BRICS ETENEE KAUNIISTA SANOISTA KOHTI KONKRETIAA

BRICS-ryhmän jäsenmaiden ja globaalin etelän johtajat tapasivat eri kokoonpanoissa tällä viikolla Venäjän Kazanissa pidetyn huippukokouksen aikana. BRICS-ryhmänjäsenmaiden johtajat käsittelivät toimia, joilla lujitetaan BRICS-maaryhmän asemaa ja arvovaltaa geopoliittisesti hajanaisessa maailmassa.

Huippukokouksen viimeisen päivän päätapahtumia olivat BRICS:n yhdeksän jäsenmaan ja kumppanimaiden yhteinen kokous eli ns. BRICS plus. Torstaina oli myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin lehdistötilaisuus.

BRICS plus tapaaminen oli avoin ja se esitettiin suorana venäläisillä televisiokanavilla. Myös YK:n pääsihteeri Antnio Guterres puhui tapaamisessa. Paikalla oli suurin osa entisen Neuvostoliiton tasavalloista. Siksi useat puheenvuorot pidettiin venäjäksi. Tapaamisessa globaalin etelän maiden johtajat esittivät omat näkemyksensä huippukokouksen teemoista.

Keski-Aasian maiden johtajista moni käsitteli ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia. Vuoristoisten maiden yhteisenä huolena oli jäätiköiden sulaminen. Armenian ja Azerbaidzhanin johtajat käsittelivät maiden keskinäisen konfliktin ratkaisemistapoja.

Myös Ukrainan ja Lähi-idän sodat esillä

BRICS-jäsenmaiden kokousten pääteemoja olivat moninapaisen maailman turvallisuus ja sitä tukevan kanssakäymisen laajentaminen, rahoitusyhteistyön syventäminen sekä BRICS-yhteisön laajentumiseen ja syventämiseen liittyvät kysymykset. Myös Ukrainan ja Lähi-idän sodat olivat esillä.

Putin luonnehti avauspuheenvuorossaan BRICS-maaryhmää kolmella periaatteella: tasa-arvo, hyvä naapuruus ja keskinäinen kunnioitus.

Lehdistötilaisuudessa hän kertoi, että tapaamisissa keskusteltiin kumppanuuksien laajentamisen näköaloista kolmella pääalueella: politiikka ja turvallisuus, kauppa ja investoinnit sekä kulttuuri- ja humanitaarinen vaihto.

Julkilausumassa määritellään BRICS-maaryhmän strategiset tehtävät, joilla tasa-arvon, hyvän naapuruuden ja keskinäisen kunnioituksen päämäärät saavutetaan. Tehtävät kattavat tärkeimpiä instituutioiden kehittämisen alueita alkaen taloudesta ja politiikasta ja päätyen yhteisiin normeihin ja ihanteisiin.

Uusia kumppaneita mutta ei uusia jäseniä

Avauspuheenvuorossaan Putin totesi, että yli 30 maata on ilmaissut halunsa päästä BRICS:n kumppaniksi. Kumppanuuskysymyksessä haasteena on BRICS:n toiminnan tehokkuuden ja jäsenmäärän suhde.

BRICS:n jäsenmaat hyväksyivät nyt 13 uutta maata ns. kumppanivaltioiksi. Kazanin huippukokouksessa ei hyväksytty ainoatakaan uutta jäsenvaltiota. Jäseniä on vuoden 2024 alusta ollut yhdeksän.

Huippukokouksen aikana keskusteltiin erillisen BRICS-yksikön luomisesta kumppanuusohjelman hallinnan tarpeisiin. Julkilausumassa on myös useita yhteistyöaloitteita, joihin globaalin etelän maat voivat osallistua ilman, että ne ovat BRICS:n jäsenmaita.

Kaikki tieto ei kulje Yhdysvaltojen silmien alla

Kazanin huippukokouksessa käsiteltiin kymmeniä aiheita.

Käsittelyn pohjana oli  kolmisenkymmentä vuoden aikana hyväksyttyä dokumenttia. BRICS-maiden rahoitus- ja talousyhteistyön tulevaisuus oli aiheista tärkein. Huippukokouksen julkilausuman noin 120 sisällöllisestä kohdasta noin puolessa käsiteltiin rahoitus- ja talousyhteistyötä. Tavoitteena on luoda itsenäinen tavaroiden, rahavirtojen ja pääomavirtojen infrastruktuuri.

Itsenäisyydellä tarkoitetaan sitä, että tapahtumia koskeva informaatio kulkee yritysten, pankkien ja viranomaisten kesken ilman, että kaikki tapahtuu Yhdysvaltojen kautta.

Yhdysvaltojen johtaviin taloustieteilijöihin kuuluva Paul Krugman kirjoitti joulukuussa 2023, että kun suurin osa maailman valokuitukaapelien datasta kulkee Yhdysvaltojen kautta, Washington valvoo sitä, miten pankit ja niiden asiakkaat noudattavat amerikkalaisia sääntöjä.

Krugman on kuitenkin huolissaan siitä, että saman verkoston liiallinen käyttö sanktiointiin saattaa kostautua.

Yksi syy sille, että Kiina, Venäjä ja muut BRICS-maaryhmän jäsenet kumppaneineen panostavat voimakkaasti yhteisön kehittämiseen, on juuri sanktioissa. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sanktiot eri muodoissa kohdistuvat valikoitujen strategisten tavaroiden virtoihin, raha- ja pääomavirtoihin, yrityksiin ja muihin organisaatioihin sekä henkilöihin.

SWIFT voidaan ohittaa, mutta sitä ei hylätä

Itsenäisyyden ohella toinen selkeä tavoite on kehittää kansallisten valuuttojen käyttöä BRICS-maiden ja niiden kauppakumppanien välisissä maksu- ja rahoitustoimissa.

Huippukokouksen julkilausuma kertoo tunnistavansa ”nopeampien, halvempien, turvallisempien ja kattavampien rajat ylittävien maksuvälineiden laajat edut”. Nämä edut saavutetaan digitalisoimalla maksujärjestelmä.

Jotta Washington ei pääsisi urkkimaan kaikkia BRICS-maiden keskinäisiä maksu- ja rahoitus-tapahtumia, niitä koskevat viestit pitää kuljettaa muita reittejä kuin SWIFT-järjestelmänä tunnetun viestintäjärjestelmän kautta. BRICS-mailla ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata SWIFT:iä uudella järjestelmällä.

Ne, jotka haluavat pitää omana tietonaan maksu- ja rahoitustapahtumansa, voivat nyt välittää keskinäisiä maksutapahtumia koskevan informaation esimerkiksi Venäjän keskuspankin luoman maksuviestintäjärjestelmän kautta. 

Myös muilla BRICS-mailla on omat järjestelmänsä, joita rahoitus- ja maksutapahtumien osapuolet voivat käyttää. Itsenäinen infrastruktuuri edellyttää BRICS-maiden välisten pankkiverkostojen vahvistamista. Jo nyt Venäjällä toimivat esimerkiksi tärkeimmät kiinalaiset pankit.

Venäjän ja Intian välisessä kaupassa on ollut ongelmia, jotka johtuvat siitä, että Venäjän vienti Intiaan on suurempaa kuin tuonti sieltä. Samanlaisia ongelmia on Intian ja Kiinan välisessä kaupassa. Nämä epätasapainot vaikeuttavat erityisesti pankkien toimintaa.

BRICS-maiden valtiovarainministereitä ja keskuspankkien pääjohtajia kehotetaan jatkamaan kansallisten valuuttojen, maksuvälineiden ja -alustojen käyttöä koskevan kysymyksen käsittelyä. Kirjeenvaihtajapankkiverkostojen vahvistaminen tapahtuu BRICS-maiden rajat ylittävän maksualoitteen (BCBPI) suuntaviivojen mukaisesti. BCBPI-aloitteen suositusten noudattaminen on vapaaehtoista.

Selvitysjärjestelmän luominen välttämätöntä

Kauppataseen epätasapainon aiheuttamien ongelmien ratkaisu edellyttää keskinäisten saamisten ja velkojen selvitysjärjestelmää. Kazanin julkilausumassa esitetään tutkittavaksi mahdollisuutta luoda sitä varten riippumaton rajat ylittävä selvitys- ja talletusjärjestelmä. Sen työnimi on BRICS Clear.

Rahavarojen säilyttämistä ja tavaroiden toimittamista maasta toiseen helpottaa riippumaton vakuutusyhtiö. Niinpä Kazanin julkilausumassa todetaan, että jäsenmaat ovat sopineet tutkivansa mahdollisuuksia hyödyntää BRICS-maiden jälleenvakuutuspotentiaalia. Tähtäimessä on yhteinen vakuutusyhtiö, BRICS (Re)Insurance.

Oma selvitysjärjestelmä ei kuitenkaan ratkaise niiden maiden ongelmia, jotka joutuvat kaupan ja rahoituksen epätasapainon seurauksena maksuvaikeuksiin. Tätä ongelmaa varten on jo 2015 perustettu ehdollisten valuuttavarantojen järjestelmä (CRA).

CRA on tärkeä lyhytaikaisen rahoituksen varanto, joka vahvistaa rahoitusvakautta ja estää jäsenmaita joutumaan vaikeuksiin maksutasepaineiden vuoksi. Tarkoituksena on, että varanto koostuu nykyisille varantojärjestelmille vaihtoehtoisista valuutoista.

Järjestelmän käyttöönoton varovaisuutta osoittaa se, että järjestelmä on käynyt läpi seitsemän testikierrosta. Varantovaluutoille asetetaan tiukkoja kriteerejä. Julkilausuman perusteella on oletettavaa, että lopullinen sopimus varantojärjestelmästä hyväksytään seuraavassa huippukokouksessa Brasiliassa.

Reaalitalouden kasvu edellyttää investointeja

Maksu- ja rahoitusjärjestelmien tarkoituksena on palvella BRICS-maiden reaalitaloutta.

Kussakin maassa luodaan niiden omien perinteiden ja mahdollisuuksien mukaiset tavaroiden tuotannon puitteet. Mutta tavaroiden toimittaminen maasta toiseen vaatii yhteisiä ratkaisuja erityisesti investointien ja logistiikan kysymyksissä.

BRICS-maat selvittävät mahdollisuutta luoda yhtenäinen logistiikka-alusta kuljetuspalvelujen koordinoimiseksi ja parantamiseksi. Keskusteluissa pohdittiin myös yhteisten kuljetusyritysten kehittämistä. Logistiikka-alustan tarkoituksena on palvella toimitusketjujen sujuvuutta.

Nykyinen geotaloudellinen hajaannus on katkonut perinteellisiä toimitusketjuja. Ketjujen korjaaminen edellyttää jopa liikenneinfrastruktuurin kehittämistä. Tarkoituksena on yhtenäistää liikennereittejä, teknologioita ja kansallisia määräyksiä helpottamaan kauppavirtoja ja ihmisten liikkumista maasta toiseen.

Yhteisten toimitusketjujen luominen edellyttää merkittäviä investointeja. Huippukokouksessa keskusteltiinkin uuden BRICS-investointialustan luomisesta. Siitä olisi tarkoitus tehdä tehokas väline jäsenmaiden kansantalouksien tukemiseen.

Alustan tarkoituksena olisi tarjota taloudellisia resursseja erityisesti globaalin etelän maihin suuntautuville investoinneille. Digitalisoitu investointialusta nopeuttaisi investointeihin liittyvien kysymysten käsittelyä. Parhaimmillaan se helpottaisi myös pienten ja keskisuurten investointien lisäämistä.

Uusi kehityspankki yhdistää

Uudesta kehityspankista (NDB) on kehittymässä tärkeä yhdistävä perusta tuotanto-, infrastruktuuri- ja logistiikkainvestoineille. Pankin pääjohtaja Brasilian entinen presidentti Dilma Roussef sai huippukokouksessa samanlaisen huomion ja kohtelun kuin valtioiden johtajat.

Julkilausumassa tunnustetaan pankin keskeinen roolin myös pankin osakasmaiden kestävän kehityksen edistämisessä. Pankilla on keskeinen rooli kansallisten valuuttojen käyttöönotossa, investointialustan luomisessa sekä investointien ja rahoitusinstrumenttien innovatiivisten prosessien vahvistamisessa.

BRICS-maat pyrkivät tilanteeseen, jossa pankki voisi ottaa paikkansa johtavana kehittyvien markkinoiden ja kehitysmaiden monenvälisenä kehityksen rahoittajana. Se edellyttää puolestaan pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmän parantamista ja toiminnan tehostamista.

BRICS-maat tukevat myös pankin osakasmaiden määrän lisäämistä nykyisestä 23:sta.. Se edellyttää julkilausuman mukaan hakemusten nopeutettua käsittelyä BRICS-maissa pankin strategian ja politiikkojen mukaisesti.

Washingtonin konsensuksen jäähyväiset

Samaan aikaan BRICS:n huippukokouksen kanssa kokoontuneet Washingtonin rahoitus- ja finassi-instituutioiden johtajat – Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin edustajat – pohtivat globaalin talouden näkymiä. Valuuttarahaston toimitusjohtajan Kristalina Georgievan mukaan korkeiden velkojen rasittama maailma on matkalla hitaaseen keskipitkän aikavälin kasvuun.

Kokouksen teemana oli myös nykyisen globaalin rahoitusjärjestelmän juhlavuosi, sillä järjestelmän perustamisesta Bretton Woodsissa on kulunut 80 vuotta. Monet rahoitusmaailman asiantuntijat ovat ennakoineet, että Bretton Woodsissa luotu järjestelmä ei selviä nykyisestä geotaloudellisen hajaannuksen tilasta.

Järjestelmän hajoaminen alkoi jo vuonna 1971, kun presidentti Richard Nixon päätti luopua dollarin kultakannasta, joka oli järjestelmän tärkein tukijalka. Dollari on säilynyt kuitenkin globaalin rahoitusjärjestelmän ankkurivaluuttana.

1990-luvulla Washingtonin instituutiot houkuttelivat Venäjää ja Aasian maita hyväksymään ns. Washingtonin konsensuksen opit. Ne tarkoittivat kaupan, pääoman ja tavaroiden vapauttamista säätelystä, yritysten yksityistämistä, hintojen vapautusta ja talouden yleistä liberalisointia.

Nykyiset BRICS-maat eivät suostuneet noudattamaan näitä oppeja niin, että opettajat olisivat olleet tyytyväisiä. Niinpä konsensus on vähitellen kuopattu. Tulevaisuus näyttää, millainen rooli BRICS-maiden tapaamisella ja Washingtonin instituutioiden kokouksella on koko nykyisen rahoitusjärjestelmän historiassa.

Jyrkkä vastakkainasettelu ei tässäkään anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Kazanin julkilausumassa otetaan kantaa Bretton Woods-instituutioiden kehittämiseen varsin myönteisessä hengessä. Jäsenmaat sitoutuvat ylläpitämään maailmanlaajuista rahoituksen ”turvaverkkoa, jossa Kansainvälisellä valuuttarahastolla (IMF) on keskeinen rooli”.

BRICS vaatii kuitenkin Bretton Woodsin instituutioiden uudistamista niin, että kehittyvien markkinoiden maiden edustusta johtavissa elimissä lisätään niin, että ne kuvastavat niiden panosta maailmantaloudessa.

Vaatimuksen ajankohtaisuus käy ilmi myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennusteista. Maailmantalous kasvaa vuodesta 2024 vuoteen 2029 pääasiassa BRICS-maiden ja muiden nousevien talouksien kasvun tuloksena.

Kiinan osuus koko kasvusta on lähes 22 % ja Intian lähes 15 %. Muiden BRICS-maiden osuus on yli seitsemän prosenttia.

Yhdysvaltojen ja muiden G7-maiden osuus kasvusta vähenee merkittävästi. Valuuttarahaston ennusteiden mukaan se on tulevina viitenä vuotena reippaasti alle 20 prosenttia eli alle puolet BRICS-maiden osuudesta.

Vielä ei ole BRICS-valuutan aika

Yksikään koolla olleista maista ei esittänyt BRICS:n oman valuutan luomista. Sen sijaan monet tahot – tutkimuslaitokset, ajatushautomot ja talousjohtajat ovat esittäneet, että BRICS-maiden pitää kehittää oma selvitysvaluutta.

Oman valuutta-, rahoitus- ja maksujärjestelmän luomisen vauhti riippuu jäsenmaiden talouden kehitysvaiheesta ja -vauhdista. Se riippuu myös geotaloudellisesta hajaannuksesta ja muutosvauhdista. Poliittisilla päätöksillä ei voida ohittaa näitä tosiasioita.

Taloudellisten realiteettien rajoissa maiden on muutettava myös omaa lainsäädäntöään niin, että päätösten toimeenpano on mahdollista. Esimerkiksi keskuspankkien digitaalisten maksuvälineiden käyttöönotossa Kiina ja Venäjä ovat muita maita pidemmällä.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä, vaikka se vastaisi kunkin maan taloudellisten voimavarojen ja maiden keskinäisen tavaravaihdon vaatimuksia. Sen pitää parantaa tavaroiden toimitusketjuja ja rahan kiertonopeutta. Maksu- ja rahoitusjärjestelmän kehitys riippuu myös yritysten ja kansalaisten suhtautumisesta uusiin järjestelmiin.