus on ollut vuoden 2020 pandemialla ja Ukrainassa riehuvalla sodalla. Nyt Iranin sodan vaikutuksista kärsivistä maista useat, myös Iran mukaan lukien ovat BRICS-jäsenmaita. Iranin sodan vaikutus geopolitiikkaan tulee väistämättä olemaan merkittävä.

Kiina ja Venäjä tuomitsevat hyökkäyksen

Suurvaltojen nykyisen aseman perusteisiin sota Iranissa ei juuri vaikuta. Venäjä on sodan jälkeenkin luonnonvaroiltaan rikkain ja pinta-alaltaan suurin valtio. Kiina pysyy johtavana teollisuusmahtina. Intia pysyy väestöltään ja ulkoimaisen työvoiman lähteiltään suurimpana valtiona. Yhdysvalloissa on sodan jälkeenkin suurimmat sotavoimat, suurimmat arvopaperimarkkinat ja suurin valtion velka.

Sen sijaan suurvaltojen keskinäiset suhteet saattavat muuttua. Kun tieto Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein kuolemasta tuli julki, Kiinan ulkoministeri Wang Ji soitti Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville. Kiinalaisen Global Timesin mukaan Kiinan ulkoministeri oli todennut, että ”Viidakon laeilla ei ole tulevaisuutta”.

Venäjän ulkoministeri oli puolestaan ilmaissut halukkuutensa vahvistaa Kiinan ja Venäjän välistä koordinaatiota ja käyttää YK:n ja Shanghain yhteistyöjärjestön kaltaisia alustoja diplomaattisten neuvottelujen palauttamiseksi.

Intia näyttää ainakin lyhyellä tähtäimellä kärsivän Iranin sodasta BRICS-maiden perustajajäsenistä eniten. BRICS-maiden huippukokous pidetään tänä vuonna Intiassa. Intian johto on tähän saakka painottanut BRICS:n yhteisten maksu- ja rahoitusjärjestelmien kehittämistä huippukokouksen tärkeänä teemana. Iranin sodan seurauksena yhteistyö tuotannossa ja toimitusketjujen hallinnassa saattaa saada suunniteltua suurempaa huomiota huippukokouksen asialistalla.