Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev arvosteli viime keskiviikkona Bakussa kovin sanoin Ranskan ja Hollannin siirtomaina yhä olevien saarialueiden hädänalaista asemaa ilmastomuutoksessa. Alijev puhui Bakun YK:n ilmastokokouksen yhteydessä järjestetyssä valtionpäämiesten tapaamisessa, jossa pienten saarivaltioiden asemaa ilmastomuutoksessa oli keskustelussa.
Alijevin puheenvuoro herätti närkästystä erityisesti Ranskassa ja Hollannissa, jotka ovat kieltäytyneet siirtomaan asemassa olevien ”merentakaisten hallintoalueidensa” uuskolonialistisen järjestelmän purkamisesta.
Kummallista kyllä, myös Suomen pääneuvottelija Bakun ympäristökokouksessa Outi Honkatukia piti Alijevin puhetta loukkauksena. Honkatukia sanoi pitävänsä Alijevin puheita käsittämättöminä ja niiden vievän huomion kaikelta muulta, ”mitä täällä pitäisi käsitellä”.
Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli arvosteli hänkin Alijevin puheita Ranskan ja Hollannin kolonialismista. Pellin mukaan Bakussa pitäisi olla käynnissä maailman pelastaminen, mutta ”huomion varastavat” kuitenkin isäntämaan presidentin ”viljelemät loukkaukset”.
Mitä Alijev sitten sanoi?
Azerbaidzhanin presidentti totesi heti puheenvuoronsa alussa käsittelevänsä uuskolonialismin ja ilmastomuutoksen välistä suhdetta.
Alijev muistutti, että Ranskan ja Hollannin ns. merentakaiset alueet erityisesti Karibialla ja Tyynellä valtamerellä ovat joutuneet pahemman kerran ilmastomuutoksen kouriin. Ne ovat niiden alueiden joukossa, jotka Azerbaidzhanin presidentin mukaan kärsivät eniten ilmastomuutoksesta.
”Saaristoalueita uhkaa vakavasti meren pinnan kohoaminen, äärimmäiset sääolosuhteet ja luontokato. Alueiden kaupunkeihin keskittyvä hallinto kohtelee saarilla asuvaa väestöä usein kaltoin”, totesi Alijev.
Azerbaidzhanin presidentti viittasi Ranskan moniin siirtomaa-alueisiin Tyynellä merellä, Intian valtamerellä ja Karibialla. Alijev mainitsi myös Hollannin siirtomaamaa-alueet Karibialla. Presidentti sanoi kaikkien näiden alueiden yhä – 21. vuosisadalla – kärsivän siirtomaahallinnosta.
Kolonialismin purkamisprosessi on yhä viivästynyt YK:n päätöksistä huolimatta.
Ranska räjäytti Polynesiassa 193 ydinpommia
Alijev totesi Ranskan olevan vastuussa Polynesian alueella suoritettujen ydinaseräjäytysten tuloksena syntyneistä vakavista veden ja maaperän saastumisvaurioista samoin kuin myös radioaktiivisen säteilyn aiheuttamista vaurioista. Säteilyn turvatasot ylittyivät peräti 4 900 prosentilla.
Ranska teki vuosina 1966 – 1999 Polynesian alueella peräti 193 ydinasekoetta.
Azerbaidzhanin presidentti muistutti Ranskan tehneen myös Algeriassa 17 ydinasekoetta sen miehittäessä maata. Kyse oli vahingoista koko planeetan ekosysteemiä vastaan.
Alijev totesi Ranskan syyllistyneen myös viime aikoina ihmisoikeusrikkomuksiin siirtomaa-alueillaan. Hän otti esille ennen muuta Ranskan toiminnan Uudessa Kaledoniassa Tyynellä merellä.
”Tänä vuonna presidentti Macronin hallitus tappoi 13 ihmistä Uuden Kaledonian kanakkien osoittaessa laillisesti mieltään”, sanoi Alijev. Kanakit muodostavat noin 40 prosenttia Uuden Kaledonian väestöstä.
Lisäksi 169 mielenosoittajaa loukkaantui mielenosoituksissa. Ranskan ”turvallisuusjoukot” myös pidättivät 1 700 mielenosoittajaa. Protesteissa Martiniquella ja Guadeloupessa pidätettiin 38 ihmistä.
Ranska lähetti toukokuussa Uuteen Kaledoniaan ”turvallisuusjoukkoja” tukahduttamaan mielenosoituksia. Kyse oli tuhannesta aseistetusta poliisista, mutta mukana oli myös sotilaita. Jo aikaisemmin Ranskan siirtomaaetuja valvoi alueella 1 700 ”turvallisuusjoukkojen edustajaa”.
Silloisen Ranskan pääministerin Gabriel Attalin mukaan kyse oli ”järjestyksen palauttamisesta” Ranskan hallintoalueelle. Pääministerin mukaan joukot toimivat alueella Ranskan presidentin Emmanuel Macronin määräyksestä.
Ranska kielsi myös mielenosoittajien käyttämän Tiktokin toiminnan Uudessa Kaledoniassa.
Alijev ihmetteli myös sitä, etteivät sen paremmin Euroopan unionin komissio, europarlamentti kuin Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokouskaan ole arvostelleet Ranskan toimintaa.
”Mutta mitä muutakaan voimme odottaa europarlamentilta ja Euroopan neuvoston yleiskokoukselta, kun Euroopan unionin päädiplomaatti kutsuu Eurooppaa puutarhaksi ja muuta maailmaa viidakoksi”, totesi Alijev viitaten EU:n ulkopolitiikasta vastuussa olevaan Josep Borrellin kuuluisaan lausumaan.
”Jos me olemme viidakkoa, pysykää pois, älkääkä sekaantuko meidän asioihimme”, jyrähti Azerbaidzhanin presidentti vaatien myös kaikkien Ranskan pidättämien poliittisten vankien vapauttamista.
Ranska teki heti päätöksen, ettei maan ympäristöministeri matkusta lainkaan Bakuun.
Hollannin ulkoministeriö puolestaan tiedotti maan torjuvan kategorisesti ”perusteettomat väitteet sorrosta”, joita Azerbaidžanin presidentti esitti ympäristökokouksen yhteydessä järjestetyssä tapaamisessa.
3 kommenttia julkaisuun “Azerbaizhanin presidentti ilmastomuutoksesta: Siirtomaavallan alla olevat saarialueet kärsijöinä”
Comments are closed.
Aika vieras teema ja paikka (jouduin katsomaan kartasta missä Azerbaidzhan on). Mutta on jutussa tuttujakin elementtejä, mm. EU:n kädettömyys ja avuttomuus. Alan kallistua käsitykseen että EU:n todellinen tehtävä ja tavoite on Euroopan tuhoaminen.
Yhtäkkiä ajatellen luulisi luonnon olevan johdonmukainen, että öljyä ja kivihiiltä sekä muuta poltettavaa ei olisi maapallon tuhoon asti. Nyt näyttää siltä kuitenkin olevan ilmastokokousten julkilausumista huolimatta. Tällä hetkellä öljynkulutus vuorokaudessa on 103 miljoonaa barrelia lisääntyen koko ajan!
Oon epäillytkin, että jonkinlainen yli-ihmiskompleksi ja rasismi vaivaa tätä nk. ’länttä’. Sitten kun joku puhuu suoria sanoja, niin ei kestetä kuunnella. Jos kysymys ei ole täydellisestä moraalin puutteesta, niin sitten moraalikysymys kierretään jonkin kulttuurisen ylemmyyden kuvitelmalla. Mitkään uhrit eivät tietenkään ole liikaa kun viidakkoa raivataan puutarhaksi. Pitääkö sitten raivata, eikö ”voitaisi pysyä poissa”? Ilmeisesti pitää, mutta onko syy sittenkään halu ulottaa tämä meikäläinen ihanuus maailman joka kolkkaan ja jos on, minkälainen puutarha näiden ’liberaalien imperialistien’ silmissä lopulta kangastelee.