Persianlahden monarkiat vetosivat Venäjään Iranin iskujen lopettamiseksi

Persianlahden valtioiden suurlähettiläät tapasivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin viime viikolla 5.3.2026 Moskovassa. He esittivät yhteisen huolensa Iranin iskuista alueen maihin, joita se on kohdistanut ennen muuta Arabiemiraatteissa, Kuwaitissa, Qatarissa ja Omanissa, mutta myös Saudiarabiassa ja Jordaniassa oleviin Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin. Iskut ovat vaurioittaneet myös Persianlahden valtioiden infrastruktuuria ja tappaneet siviilejä. Persianlahden valtiot vetosivat Venäjään Iranin iskujen lopettamiseksi.

”Tiedämme, että teillä on erityissuhde Iraniin. Siksi toivomme, että Venäjä ottaisi vahvemman roolin ja painostaisi Irania lopettamaan hyökkäyksen maitamme kohtaan”, totesi Bahrainin suurlähettiläs Venäjän ulkoministerille välittämässään Persianlahden valtioiden yhteisessä viestissä.

Lavrov totesi vastauksessaan monen Persianlahden alueen arabimonarkioista vedonneen aiemmin julkisesti Yhdysvaltoihin ja Israeliin, jotta ne pidättäytyivät sotilaallisen voiman käytöstä Irania vastaan ja että kaikki asiat pitäisi ratkaista diplomatialla ja poliittisella vuoropuhelulla. Monet monarkiat olivat myös ilmoittaneet, etteivät ne antaisi myöskään ilmatilaansa käyttöön Irania vastaan. ”Mutta kun kaikki alkoi vetoomuksistanne huolimatta, tuomitsitteko sen, mitä Yhdysvallat ja Israel alkoivat tehdä”, kysyi Lavrov.

”Tuomitsitteko 170 koulutytön tappamisen”, Lavrov kysyi myös muistuttaen siviilien myös Iranissa kärsivän Yhdysvaltain ja Israelin iskuista.

Lavrov kertoi suurlähettiläille keskustelleensa Iranin ja Yhdysvaltain neuvotteluissa välittäjänä toimineen Omanin ulkoministerin Badr bin Hamad Al Busaidin kanssa vain päivää ennen kuin Yhdysvallat ja Israel 28.2.2026 hyökkäsivät Iraniin.

Venäjän ulkoministeri muistutti, että Genevessä käytyjen neuvotteluiden osapuolet – Iran ja Yhdysvallat – antoivat positiivisia ja optimistisia kommentteja neuvottelujen edistymisestä. Omanin ulkoministeri oli myös vahvistanut keskustelussa Lavrovin kanssa, että neuvottelijat lähtivät neuvotteluista tyytyväisinä. Tarkoitus oli jatkaa neuvotteluja seuraavalla viikolla. Perustavaa laatua olevan sopimuksen saavuttaminen oli Omanin ulkoministerin mukaan mahdollista.

Yhdysvallat katkaisi neuvottelut

Lavrov viittasi myös aiemmin käytyihin Yhdysvaltain ja Venezuelan välisiin neuvotteluihin. Nekin sujuivat hyvin. ”Mutta tiedätte, kuinka ne päättyivät”. Lavrov mainitsi myös neuvotteluista, joita Iran ja Yhdysvallat olivat käyneet kesäkuussa vuonna 2025. Niissäkin oltiin lähestymässä myönteistä lopputulosta. Kirjaimellisesti yöllä ennen seuraavan päivän neuvotteluja aloitettiin kuitenkin 12 päivää kestänyt hyökkäys Iraniin.

”Sama tapahtui tälläkin kertaa”, totesi Lavrov viitaten Omanin välittämiin neuvotteluihin ennen Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäystä. Neuvotteluja olisi Lavrovin mielestä tietysti pitänyt jatkaa, mutta sen sijaan ne katkaistiin.

Yhdysvallat selitti myöhemmin, että he olivat huomanneet jo aikaisemmin, ettei Iran ollut valmis taipumaan amerikkalaisten vaatimuksiin.

Lavrov totesi Venäjän vastustavan sitä, että Persianlahden maat kärsivät Iranin iskuista. Hänen mielestään on hyvin epätodennäköistä, että myöskään Iran itse hyötyisi poliittisesti iskuista mitään. ”Itse asiassa asia on tosiasiassa aivan päinvastoin”, sanoi Venäjän ulkoministeri.

”Mutta me emme myöskään hyväksy sitä logiikkaa, että Iranin toimet ovat ei-hyväksyttäviä, mutta kaikki se, mitä Yhdysvallat ja Israel tekevät, jätetään huomiotta”, totesi Lavrov.

Ulkoministeri sanoi Venäjän vaativan hyökkäyksen välitöntä lopettamista. Lavrov kehotti myös Persianlahden yhteistyöneuvoston maita ja muita tilaisuuteen osallistuvien maiden edustajia toimimaan samoin. ”Olisimme siitä kiitollisia”.

Lavrov totesi Omanin ulkoministerin olleen myös kauhistunut, kun tapahtumat saivat tällaisen käänteen. Iran reagoi Venäjän ulkoministerin mukaan tavalla, jota kukaan ei odottanut. Hän kuienkin muistutti Iranin joutuneen ”petollisen hyökkäyksen kohteeksi kesken neuvotteluja”, joiden jatkumisesta oli kuitenkin sovittu.

Venäjän ulkoministeri korosti yhtenäisen rintaman tarvetta sodan lopettamisen puolesta. ”Yksinkertaisesti sanoen Iranilla ei ole oikeutta tehdä mitään sellaista, joka rohkaisee Yhdysvaltoja ja Israelia jatkamaan sitä, mitä he tekevät”, totesi Lavrov.

Tapahtumien myötä globaali talous on Venäjän ulkoministerin mukaan menettämässä ”ja melko pitkäksi aikaa” yhden taloudellisen kasvunsa päämoottoreista, kun öljynjalostus on tuhoutumassa.

Lavrov kertoi kuulleensa, että Persianlahden maat, ”uskoakseni myös Bahrain”, suunnittelevat välittävänsä päätöslauselman YK:n turvallisuusneuvostolle, jossa tuomittaisiin Iranin hyökkäys, mutta ei sanottaisi sanaakaan siitä, mitä Yhdysvallat ja Israel tekevät. Lavrov sanoi olevansa varma, että Yhdysvallat kyllä tarttuisi tällaiseen tilaisuuteen. ”Se vastaa täydellisesti sitä logiikkaa, joka heillä on”. Se tarkoittaa sitä, että Iranin hallituksella ei ole olemassaolon oikeutta ja siitä on päästävä eroon, sanoi Lavrov viitaten Yhdysvaltain toimiin.

Lavrov sanoi Venäjän kannattavan sellaista YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa, ehkäpä jopa yleiskokouksen hyväksymää päätöslauselmaa, jossa vaadittaisiin konfliktin lopettamista. Ja ensimmäisenä askeleena siihen vaadittaisiin kaikkien sellaisten toimien lopettamista, jotka vahingoittavat siviilejä ja infrastruktuuria. ”Mutta tämä voidaan tehdä vain yhteisesti. Muuten vaikuttaisi siltä, että yksi osapuoli tuomitaan ja suljetaan silmät toisen osapuolen teoilta”.

Iranin presidentti pyysi hyökkäyksiä anteeksi

Iranin presidentti Masoud Pezeshkian pyysi 7.3.2026 anteeksi Persianlahden pieniin arabimaihin kohdistettuja ohjus- ja drooni-iskuja. Kyse on Iranin naapurimaista. Presidentti sanoi Teheranin pidättäytyvän jatkossa iskuista, jos näiden valtioiden alueilla olevia Yhdysvaltain tukikohtia ei enää käytettäisi hyökkäyksessä Irania vastaan.

Presidentti totesi myös, että Iran pyrkii säilyttämään ystävälliset suhteet alueen muihin hallituksiin hyvien naapuruussuhteiden, itsenäisyyden ja aluellisen koskemattomuuden pohjalta. Iran kuitenkin joutuu pitämään kiinni oikeudestaan puolustautua USA:n ja Israelin hyökkäyksiä vastaan ja kohdistamaan iskuja sellaisia kohteita vastaan, jotka liittyvät hyökkäyksiin. Kyse on ennen muuta Yhdysvaltain tukikohdista.

Persianlahden valtiot ovat hankalassa tilanteessa. Yhdysvallat ja Israel painostavat alueen valtioita saadakseen ne liittymään sotaan Irania vastaan. Ne ovat kymmenien viime vuosien aikana tukeutuneet voimakkaasti Yhdysvaltoihin; ostaneet miljardeilla aseita, antaneet runsaasti tukikohta-alueita sen käyttöön ja sijoittaneet öljyn myynnistä kertyneitä tuloja suureksi osaksi juuri USA:n teollisuuteen ja valtion velkakirjalainoihin. Vastalahjaksi ne ovat kuvitelleet hankkineensa jonkinlaisen etuoikeuden USA:n tarjoamaan sotilaalliseen suojaan.

Nyt maat ovat joutuneet huomaamaan, ettei mitään erityissuhdetta ole ollut. Tosipaikan tullen USA:n ainoa huolenaihe on ollut Israelin puolustaminen. Ja USA:n tukikohdat ovat samalla tehneet Persianlahden monarkioista Iranin hyökkäyksen kohteita.

Käsitykset Persianlahden alueen monarkioissa ovat nyt muuttumassa ja on syntynyt keskustelua siitä, pitäisikö arabivaltioiden vetää sijoituksiaan pois yhdysvaltalaiskohteista. Perusteellisempi suhteiden arviointi on vielä edessä. Iranin presidentin lausunto kertoo, ettei Iran pidä naapurimaitaan vihollisinaan ja epäsuorasti myös sen, ettei ilman Yhdysvaltain tukikohtia vihollisuuksiakaan olisi. Iran on kuitenkin kyennyt iskuillaan vaurioittamaan ja joissakin tapauksessa jopa sulkemaan joitakin USA:n tukikohtia Persianlahden maissa.