Demilitarisoitu Ahvenanmaa on Suomen vahvuus. Näin ajattelee Ahvenanmaalla vieraillut presidenttiehdokas ja entinen valtio- ja ulkoministeri Alexander Stubb (Kok).
Stubbin mukaan Suomen tulevalla presidentillä on ensisijaisesti kaksi haastetta. Niistä ensimmäinen on ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne. Hänen mielestään esimerkiksi Nato- ja EU-jäsenyys ovat rauhoittavia.
”Turvallisuustilanteemme on mielestäni hyvä myös siksi, että meillä on demilitarisoitu Ahvenanmaa, joka on tasavallan vahvuus”, Stubb sanoi Ålandsradio & Tv:n haastattelussa.
Toinen haaste on Stubbin mukaan Suomen jakautuminen kahteen osaan, josta hän on hieman enemmän huolissaan. Tämä johtuu siitä, että kiihkeä ja polarisoiva keskustelu vaikuttaa yhteiskuntaan.
”Mielestäni meillä ei maana ole varaa polarisoitua, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa”, hän sanoo.
Alexander Stubb vieraili Ahvenanmaalla Moderat Samlingin kutsusta ja osallistui Moderatin järjestämään avoimeen kokoukseen Maarianhaminassa.
YLEn sotaekspertti Emil Kastehelmi on eri linjoilla
Demilitarisoitu Ahvenanmaa palvelee pelkästään Venäjän etuja, ei kenenkään muun, Emil Kastehelmi kirjoittaa Iltalehdessä.
Hän on siten vastakkaista mieltä ulkoministeriön selvityksen kanssa. Sen mukaan Ahvenanmaan demilitarisaatiota ei pidä purkaa eikä Maarianhaminan konsulaattia lakkauttaa, kuten Yle kertoo.
”Ahvenanmaa on Venäjälle strategisesti tärkeä saariryhmä, jossa puolustuskykyä ja varautumistoimia pidetään keinotekoisesti tarpeettoman alhaalla. Venäjä hahmottaa Ahvenanmaan muuta Suomea sotilaallisesti heikompana aluereservaattina, jota vastaan olisi tehokasta suorittaa hyökkäysoperaatio”, Kastehelmi spekuloi.
Hänen mielestään kansainvälisen sopimusviidakon pysyvyys ja staattisuus on ilmeisesti ulkoministeriölle niin tärkeää, että Suomen mahdollisuus oman pitkän aikavälin edun ajamiseen jää näiden korkeampien arvojen alle. Kyseessä voi olla sekin, että Suomi haluaa näyttäytyä hyvältä sellaisten maiden silmissä, joille Ahvenanmaan de- tai remilitarisoinnilla on keskimäärin hyvin vähän väliä.
“Demilitarisointia määrittelevät kolme sopimusta vuosilta 1856, 1922 ja 1940. On sanoinkuvaamattoman turhauttavaa, mikäli Suomi ei pysty irtautumaan näistä räikeästi oman edun vastaisista ja vastustajaa runsaasti hyödyttävistä sopimuksista”, Kastehelmi murehtii.
Lohtuakin löytyy. “Ulkoministeriön selvitys ei kuitenkaan määritä kokonaisuudessaan Suomen kantaa, sillä kysymys ratkaistaan lopulta eduskunnassa. On toivottava, että poliitikoiltamme löytyy kykyä nähdä pitkälle ja päättää viisaasti”, sota-asiantuntijaksi luonnehdittu Kastehelmi kirjoittaa Ilalehden kolumnissaan.
+++
4 kommenttia julkaisuun “Alexander Stubb: Demilitarisoitu Ahvenanmaa Suomen vahvuus”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ja Stubb ja kaltaisensa ovat Suomen heikkous.
Stubbhan on mitä ilmeisimmin ihmisenä tosi mukava. Monet russofobiaa potevat ovat. Ikävä kyllä, mukavuus ei auta, ellei sitä käytä oikeudenmukaisesti ja Suomen etua ajatellen. Jos Stubb pääsisi russofobiastaan ja tunnustaisi mm. Ukrainan kriisin totuuden, hänessä olisi kyllä kykyä reivata presidenttinä Suomi takaisin ystävyyteen Venäjän kanssa. Näin tuskin tapahtuu ja vaikeaakin se nyt on, kun USA-Nato on päästetty maahan omine suunnitelmineen.
Jaa ettei pidä polarisoitua ! Mikähän aivovamma tätäkin hammashirviötä oikein vaivaa… Presidenttiainesta siinä kuin Pekkis Tahvana Toverikin 😀
Siinä meillä puuro ja velli keskustelee kun stupido ja kastehelmi laukovat latteuksia.