Aseteollisuus haluaa Venäjän varat käyttöönsä

Monet merkittävät talousasiantuntijat ovat varoittaneet maailman pääomamarkkinoiden kavahtavan ajatusta siitä, että Venäjän lännessä nyt ”pysäytettyinä” eli jäädytettynä olevat varat takavarikoitaisiin ja siirrettäisiin uusille omistajille. 

Takavarikointi osoittaisi varoittajien mukaan sen, ettei ulkomaisilla investoinneilla lännessä tosiasiassa olisikaan niiden turvaksi väitettyä suojaa. Myös dollarin asema kansainvälisenä reservivaluuttana voisi kyseenalaistua, osin myös euron.

Venäjän lännessä olevat varat jäädyttiin mm. EU:n ja Yhdysvaltain päättämillä sanktioilla pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen helmikuussa 2022. Nyt lännen aseteollisuus haluaa varoja omaan käyttönsä.

Asiantuntijat ovat varoittaneet länttä uhkarohkeasta pelistä, joka voi osua kipeästi omaan nilkkaan.

Pohdinta takavarikoinnin laillisuudesta ja varojen käyttötarkoituksesta on ollut pääsyynä siihen, ettei päätöstä lännessä poliittisista haluista huolimatta ole toistaiseksi kyetty tekemän. 

Takavarikointi voi asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa hyvin kielteisesti – jos ei välittömästi niin ainakin pitemmällä aikavälillä –  sekä Yhdysvaltoihin ja myös Euroopan keskeisiin maihin. Ja ennen muuta niihin tehtäviin ulkomaisiin investointeihin.

Nyt päätös varojen takavarikoinnista  on tarkoitus tehdä G7-maiden huippukokouksessa Italiassa kesäkuun puolivälissä. Päätöksen sisältö on vielä osin auki. Aseteollisuus näyttää kuitenkin saavan varoista huomattavan osan.

Kuinka paljon Venäjän varantoja jäi länteen?

EU on sanktioillaan kieltänyt liiketoimet Venäjän keskuspankin kanssa. Siksi EU:n jäsenmaiden arvopaperikeskusten hallussa olevia Venäjän pankin varoja ei palauteta Venäjän keskuspankille, vaan ne pysyvät jäädytettyinä arvopaperikeskuksissa.

EU-jäsenmaiden arvopaperikeskuksissa Venäjän keskuspankin varoja on noin 200 miljardin euron arvosta. Niistä kertyy vuosittaisin korkotuottoja noin 2,5-3 miljardin euron arvosta. Suomessa ei kyseisiä varoja ole lainkaan.

Venäjän keskuspankin maaliskuussa 2022 tekemän ilmoituksen mukaan keskuspankin omia varantoja, muuta Venäjän valtion varallisuutta sekä venäläisten liikemiesten ja yrittäjien omaisuutta jäi länteen Ukrainan sodan alkaessa noin 300 miljardia euroa.

Valtaosa varoista eli noin 200 miljardia euroa on Belgiassa rahoituspalveluja markkinoiden eri osapuolille maailmanlaajuisesti tarjoavan arvopaperikeskus Euroclearin hallinnassa. Suurin osa Venäjän jäädytetyistä varoista on EU:n alueella. Yhdysvalloissa venäläisiä varoja on vain suhteellisen vähän eli noin 5,3 miljardia euroa.

Viralliset läntiset arviot venäläisten varantojen suuruudesta lännessä ovat suurin piirtein yhtäläisiä Venäjän keskuspankin oman ilmoituksen kanssa. 

Yhdysvallat ja EU eri mieltä mitä ja miten varoja takavarikoidaan

Ukrainan sodan läntiset tukijat – ennen kaikkea Yhdysvallat ja EU – ovat käyneet jo pitkään kädenvääntöä ja esittäneet erilaisia malleja siitä, miten lännessä olevat jäädytetyt venäläiset varat voitaisiin takavarikoida ja siirtää ainakin osin Ukrainan käyttöön. 

Yhdysvallat on esittänyt kaikkien venäläisvarantojen suorasukaista takavarikointia ja siirtämistä vakuudeksi lainoille, joita annettaisiin Ukrainalle. Yhdysvaltain johto sai myös huhtikuussa kongressilta Ukrainan aseapupaketin hyväksymisen yhteydessä kaikki tarvittavat valtuudet takavarikointiin. Presidentti Joe Biden allekirjoitti asiasta lain toukokuun alussa.

Venäjän keskuspankin varantoja on yhdysvaltalaispankeissa kuutisen miljardia dollaria eli runsaat 5,3 miljardia euroa. 

Yhdysvallat perusteli omaa alkuperäistä malliaan kaikkien Venäjän lännessä olevien varojen takavarikoinnista sillä, että kyse on jättiläismäisestä summasta, jolla taattaisiin Ukrainan voitto sodassa ja myös huomattava osa maan jälleenrakennuksen rahoittamisesta. Yhdysvaltain linjaukset perustuivat maan aseteollisuuden kovaan lobbaukseen.

Reutersin huhtikuun lopulla julkistaman selvityksen mukaan varojen siirrolla Ukrainaan voitaisiin sotaa rahoittaa ainakin vuoteen 2028 saakka.

EU on sitä vastoin ollut Yhdysvaltain hallintoa huomattavasti varovaisempi. EU:n johto ei tue ainakaan toistaiseksi kaikkien venäläisvarantojen takavarikointia. EU:n mielestä vain jäädytettyjen varantojen vuotuinen korkotuotto voitaisiin ilman merkittäviä oikeudellisia ongelmia takavarikoida ja siirtää tavalla tai toisella Ukrainan tukemiseen. Osa juristeista on tämänkin toimenpiteen laillisudesta täysin eri mieltä.

Toukokuussa 2024 tehdyn arvion mukaan vuotuiset korkotuotot olisivat noin viisi miljardia euroa. Mutta koska Belgia mahdollisesti verottaa Euroclear-tililtä Ukrainalle siirrettäviä korkotuottoja 25 prosentin verolla, Ukraina saattaa saada korkotuotoista käyttöönsä vain noin 2,5 – 3 miljardia euroa.

EU päätti 21.5.2024 korkotuottojen käyttämisestä Ukrainan tukemiseen sotilaallisesti. 

”Ensivaiheessa 90 prosenttia tuesta osoitetaan Ukrainan itsepuolustuksen tukemiseksi Euroopan rauhanrahaston kautta ja 10 prosenttia Ukrainan jälleenrakennuksen tukemiseksi EU:n budjetin kautta. Tuen kohdennusta tarkastellaan vuosittain”, toteaa EU tiedotteessaan.

Huhtikuun lopulla myös Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen ilmoitti olevansa valmis hyväksymään EU:n ehdotuksen, koska sillä oli laajempi tuki kuin kaikkien lännessä olevien Venäjän varojen takavarikoimisella.

Päätös yritetään tehdä G7 -maiden kokouksessa kesäkuussa

Kesäkuussa Italiassa pidettävässä maailman rikkaiden maiden eli G7-maiden huippukokouksessa on tarkoitus käsitellä erilaisia vaihtoehtoja, joita on esitetty Venäjän varojen takavarikoinnista ja myös varojen käyttökohteista. Vaikuttaa siltä, että ensi sijassa ratkaisut yritetään löytää EU:n ehdotukseen nojautuen.

Financial Times kertoi toukokuun alussa, että G7 on jo sulkenut pois huippukokouksessa käsiteltävien vaihtoehtojen joukosta sen, että kaikki lännessä olevat jäädytetyt Venäjän varannot eli noin 300 miljardia euroa siirrettäisiin Ukrainalle. 

Vielä helmikuussa Belgia olisi lehden mukaan ehdottanut, että maassa olevista Venäjän keskuspankin jäädytetyistä varannoista noin 190 miljardia voitaisiin käyttää vakuutena Ukrainalle annettaviin lainoihin. Financial Timesin mukaan Belgian ehdotus ei saanut tukea muilta Euroopan mailta ja siksi sitä ei enää käsitellä. 

Ehdotusta pidettiin oikeudellisia riskejä sisältävänä ja siksi mahdottomana hyväksyä.

Saudiarabia ja Indonesia – ja jo aikaisemmin myös Kiina – ovat lobanneet voimakkaasti sitä vastaan, että lännessä olevat Venäjän jäädytetyt varat ylipäänsä takavarikoitaisiin. Ne pelkäävät, että takavarikoinnista tulisi lännen hyväksynnän myötä ennakkoratkaisu, jota voitaisiin käyttää myöhemmin myös muita maita vastaan niiden länsimaissa olevien sijoitusten haltuunottamiseksi.

Saudiarabia ja Indonesia ovat ensi sijassa huolissaan omien länteen sijoitettujen varojensa mahdollisesta takavarikointiuhasta jatkossa. Saudiarabian osalta kyse on hyvin mittavista varannoista.

Myös Saksan hallituksesta ja Euroopan keskuspankista on kuultu varoituksia, että takavarikointi saattaisi heikentää sijoittajien luottamusta EU:n rahoitusjärjestelmään. 

EU:n ulkopolittinen edustaja Joseph Borrell ilmoitti huhtikuun lopulla, ettei Euroopan unioni ole  oikeudellisten ongelmien, seurausten epäselvyyden ja yleisen epävarmuuden vuoksi ”ainakaan tällä hetkellä” takavarikoimassa Venäjän kaikkia varantoja ja käyttämässä niitä asehankintoihin Ukrainalle. 

”Ei ole selvää kuvaa siitä, mitä voimme tehdä ja mitä emme”, sanoi Borrell.

Kiina varoittaa Venäjän varojen takavarikoinnista

Kiina on useampaan kertaan varoittanut, että Venäjän varojen takavarikointi voisi olla kohtalokas ennakkotapaus, joka saattaisi vaarantaa kansainväliset pääomamarkkinat. 

Kiinalaiset huomauttavat myös, että vaikka takavarikointi aiotaan tehdä Ukrainan sodan verukkeella, toimenpide ei millään tavalla edesauttaisi poliittisen ratkaisun löytämistä itse sotaan. Tosiasiassa  takavarikointi vain monimutkaistaisi muutenkin vaikeaa tilannetta kärjistämällä entisestään Venäjän ja Ukrainan suhteiden ohella myös Venäjän ja lännen keskinäisiä suhteita.

Kiinalaiset ovat panneet merkille myös sen, että osa Venäjän varannoista lännessä on velkakirjoina länsimaiden ottamille lainoille. Takavarikointi heikentäisi siksi länsimaiden antamien takuiden uskottavuutta. Kiinalaisten mielestä ratkaisevan tärkeää on, kuinka ulkomaiset investoijat ja ennen kaikkea ne maat, jotka luotottavat Yhdysvaltain ja EU:n jäsenmaiden ottamaa velkaa, suhtautuvat yrityksiin takavarikoida ja siirtää uusiin käsiin muiden omaisuutta.

Turvasatamaksi aikoinaan kuvailtu Yhdysvaltain velan ulkomainen luotottaminen ei enää näytä kestävän geopolitiikassa tapahtuvia muutoksia. 

Yhdysvallat voi useiden asiantuntijoiden mukaan joutua tilanteeseen, jossa Saudiarabia, Intia, Kiina ja eräät muut valtiot alkavat myydä Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjoja alhaiseen hintaan. Se vahingoittaisi Yhdysvaltain omaa taloutta ja loisi samalla epävakautta koko finanssimaailmaan.

Erityisesti dollarin, mutta myös euron asema reservivaluuttana heikkenisi kiinalaisten asiantuntijoiden mukaan väistämättä entisestään, jos maat ryhtyvät takavarikoimaan Venäjän keskuspankin varantoja. 

Länsi on kaiken lisäksi yksin päättänyt kaikista taloudellisista sanktioista eivätkä länsiblokin ulkopuolella olevat maat ole juuri voineet vaikuttaa sanktiopäätöksiin. Sanktioiden ulkopuolella oleviakin maita on kuitenkin alettu rangaista siitä, etteivät ne noudata lännen yksipuolisesti Venäjään kohdistamia pakotteita.

Lännen yksipuoliset toimet ovat jo johtaneet siihen, että Kiina on viime vuosina vähentänyt huomattavasti osuuttaan Yhdysvaltain velkakirjoista. 

Venäjä on valmis symmetrisiin vastatoimiin

Venäjä on omalta osaltaan valmis ryhtymään heti vastatoimiin. 

Maan valtiovarainministeri Anton Siluanov totesi äskettäin, että Venäjä on jo jäädyttänyt paljon amerikkalaisten ja eurooppalaisten yritysten varoja ja aikoo siirtää ne vastatoimena suoraan valtion budjettiin, jos Venäjän keskuspankin varantoja lännessä ryhdytään takavarikoimaan.

Siluanov sanoi jo viime helmikuussa Brasilian Sao Paolossa G20-maiden kokouksen yhteydessä järjestetyssä BRICS-maiden valtiovarainministerien kokouksessa, että Venäjä aikoo vastata takavarikoinnin aloittamiseen symmetrisillä toimilla. Hän varoitti muutenkin lännen toimien kielteisistä seurauksista kansainväliseen finanssijärjestelmään ja sanoi niiden vahingoittavan enemmän länttä itseään kuin niitä, joihin takavarikointi kohdistuisi.

Venäjän valtiovarainministeri arvosteli länsimaita myös siitä, että ne käyttävät reservivaluuttoja poliittisenä välineenä ja syytti Kansainvälistä valuuttarahastoa ja Maailmanpankkia polisoitumisesta. 

Venäjä on tänä vuonna BRICS-maiden puheenjohtajamaa.

Venäjän varaulkoministeri Sergei Ryabkov kuvasi jo aikaisemmin vastatoimia peilikuvaksi lännen toimille. Ryabkov sanoi vastatoimien tulevan ajankohtaiseksi vasta silloin, jos lännessä tehtyjä suunnitelmia aletaan toteuttaa.

Maaliskuussa Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi, että eurooppalaiset ovat hyvin selvillä siitä vahingosta, jota takavarikointipäätökset voivat tehdä heidän taloudelleen, imagolleen ja maineelleen luotettavina takaajina.

Lännessä vastatoimien pelätään kohdistuvan ennen kaikkea Venäjälle investointeja tehneiden länsiyritysten omaisuuteen. Venäjällä on sekä läntisten että Venäjän oman arvion mukaan läntisiä investointeja huomattavasti enemmän kuin mitä Venäjän keskuspankilla, venäläisillä investoijilla, liikemiehillä ja yrittäjillä on sanktioituja varantoja ja omaisuutta lännessä. 

Jos Venäjä siirtää läntisen omistuksen samaan tapaan uusille omistajille kuin länsi nyt suunnittelee tekevänsä Venäjän ja venäläisten varoille, niin lännen menetysten arvioidaan olevan suuremmat kuin Venäjän.

Suurimmat ongelmat liittyvät kuitenkin kansainväliseen lainsäädäntöön ja finassimaailman käytänteisiin. Varsinkin viime mainitut järkkyisivät pahasti puuttumisesta omaisuuteen, joka ei ole omaa. Venäläiset toteavat kyseen olevan varastamisesta.

Huolta aihettavat ennen kaikkea oikeudelliset ongelmat, mutta myös hankkeen toteutuksen taloudellisiset seuraamukset. Esimerkiksi Sveitsi, joka on tunnettu pankkimaailmastaan ja asemastaan maailman finanssipääoman yhtenä keskuksena, vaatii, että kaikkien tehtävien toimenpiteiden pitäisi olla tiukasti sopusoinnussa kansainvälisen lain edellyttämien säännösten kanssa.

Yhdysvaltain aseteollisuus haluaa varat omaan käyttöönsä

Venäläisten omistamia varoja on esitetty takavarikoinnin jälkeen siirrettäväksi suoraan Ukrainan valtion budjettiin, josta maa käyttäisi varoja haluamallaan tavalla. Nyt näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että valtaosa varoista siirrettäisiinkin rahastoihin ja niiden kautta uusien aseiden, ammusten ja asejärjestelmien hankintaan.

Varojen käyttö sodan tuhojen korjaamiseen sodan päätyttyä on jäänyt taka-alalle.

Ennen kaikkea Yhdysvaltain, mutta myös läntisen Euroopan aseteollisuus haluaa saada takavarikoituja venäläisvaroja käyttöönsä jatkaakseen uusien aseiden valmistamista ja vientiä Ukrainaan. Näin lännen aseteollisuus hyötyisi samalla itse venäläisistä varoista.

Kiinnostus Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen on ennen kaikkea Yhdysvalloissa vähentynyt lännen rahoittaman vastahyökkäyksen epäonnistuttua täydellisesti. Huhtikuussa päätetty 61 miljardin dollarin uusi aseapupaketti Ukrainalle saattaa jäädä myös viimeiseksi. Siksi Yhdysvaltain aseteollisuus haluaa saada nyt uusia varoja Yhdysvaltain ulkopuolelta käyttöönsä.

Länsi antoi Ukrainalle sen epäonnistuneeseen vastahyökkäykseen miljardikaupalla sotilaallista tukea, joka kulutti Yhdysvalloissa sotilaalliseen tukemiseen myönnetyt varat nopeasti vähiin. Kesti puoli vuotta ennen kuin uusi aseapupaketti kyettiin hyväksymään Yhdysvaltain kongressissa. Hyväksyntää perusteltiinkin ennen kaikkea sillä, että 80 – 90 prosenttia 61 miljardista dollarista menee suoraan Yhdysvaltain omalle aseteollisuudelle.

Myös EU:n sisällä vastahakoisuus Ukrainan sotilaallisen tuen jatkamiseen on kasvussa. Unkari ja Slovakia ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio tukea Ukrainaa sotilaallisesti. Myöskään Itävalta ei anna Ukrainalle sotilaallista apua. EU:n ulkopuolisista Länsi-Euroopan maista Sveitsi ei sekään tue Ukrainaa sotilaallisesti.