Kun öljyn hinta ja dollarin kurssi nousevat yhtä aikaa jäljelle jää vain vähän maita, jotka eivät tuntisi Israelin ja Yhdysvaltojen hyökkäyssodan kielteisiä seurauksia nahoissaan. Toimitusketjujen kautta öljyn ja dollarin arvon vaikutus ulottuu jopa sellaisten tuotteiden saatavuuteen, joilla ei ole juuri mitään tekemistä öljyn kanssa.
Presidentti Donald Trump yrittää puheillaan ja some-päivityksillään vaikuttaa öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahintaan. Näyttää siltä, että ulostulojen tarkoitus on vaikuttaa ainoastaan pörssikursseihin. Ja niihinkin lyhytaikaisesti. Jos G7-maiden johtajat yrittävät mukautua Trumpin mielenmuutoksiin, niin BRICS-maat noudattavat huippukokouksissaan jo aikaisemmin hyväksyttyä strategiaa.
BRICS-maiden 18. huippukokous kokoontuu Intian pääkaupungissa New Delhissä lokakuun puolivälissä. Kokouksessa kehitetään BRICS-maiden strategioita nojautumalla neljään pilariin. Kyse on innovaatioista, yhteistyöstä, kestävästä kehityksestä ja sopeutumiskyvystä eli resilienssistä. Sota Iranissa haastaa erityisesti viimeisen pilarin. Sen tarkoituksena on tehdä päätöksiä, joilla vahvistetaan BRICS-maiden kykyä hallita toimitusketjujen katkoksia ja muita globaaleja epävarmuustekijöitä.
Venäläisen öljyn kysyntä Aasiassa kasvaa
Naapurimme Norja ja Venäjä sekä muutamat muut öljyä tuottavat maat Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa ovat maita, joiden yritykset myös hyötyvät nykytilanteesta. Aasian maat ottavat vastaan sodan suurimmat iskut. Ukrainan droneilla tekemät hyökkäykset Venäjän öljysatamiin eivät muuta kokonaiskuvaa, vaikka iskut vähentävät Venäjän öljynvientiä väliaikaisesti.
Kiina osasi varautua Iranin tilanteeseen parhaiten. Maan öljynjalostamot ostivat tammi- ja helmikuussa venäläistä öljyä 41 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Päivittäiset toimitukset kipusivat suurimmillaan 1,2 miljoonaan tynnyriin päivässä.
Kplerin öljymarkkinoita seuraavien analyytikoiden mukaan Venäjän öljyn vienti nousee maaliskuussa lähelle ennätystään eli 3,9 miljoonaan tynnyriin päivässä. Kasvavista öljyvirroista suurin osa suuntautuu Intiaan. Sen öljytoimitukset Venäjältä nousevat 1,9 miljoonaan tynnyriin päivässä. Yhteen tynnyriin eli barreliin sopii 159 litraa öljyä.
Los Angeles Daily Newsin mukaan myös Filippiinit, Indonesia, Thaimaa ja Vietnam osoittavat uutta kiinnostusta venäläistä öljyä kohtaan. Vietnam pyrkii pitempiaikaiseen energiayhteistyöhön Venäjän kanssa. Maan pääministeri sopi Venäjän-vierailullaan maaliskuun loppupuolella maiden välisestä öljy- ja kaasuyhteistyöstä sekä ydinenergia-alan yhteistyöstä.
Toimitusketjut haurastuvat
Niin kulutustavarat kuin teollisuustuotteet tarvitsevat materiaaleja, jotka ovat peräisin öljystä ja kaasusta. Niiden tuottaminen käy läpi useita jalostusvaiheita. Tämän jalostusketjun hallinnasta tuli viimeistään 1980-luvulla yritysten kilpailukyvyn perusta. Japanissa kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen tähän tarkoitukseen JOT-ideologia. Sillä tarkoitetaan komponenttien tai muiden panosten toimittamista täsmälleen oikeaan aikaan.
Johtamisteorioiden suosioon nousi 1980-luvulla ulkoistaminen. Suuret yritykset halusivat keskittyä ydintoimintoihinsa ja ostivat kaikki ydintoimintojen ulkopuoliset palvelut ja komponentit niiden tuotantoon erikoistuneilta yrityksiltä. Kun JOT-ideologia ja ulkoistaminen yhdistetään, niin lopputuloksena kulutukseen valmiin hyödykkeen tuottamiseen voi osallistua satoja yrityksiä. Siksi strategisesti tärkeän salmen, esimerkiksi Hormuzin salmen sulkeminen voi vaikuttaa satojen tuhansien tuotteiden saatavuuteen.
Nyt japanilaiset kärsivät keksinnöistään. ”Japanilaisen niche-sipsibrändin vannoutuneet fanit” valittavat internetissä välipalavalmistaja Yamayoshi Seikan tuotannon pysähtymistä, kertoo Reuters. Pysähtymisen syyksi ilmoitettiin pula raskasöljystä, joka on seurausta Hormuzin salmen sulkemisesta. Globaalin typpilannoiteketjun häiriintyminen johtaa elintarvikkeiden saatavuuden heikkenemiseen ja niiden hintojen nousuun kaikkialla. Maakaasu on ketjun alkupäässä.
Globaali polyesteriketju johtaa kangas- ja vaatetehtaiden materiaalipulaan, sillä ketju alkaa petrokemian raaka-aineista. Myös tällä on vaikutusta kaikkialle maailmassa, sillä suurin osa vaatteista valmistetaan Aasiassa. Pakkaukset, lääketieteelliset kertakäyttötuotteet ja autoteollisuuden muovit syntyvät polypropeeniketjusta. Senkin alkupäässä on raakaöljy. Vastaavia esimerkkejä on kymmeniä.
Etelä-Koreasta on tullut Aasian petrokemian kriisin keskipiste, kirjoittaa Kiinassa ilmestyvä South China Morning Post. Näin siksi, että maan puolijohde- ja teollisuussektorit ovat vahvasti riippuvaisia naftasta. Siitä noin kolmanneksen Etelä-Korean yritykset ovat tuoneet Lähi-idästä. Nafta on tärkeä petrokemian raaka-aine, jota Etelä-Korea ostaa nyt Venäjältä kun toimitukset Lähi-idästä ovat loppuneet.
Rahoitusjärjestelmien muutos kiihtyy
Kun toimitusketjut katkeilevat, myös maksuvirrat joutuvat etsimään uusia reittejä. Koska globaalit järjestelmät lepäävät tavara- ja maksuvirtojen varassa, järjestelmien muutos kiihtyy. Dollarin kurssin ja öljyn hinnan yhtäaikainen nousu on johtanut siihen, että intialainen kuluttaja joutuu maksamaan nyt lähes 15 000 rupiaa saadakseen täsmälleen saman määrän energiaa kuin hän sai noin 6 000 rupialla viime vuoden helmikuussa.
Dollarin vahvistumisen ja öljyn hinnan nousun vaikutukset ovat johtaneet merkittäviin rahoituksen muutoksiin. Kiinan juanin suosio maksuvaluuttana on kasvussa. Samoin kansallisten valuuttojen käyttö.
Aasian maat harjoittavat jo keskinäistä barterkauppaa, jossa maat vaihtavat keskenään tuotteita. Reutersin mukaan Japanin suurin öljy- ja kaasuyhtiö keskustelee intialaisten yritysten kanssa nestekaasun vaihtamisesta naftaan. Indonesian ja Japanin kerrotaan neuvottelevan vaihtokaupasta, jossa Indonesian nesteytetty maakaasu LNG vaihtuu Japanin nesteytettyyn öljykaasuun.
Kun öljyn hinta nousee, siitä on tulossa maksuvälineen korvike maiden välisessä kaupassa samaan tapaan kuin öljy toimi maksuvälineenä Suomen ja Neuvostoliiton välisessä clearing-kaupassa. Öljyperäisten tuotteiden kysynnän kasvu on johtanut tuhansien miljardien dollareiden arvoisten pääomien siirtymiseen öljyn ja kaasun tuotantoon muilta tuotantoaloilta.
Iranin sota alkoi helmikuun lopussa. Maailman suurimpien öljy-yhtiöiden markkina-arvo nousi maaliskuussa yli 12 prosenttia. Yhdysvaltojen seitsemän suurimman IT-yrityksen eli M7-yritysten markkina-arvo laski samassa ajassa yli kuusi prosenttia. Kun IT-yhtiöiden omaisuuden arvo supistui yli 1 200 miljardilla, öljy-yhtiöiden osakkeiden omistajien omaisuus kasvoi lähes yhtä paljon.
BRICS-maiden huippukokous korostaa globaalin etelän roolia
BRICS-maiden 18. huippukokouksessa Intiassa on tarkoitus jatkaa prosesseja, joiden tavoitteena on globaalin etelän aseman vahvistaminen maailman taloudessa ja politiikassa. Globaalin etelän maat ovat Iranin sodan suurimpia kärsijöitä.
Globaalin etelän mailla on suuria dollarimääräisiä velkoja. Dollarin kurssin nousu kasvattaa tätä velkataakkaa. Samaan aikaan energian hintojen nousu syö näiden maiden valuuttavarantoja, jonka takia niiden velanhoitokyky heikkenee. Tämän ongelman ratkaisun suuntia joutuvat BRICS-maat huippukokouksessaan etsimään.
Kansainvälisen valuuttarahaston arvioiden mukaan alhaisen tulotason maissa ruoka muodostaa keskimäärin noin 36 prosenttia kulutuksesta, kun vastaava luku kehittyvissä markkinatalouksissa on 20 prosenttia ja kehittyneissä talouksissa yhdeksän prosenttia. Kun valuuttavarannot kuihtuvat ja elintarvikkeiden hinnat nousevat, lannoitteiden ja elintarvikkeiden tuotantopanosten hintojen noususta tulee kärkevä taloudellinen ja yhteiskuntapoliittinen ongelma.
Kaikissa BRICS-maissa yritykset viime kädessä päättävät tarjonnastaan ja hinnoittelustaan. Tämä on johtanut tilanteeseen, että vaikka jäsenmaiden kannalta niiden keskinäinen vaihtokauppa olisi kannattavaa, yritykset eivät kykene sopimaan keskenään toimitusehdoista. On todennäköistä, että tämän ongelman ratkaisemiseksi BRICS-maat joutuvat luomaan uudenlaiset puitteet julkisen vallan ja yksityisten yritysten välisille suhteille tulevissa huippukokouksissaan. Iranin sodan seuraukset vauhdittavat tätä uudelleen asemoinnin prosessia.
Kuvituskuva (Public Domain). Lähde USAF