Ihmiskunnan pitäisi pystyä luomaan maailmaan sellaisia kaikkia ihmisiä koskevia velvoitteita, joilla konkreettista pahaa voitaisiin hillitä mahdollisimman paljon. Poliitikot ovat kuitenkin ajassamme heikentäneet kaikkien suhteiden tuottamaa kokonaisturvallisuutta, joka on perustunut hyvien ideoiden antamaan luottamukseen ja toivoon kansalaisten ja kansakuntien välillä.
Maailman todelliset valtiaat ovat kohdentaneet tuhansia ydinaseita toisia ihmisiä kohti voidakseen määritellä ja ylläpitää sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän systeemiä. Se on länsimaalaisten valtioiden välisten suhteiden teoriaa, joka ei koske ihmiskunnan enemmistöä. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Israel ovat ydinaseita valmistavia ja hallussa pitäviä valtioita, jotka eivät salli muiden maiden valmistavan mitään ydinaseisiin viittaavaa. Sääntöpohjaisen systeemin funktio on säädellä valtioiden välistä laillista ja laitonta sotilaallista toimintaa. Kuitenkin suurvallat ja vahvat valtiot rikkovat aina tarvittaessa itse laatimiaan sääntöjä omien kansallisten etujen niin vaatiessa.
Mutta jos joku valtio uskaltaa uhmata rappeutuvan yksinapaisen maailman vallitsevaa järjestystä kehittämällä ydinlaitoksia jotakin tarkoitusta varten, sitä vastaan saatetaan käyttää suurvallan valmistamaa bunkkerinmurtajapommia. Kyseessä ei ole mikään ensimmäisen maailmansodan aikainen Paksu-Bertta. Vaan yli 13 000 kiloa painava pommi, joka tunkeutuu kymmeniä metrejä maan syvyyteen tuhoten räjähtämällä kohteen. Sillä tavalla säännöt pysyvät aina sellaisina, että niiden laatijat hyötyvät niistä. Suurinta väkivaltaa maan päällä käyttävät muutamat miehet maailmassa.
Pienet valtiot ovat hiljaa. Niiden johtajat vain nyökyttävät päitään kokouksissa, jotka seuraavat toisiaan. Se johtuu sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestelmästä, jonka väitetään suojelevan pieniä valtioita. Kenenkään poliitikon mieleen ei enää tule puolueettomuus, joka aikaisemmin tuotti vakautta ja vaurautta vuosikymmeniä.
Ennaltaehkäisevän hyökkäyksen perustelu saattaa kulkea yksinkertaista polkua pitkin suoraan itse tekoon. Olemme varmoja, että tuo valtio tuolla on meille vakava turvallisuusuhka. Ydinlaitoksia ei suunnitella eikä rakenneta kestämään kaiken murskaavia pommeja. Ne hajoavat levittäen radioaktiivista saastetta miljoonien ihmisten päälle.
Venäjä, Kiina, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat ydinasemahteja, joita ei voi voittaa sodassa. Eikä niitä voida myöskään pommittaa bunkkerinmurtajapommeja käyttäen. Ne ovat lukuisten länsimaiden asiantuntijoiden mukaan ikäviä valtioita, jotka koko ajan muodostavat uhan nykyiselle maailmanjärjestykselle.
Iran on allekirjoittanut ydinsulkusopimuksen, jonka tarkoitus on estää ydinaseiden leviäminen. Viimeksi Iran on käynyt sotaa, kun Irak hyökkäsi sen kimppuun vuonna 1980.
Valtioiden etujen ristiriidat typistyvät ajassamme hyvien ja pahojen poliitikoiden ristiriitaan. Se kaikki selitetään kuntoon puheenvuoroilla, joka sisältävät pointteja, pilareita ja ilkeitä huomautuksia. Suurvallan valtionhallinto on aikamme brändi, tuotekoodi, joka ilmentää syvän valtion väkivaltakoneistojen todellista tahtoa maan päällä.
7 kommenttia julkaisuun “Bunkkerinmurtajapommi”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Sama kaiku on askelten, kyllä vaistomme tuntee sen, kun kumpujen kätköstä mullasta maan natsit katsovat poikiaan.
Isäni joutui sotaan 18-vuotiaana poikasena. Kun kysyin, miltä se sota sitten tuntui, hän sanoi, että ensimmäinen ajatus siellä oli: ”Minua on petetty!” Hän oli ollut IKL
..viesti karkasi. Isäni oli ollut IKL.n kannattaja ennen sotaa.
Pointtini on, että ehkä harva sinne maan poveen joutuneista suomalaisista työmiehistä oli varsinaisesti natsi, mutta heidän johtajissaan niitä varmaan oli enemmän.
Edelleen kaipaan sitä nappia muokkaa tai korjaa. Jälkeen päin aina huomaa kirjoittaneensa väärin ”Joutenee” tarkoittaa joutunee…
Täällä Pietarissa asiaa pohtiessa tulee mieleen miten olisi jälkeen 1945 käynyt ellei NL olisi niitä Ydinaseita saanut haltuunsa? Eittämättä juolahtaa mieleen, mitä USA olisikaan niillä tehnyt jos asiat olisi menneet toisin? Olihan nuo näyttäneet Japanissa voimansa ja varmasti niiden kehittäjät ja sotaherrat amerikan ihmemaassa olivat voimaintunnossa ja seuraava kohde oli jo valittu. Ja mikä muu se olisi ollut kuin Neuvostoliitto? Näin kai se ”tasapaino” syntyi kun eivät enää voineet niitä käyttää kun vastaus oli varma oma tuho. Tälläisiä juhannus pohdintoja täältä Ydinaseiden suurvallasta jonne tuskin kukaan haluaa voimiansa koetella. Tai mistä sitä tietää kun ovat siellä Usa n ihmemaassa keksineet termin ”Rajoitettu Ydinsota”. Perkele, jos minä saisin päättää tuon termin keksijä roikkuisi,,,, arvannette missä. Joutenee palaamaan sinne kovin sotaisaan pohjolaan kun päivät E viisumissa kuluvat loppuun. Kaikille Hyvää Juhannusta ja pitäkää sepalus kiinni!
Vaikuttaa siltä, että hallitseva eliitti etsii omalle äänestäjäkunnalleen yksinkertaisia ja varmoja ratkaisuja – ei siksi, että ne olisivat kestäviä, vaan koska ne vahvistavat omaa eliittiasemaansa. Suurin osa äänestäjistä puolestaan äänestää usein itsetyytyväisyydestä, ylpeydestä tai silkasta ajattelemattomuudesta. He eivät halua kantaa vastuuta valinnoistaan tai niiden seurauksista. Ja juuri tämä tie johtaa toistuviin tragedioihin.
Otetaan esimerkiksi Iran. Siellä, kuolemantuomioista huolimatta, on olemassa sisäinen oppositio – ihmiset, jotka ovat valmiita uhraamaan henkensä. Juuri tämä sisäinen särö mahdollisti Iranin ilmapuolustuksen tuhoamisen sekä maan johtoportaan paikantamisen ja eliminoimisen. Jos Iranin yhteiskunta olisi sisäisesti yhtenäinen, tällainen sabotaasi ei olisi ollut mahdollinen.
Tarkoitukseni ei ole puolustella Yhdysvaltojen toimia – haluan vain pohtia, onko ylipäänsä mahdollista rakentaa toimivaa demokratiaa kansan varaan, joka ei halua kantaa vastuuta valinnoistaan.
Tuo tappaminenkin on todella kallista touhua perinteisillä aseilla, sen sijaan jo olemassaolevilla ydinaseilla voidaan tappaa satoja miljoonia ihmisiä kustannustehokkaasti.