Belgian valtiovarainministeri: Venäjän varojen takavarikko voi luoda ongelmia

Euroopan unionin alueella olevien jäädytettyjen Venäjän varojen takavarikointi johtaa ennalta arvaamattomiin seurauksiin, varoitti Belgian valtiovarainministeri Vincent Van Peteghem viime perjantaina. Belgialaisministeri kehottaa jakamaan riskit.

Läntiset G7-maat hyväksyivät kesäkuun alkupuolella päätöksen myöntää Ukrainalle vähintäin 50 miljardin dollarin laina, joka rahoitetaan Venäjän lännessä olevien jäädytettyjen varantojen tuotoilla. Itse varantoja ei takavarikoida ainakaan toistaiseksi. Laina on tarkoitus maksaa vuoden loppuun mennessä.

Belgia on parhaillaan EU:n Eurooppa-neuvoston puheenjohtajamaa. Euroclear-tili on Belgian lainsäädännön alainen ja tilillä on valtaosa Venäjän jäädytetyistä varoista. Valtiovarainministerin mukaan on välttämätöntä jakaa riskit, kun Ukrainalle ollaan myöntämässä Venäjän omistuksessa olevien varojen tuoton takavarikointiin perustuva laina.

Ministeri pitää kahta asiaa ratkaisevan tärkeänä Belgialle. Itse jäädytettyihin venäläisvaroihin ei pidä koskea, koska varojen omistuksen muutos voisi johtaa ennalta-arvaamattomiin taloudellisiin ja oikeudellisiin seuraamuksiin. Ja toinen on riskien jakaminen uutta rahoitusvälinettä luotaessa.

Kun Ukrainan sota alkoi, lähes puolet – eli noin 300 miljardia euroa – Venäjän ulkomaisista valuuttavarannoista jäi ulkomaille. Lähes 200 miljardia varannoista on EU:n alueella, pääosin Belgiassa. EU ja G7-maat estivät venäläisvarojen siirron Venäjälle jäädyttämällä ne. Lännessä on jo parin vuoden ajan käyty osin kiivastakin keskustelua varojen takavarikoinnista.

Presidentti Vladimir Putin on todennut, ettei takavarikointi jää rankaisematta.

Venäjän ulkoministeriö on ilmoittanut pitävänsä venäläisvarojen takavarikointia varkautena. Kyse ei ministeriön mukaan ole vain yksityisistä varoista, vaan myös Venäjän valtion varannoista. 

Myös ulkoministeri Sergei Lavrov on todennut Venäjän ryhtyvän vastatoimiin, jos jäädytetyt varat takavarikoidaan. Optiona Venäjä pitää mahdollisuutta olla palauttamatta länsimaisten yritysten omistuksessa Venäjällä olevia varoja.

Britannialaisilla yrityksillä arvioidaan olevan Venäjällä sijoituksina 18,9 miljardia dollaria, Saksalla 17,3 miljardia, Ranskalla 16,6 miljardia ja Italialla 12,9 miljardia dollaria. Amerikkalaisyritysten investointeja on Venäjällä 9,6 miljardia dollaria, Japanilla 4,6 miljardia ja Kanadalla 2,9 miljardia dollaria.