Sota Iranissa kiihdyttää maailmanjärjestyksen muutosta

Iranin pommitukset kiihdyttävät siirtymistä yksinapaisesta maailmasta moninapaiseen järjestykseen. Siirtymä pakottaa valtiot ja yritykset sopeutumaan siihen tosiasiaan, että hyödykkeitä valmistetaan siellä, missä työvoiman enemmistö ja jalostamiselle tarpeelliset raaka-aine- ja energiavarannot sijaitsevat. Sopeutuminen tarkoittaa uusia hyödykkeiden kuljetus- jatoimitusketjuja sekä raha- ja pääomavirtojen suunnan muutoksia.

Iranin sota ei ole nostanut ainoastaan öljyn ja kaasun hintaa. Sillä on vaikutusta myös metallien, raaka-aineiden, komponenttien ja elintarvikkeiden hintoihin. Kuljetus-, vakuutus- ja erilaisten logistiikkapalvelujen hinnat nousevat. Pankit ovat joutuneet sulkemaan konttoreitaan Arabemiraateissa.

Luottoluokituslaitokset varoittavat talletuspaosta Persianlahden maissa ja yrityslainojen arvon alennuksesta jopa itsessään Yhdysvalloissa. Nämä tekijät yhdessä lisäävät globaalin taantuman riskiä.

Hinnat nousevat ja saatavuus heikkenee

Öljyn ja kaasun hintojen nousu ja saatavuuden heikkeneminen ovat Iranin sodan välittömät vaikutukset. Nesteytetyn maakaasun hinta Aasian markkinoilla on nyt kaksinkertainen verrattuna vuoden alun hintoihin. Sen kysyntä on korkeaa myös Euroopassa. Raakaöljyn hinta on viimeisen viikon aikana ollut sadan dollarin tienoilla.

Eniten on noussut venäläisen Urals-öljyn hinta. Se on nyt kaksinkertainen verrattuna vuoden alun hintoihin. Brent-laadun hinta on nyt yli 75 prosenttia korkeampi kuin vuoden vaihteessa.

Amerikkalaisen WTI-laadun hinta on noussut hieman hitaammin. Brent-öljyn hintaa nopeammin ovat nousseet bensiinin sekä lämmitysöljyn hinta.

Hormuzin salmen sulku on näiden muutosten tärkein selittävä tekijä. Se kurittaa ensisijaisesti Japania, Etelä-Koreaa ja Intiaa. Raakaöljyn saatavuuden heikkeneminen on johtanut bensiinin ja muiden öljytuotteiden tarjonnan heikkenemiseen. Kun intialaiset jalostamot supistavat vientitoimituksiaan, öljytuotteiden ostajat ovat vaikeuksissa. Vaikka Kiinalla on varmuusvarastoja moneksi kuukaudeksi, sekin on lopettamassa öljytuotteiden vientitoimitukset. Öljytuotteiden saatavuuden heikkenemisen suurimpia kärsijöitä ovat Australia ja Indonesia.

Venäjällä ja Iranilla maailman suurimmat maakaasuvarannot

Iranin sodan syiden pitkän aikavälin ymmärtämisen kannalta öljy- ja kaasuvarantojen määrällä on merkitystä. Kansainvälien energiainstituutin julkaiseman vuoden 2025 energiatalouden tilastollisen katsauksen mukaan maailman suurimmat tunnistetut maakaasuvarannot ovat Venäjällä ja Iranilla.

Venäjän varannot ovat yli 37 000 miljardia kuutiometriä, Iranin yli 32 000 miljardia. Kolmanneksi suurimmat varannot ovat Turkmenistanilla. Yhdysvaltojen varannot ovat 12 600 miljardia kuutiota. Euroopan Unionin varannot ovat vain 400 miljardia kuutiota.

Yhdysvallat on suurin maakaasun tuottaja. Viime vuonna se tuotti yli tuhat miljardia kuutiota eli lähes kymmenen prosenttia kaikista varannoistaan. Venäjän tuotanto oli hieman yli 600 miljardia kuutiota eli alle viisi prosenttia maan varannoista. Kolmanneksi suurin tuottaja oli Iran 263 miljardin kuution tuotannolla. Iran siis kulutti varannoistaan reippaasti alle prosentin. Kiinan tuotanto oli lähes 250 miljardia kuutiota ja Intian vain hieman yli 32 miljardia kuutiota.

Venäjällä ja Persianlahden mailla on avainrooli myös öljymarkkinoilla. Venezuelassa on todennettu maailman suurimmat öljyvarannot. Iranilla on neljänneksi suurimmat varannot Saudi Arabian ja Kanadan jälkeen. Venäjä, Irak ja Kuwait omaavat seuraavaksi suurimmat tunnistetut öljyvarannot. Nämä maat kuuluvat Yhdysvaltojen ja Kiinan ohella myös suurimpiin raakaöljyn tuottajiin. Mitä tulee varantojen ja tuotannon suhteisiin, niin nykyisin tiedossa olevilla määrillä ensimmäisenä varannot loppuvat Yhdysvalloissa ja hieman myöhemmin Kiinassa.

Euro Iranin sodan puristuksessa

Intialainen NDTV-sivusto väittää, että Iranin sodan todellinen voittaja on Venäjä. Financial Timesin esittämien laskelmien mukaan Venäjä kerää 150 miljoonaa dollaria lisätuloja päivässä öljyn nykyisellä hintatasolla. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa väittää jopa, että Venäjä on Iranin sodan ainoa voittaja.

Intialainen sivusto saattaa olla oikeassa, sillä alhaisista öljyn maailmanmarkkinahinnoista huolimatta Venäjän Kansallisen hyvinvointirahaston likvidit varat kasvoivat viime vuonna lähes 40 prosenttia dollareissa ilmaistuna.

Mediassa niin ulkomailla kuin Suomessakin on kerrottu, että Iranin sota uhkaa dollarin asemaa ulkomaankaupan ja erityisesti öljykaupan maksuvaluuttana. Iran on uhannut, että se ottaa myymästään öljystä maksuksi vain Kiinan juaneja. Uhkauksen sisältö ei ole mitenkään uusi.

Brics-maat, joihin Irankin kuuluu, ovat keskustelleet ja tehneet päätöksiä kansallisten valuuttojen käytöstä keskinäisessä kaupassaan jo useissa huippukokouksessa. Iranin sota saattaa kiihdyttää tätä prosessia.

Dollarin asemasta on viimeisen 50 vuoden ajan tullut kuitenkin niin vahva, että se pysyy tärkeimpänä valuuttana vielä pitkään. Vaikka sen osuus kansainvälisistä valuuttavarannoista on supistunut, se on edelleenkin suurin varantovaluutta. Koska Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinat ovat lähes puolet maailman markkinoista ja koska arvopaperikaupassa tuntikin on pitkä aika, lähes yhdeksässä kymmenestä valuuttakaupasta dollari on joko oston tai myynnin kohteena.

Iranin sota uhkaa nyt eniten euron asemaa. Venäläiset kaasun ja öljyn myyjät hyväksyivät aikoinaan maksuvaluutaksi euron. Nyt eurooppalaiset kaasun ja öljyn ostajat ovat siirtyneet amerikkalaisen ja arabimaiden kaasun ja öljyn ostajaksi. Kun öljyä ja kaasua myyvät amerikkalaiset tai Persianlahden maiden yritykset hyväksyvät maksuvälineeksi vain dollarin, euron kysyntä pienenee. Tilastotkin kertovat euron aseman heikkenemisestä.

Euro on viime aikoina ollut kohteena 31 prosentissa valuuttakaupoista. Vuonna 2010 vastaava luku oli 39 prosenttia. Kansainvälisistä maksuista, jotka toteutetaan Maailmanlaajuisen pankkien välisen finanssiviestinnän yhdistyksen SWIFT-järjestelmän puitteissa, euron osuus on pudonnut vuoden 2010 jälkeen yli 40 prosentista alle 23 prosenttiin.

Pakot ovat pakotteita voimakkaampia

Kun katsotaan tarpeeksi kauas tulevaisuuteen, niin Euraasian mantereen voimatasapainon muutos on nähtävissä. Muutosten suuntaa kuvaa hyvin myös Kiinan, Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen liittolaisten suhtautuminen Trumpin pyyntöön avustaa Hormuzin salmen avaamisessa. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Lin Jian kehotti vastauksessaan ”osapuolia lopettamaan välittömästi sotilasoperaatiot”. Suomessa jopa ministereiden lausunnot asiasta näyttävät olevan ristiriidassa keskenään.

Trumpin hallinnon taipumista markkinoiden pakkojen edessä osoittaa Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön päätös vapauttaa venäläinen öljy ainakin väliaikaisesti pakotteista. Ministeriön pakotteista vastaava virasto OFAC asetti vapautukselle rajoja, jotka todennäköisesti poistuvat myöhemmin. New York Timesin mukaan pakotteiden piiristä poistuivat jopa Iraniin kytköksissä olevat venäläistä öljyä kuljettavat alukset.

Jos vertaa Euroopan unionin jäsenmaiden ja Kiinan reaktiota Trumpin pyyntöön, niin silmiinpistävää on unionin maiden vastausten epämääräisyys. Jos taas vertaa EU:n pakotepolitiikan logiikkaa Trumpin hallinnon tai esimerkiksi Japanin ja Korean pakotepolitiikkaan, niin ero on kuin yöllä ja päivällä. Japani ja Korea ovat aloittaneet neuvottelut alumiinin ostoista Venäjältä. EU taas on päättänyt lopettaa kaiken venäläisen alumiinin tuonnin vuoden 2026 loppuun mennessä.

Jos Iranin sota jatkuu vielä kuukaudenkin, niin EU:lla on edessään valinnan paikka. Seuratako Yhdysvaltojen ja Kiinan esimerkkiä vai pitääkö kiinni virheellisistä päätöksistään? Iranin sota on jälleen muistutus siitä, että pakotteet saavat väistyä, kun kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen pakko ja markkinoiden pakko painavat päälle.

Euroopan maiden irtautuminen Venäjän öljystä ja kaasusta on heikentänyt euroa vaikka sen vaihtokurssi dollareissa on noussut. Jos EU jatkaa jääräpäisesti pakotepolitiikkaansa, Iranin sodan kiihdyttämä maailmanjärjestyksen muutos pahimmillaan levittää euron ongelmat koko EU:n rahoitusjärjestelmään. Pahimmassa tapauksessa tilanne kärjistyy niin, että taannoinen eurokriisikin jää vaikutuksiltaan sen varjoon.

Kuva: (C) U.S. Navy / U.S. Central Command Public Affairs