Intiasta tuli BRICS:n puheenjohtajavaltio vuoden 2026 alussa. BRICS:n jäsenvaltiot keskustelevat nyt siitä, jatkavatko maat nykyiseen tapaan epämuodollisena liittoumana vai syvennetäänkö yhteistyötä yhä enemmän strategisemmille alueille kuten turvallisuuteen ja puolustukseen.
Samanaikaisesti Yhdysvallat kohdistaa liittoumaan kasvavaa painetta. Presidentti Donald Trump on uhannut BRICS-maita ankarilla rankaisutulleilla. BRICS:n jäseninä on nyt kymmenen valtiota; Arabiemiraatit, Brasilia, Egypti, Etelä-Afrikka, Etiopia, Indonesia, Intia, Iran, Kiina ja Venäjä.
Intian ulkoministeri Subrahmanyam Jaishankar julkisti tammikuussa BRICS-puheenjohtajuuden tavoitteet. Hän kehotti liittoumaa uudistamaan kansainvälistä monenkeskistä järjestelmää ja vahvistamaan kansainvälisiä instituutioita globaalin epävarmuuden aikakaudella. BRICS:n tavoitteena on muokata kansainvälistä järjestelmää siten, että se ottaisi tehokkaammin huomioon globaalin etelän näkökulman.
Intia katsoo BRICS:n olevan nykytilanteessa tärkeä keskustelu- ja yhteistyöfoorumi, joka kannustaa vuoropuheluun ja yhteistyössä käytännöllisiin toimiin. Se ottaa samalla huomioon kansalliset painopisteet ja valtioiden erilaiset kehitysasteet. Jaishankar muistutti maailman nykytilan monitahoisuudesta ja siihen liittyvistä haasteista, geopoliittisista epävarmuuksista, pulmallisista taloudellisista näköaloista, ilmastoon liittyvistä riskeistä, teknologisista muutoksista ja kehityseroista, joiden jatkuminen vaikuttaa kaikkialla moniin maihin.
Puheenjohtajuuden kulmakivet
Jaishankar totesi Intian pyrkivän luomaan rakenteellisia institutionaalisia vahvuuksia, jotka auttavat selviytymään globaaleista shokeista. Intia aikoo tehdä yhteistyötä BRICS-kumppaneiden kanssa maiden kestokyvyn vahvistamiseksi maataloudessa, terveydenhuollossa, katastrofiriskien vähentämisessä sekä energia- ja toimitusketjuissa. Kyse on sellaisista yhteistyörakenteista, jotka parantaisivat kollektiivista valmiutta ja reagointikykyä.
BRICS-liittouman on Intian ulkoministerin mukaan sitouduttava nykyisiä realiteetteja heijastavan monenkeskisen järjestelmän uudistamiseen, jossa Yhdistyneiden kansakuntien, Maailman kauppajärjestön WTO:n, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin kaltaiset instituutiot olisivat nykyistä edustavampia ja kattavampia.
Jaishankar korosti myös Intian sitoutumista BRICS:n New Development -pankkiin eli Uuteen kehityspankkiin, jonka hän näkee vaihtoehtona länsijohtoiselle rahoitusjärjestelmälle. Ulkoministerin mukaan BRICS:n pankki on noussut tärkeäksi taloudellisen yhteistyön välineeksi, joka vahvistaa jäsenmaidensa infrastruktuuria ja kestävää kehitystä. Intia tukee pankin vahvistamista uskottavana, nopeasti reagoivana ja taloudellisesti kestävänä instituutiona.
Yhdysvallat uhkaa BRICS-maita rankaisutulleilla
Presidentti Trump on syyttänyt BRICS-maiden toteuttavan Yhdysvaltojen vastaista politiikkaa. Yhdysvaltojen suhteet Venäjän ja Kiinan kanssa ovat huonot ja se on kohdistanut Intiaan rankaisutulleja siksi, että maa ostaa öljyä Venäjältä. Viime vuonna Yhdysvallat pommitti ohjuksilla Irania. Parhaillaan Yhdysvallat kasvattaa sotilaallista painetta Irania kohtaan eikä uusi laajamittainen hyökkäys Iraniin ole poissuljettu.
Jaishankar julkisti maansa tavoitteet muutama tunti sen jälkeen, kun Trump oli uhannut BRICS-maita uusilla 25 prosentin tullimaksuilla, mikäli ne jatkavat kauppaa Iranin kanssa. Myöhemmin samana päivänä Intian ulkoministeri keskusteli Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubion kanssa maiden välisestä kaupasta, kriittisistä mineraaleista, energia- ja ydinvoimayhteistyöstä sekä puolustuksesta.
Iran liittyi BRICS:n jäseneksi vuoden 2024 alussa. Intialla ja Iranilla oli suuret odotukset kahden- ja monenvälisistä suhteistaan vuodelle 2026. Intia oli myös valmistautunut laajentamaan läsnäoloaan Iranin Chabaharin satamassa. Sillä olisi tärkeä merkitys sekä Intian yhteistyölle Keski-Aasian maiden ja Venäjän kanssa että Intian uudelle kumppanuudelle Taliban-hallinnon kanssa Afganistanissa.
Yhdysvallat ei kuitenkaan hyväksy Intian ja Iranin suhteiden vahvistamista. Iranin ulkoministerin Syed Abbas Araghchin tammikuun puoliväliin suunniteltu vierailu New Delhiin on toistaiseksi lykkääntynyt.
BRICS:n merisotaharjoitukset
BRICS:n jäsenvaltiot Etelä-Afrikka, Kiina, Venäjä, Iran ja Arabiemiraatit osallistuivat tammikuun puolivälissä laivastosotaharjoituksiin lähellä Etelä-Afrikan rannikkoa. Brasilia, Egypti, Indonesia ja Etiopia osallistuivat sotaharjoituksiin tarkkailijoina. Intia ei harjoituksiin osallistunut.
Kiina johti viikon kestäneitä Will for Peace -sotaharjoituksia Simon’s Townissa, missä Intian valtameri kohtaa Atlantin. Sotaharjoituksiin osallistuneiden valtioiden mielestä kyseessä oli vastaus ajankohtaisiin maailman merenkulkuun kohdistuviin jännitteisiin.
Etelä-Afrikan yhteisoperaation komentajan Nndwakhulu Thomas Thamahan mukaan kyse oli enemmästä kuin tavallisista sotaharjoituksista. BRICS:n jäsenet halusivat tuoda julki kollektiivisen sitoutumisensa toimia yhdessä meriväylien turvaamiseksi. Merisotaharjoitukset alkoivat kolme päivää sen jälkeen, kun Yhdysvallat kaappasi venäläisen öljytankkerin pohjoisella Atlantilla.
2 kommenttia julkaisuun “BRICS 2026: KOHTI STRATEGISTA SYVENTÄMISTÄ?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Suomenkin toivo olisi päästä Bricsiin. Mutta sitä ennen Suomen pitäisi muuttua valtavasti. Erota Natosta, EUsta ja irtisanoa DCA-sopimus. Purkaa F-35 hävittäjäkaupat. Ja aloittaa palauttamaan poliittisia ja kaupallisia suhteita Venäjän kanssa. Ja ruveta kehittämään kaupallista yhteistoimintaa kaikkien Brics-maiden kanssa.
Tämä kaikki vaatisi Suomelta suuria poliittisia askeleita, mutta muuten nykyinen kaaos vain jatkuu ja pahenee.
Väittäkää vastaan, jos olen väärässä. Joka tapauksessa minulla on sellainen käsitys, että Yhdysvallat (tai USA-Nato ja koko länsiliitto; kaikki se, mihin Suomikin haluaa intohimoisesti ja mistään tosiseikoista saati oikeudenmukaisuudesta piittaamatta kuulua) on geopolitiikassa ainoana se peluri, joka hakee kaiken aikaa omaa etuaan toisten kustannuksella. Toki sen keinovalikoimaan kuuluu talouspakotteiden, tykkivenediplomatian, pommittamisen ja konfliktien järjestämisen lisäksi myös informaatiovaikuttamista, mielistelyä ja rehtiäkin kauppaa, mutta kuitenkin. Trumpin käytös paljastaa öykkäriyden jotakuinkin kaikille, mutta sitä samaa se on ollut aiemminkin.
Vaikea sanoa, muuttuisiko muiden käytös samanlaiseksi, jos saisivat siihen mahdollisuuden, mutta näillä näkymin BRICS näyttää pyrkivän keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaan rakentavaan yhteistyöhön sellaiseen halukkaiden kanssa. Eri asia sitten, olisiko BRICSiä syntynyt ilman USA-uhkaa ja että BRICS joutuu puolustautumaan tuota uhkaa vastaan. Suomelle olisi (ollut) tuhannen taalan paikka mennä mukaan BRICS-kuvioihin (ainakin aktiivisella positiivisella kiinnostuksella ja valmiudella yhteistyöhankkeisiin) ja säilyttää samalla hyvät yhteydet myös länsimaihin.