Objektiivisen tiedonkulun estäminen on tärkeä menetelmä revanssiin liittyvässä aivopesussa. Se estää tuntemasta empatiaa. EU -alueella totuus on muutettu valheeksi ja valhe totuudeksi.
Euroopan Unioni on samaistunut natsi-Saksaan, toisen maailmansodan hävinneeseen osapuoleen. Revanssi alkoi EU:ta perustettaessa 1990-luvun alussa heti Saksojen yhdistymisen jälkeen. DDR – Itä-Saksa oli kärsinyt koko olemassaolonsa ajan demonisoinnista ja taloudellisesta haitanteosta Lännen taholta. Se kulminoitui Saksojen yhdistymiseen fanfaarien soidessa.
Menestyksensä huumassa Saksan liittokansleri Helmut Kohl alkoi EU:n avulla kostoretkensä toisen maailmansodan voittaneita valtioita vastaan. Ensimmäiseksi koston kohteena olivat serbit, jotka yhdessä Puna-armeijan kanssa ajoivat natsit Jugoslaviasta ja sulkivat kaikki 17 keskitysleiriä, joita fasistinen Kroatia, mihin Bosnia kuului, oli ylläpitänyt.
Helmut Kohl neuvotteli salaisesti Jugoslavian osavaltioiden Kroatian ja Slovenian kanssa suostutellakseen nämä hankkiutumaan itsenäisiksi. Täten rapautuisi Jugoslavian liittovaltiossa enemmistönä olevien serbien 12 eri kansanryhmän demokraattiseen yhteistyöhön perustuva liittovaltio.
***
USA, Britannia ja katolinen kirkko olivat kuljettaneet osan Euroopan natseista Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Natsit muodostivat taloudellista valtaa käyttävän diasporan. Valtaa käytettiin USA:n kongressiin ja senaattiin sekä tiedotusvälineisiin yhdessä CIA:n kanssa.
Jugoslavian hajottamisessa käytettiin serbejä demonisoivaa propagandaa, jolloin toisen maailmansodan vastakkainasettelut palasivat pintaan.
Muodostuvan EU:n tulevat jäsenmaat suostuivat kannattamaan kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia rikkovia toimenpiteitä. Kroatia ja Slovenia saivat Helmut Kohlin avulla aseita entisen Itä-Saksan asevarastoista. Siten laittomia itsenäistymisiä tuettiin aseiden voimalla.
Kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia puolustavasta Jugoslaviasta tehtiin syntipukki, jota rangaistiin hirviömäisillä talouspakotteilla, eristämisellä YK:sta ja mm. kansainvälisistä urheilutapahtumista. Yhdysvallat oli Helmut Kohlin rinnalla suunniteltaessa Balkanin sotilaallista valloittamista ja sotilastukikohdan rakentamista alueelle.
Yhdysvallat ja Saksa käyttivät propagandan ja talouspakotteiden jälkeen massiivisia laittomia NATO-pommituksia.
***
Natsismi palasi kouriintuntuvastikin alueelle. Kroatiassa vaadittiin pidettäväksi USA:n haluamat vaalit. Niiden jälkeen Kroatian puolustusministeriksi tuli aito natsi suoraan Kanadasta. Liput, asut ja laulut – kaikki muistuttivat natsiajasta.
***
Revanssia haluttiin laajentaa: Serbit oli hoidettu, Nato-pommitusten jälkeen USA:n ulkoministeriö piti vuonna 2001 Bratislavassa kokouksen, jossa päätettiin Naton laajentamisesta Baltiasta Ukrainan Odessaan ja Venäjän pääsyn estämisestä Itämerelle. Revanssin tavoite on Hitlerin Saksan tappion kostaminen. Serbien jälkeen vuorossa on Venäjä ja venäläiset.
Kuinka suunnitelma on onnistunut? Aikaa on kulunut 24 vuotta. Yhteistyössä Ukrainan natsien kanssa Euroopan unioni on kehittänyt strategiaansa. Natoa on laajennettu Venäjän länsirajalle Suomeen. Koko suomalainen kulttuuri on pystytty muuttamaan vihamieliseksi Venäjää kohtaan ja koko EU imaistu revanssin pyörteisiin.
Kaikkein raaimpia toisen maailmansodan toisinajattelijoiden ja juutalaisten teloittajia löytyi Baltian maista. Eesti julistautui ensimmäisenä juutalaisista vapaaksi maaksi, Liettuan rantadyyneillä tehtiin joukkomurhia, joita voi nähdä kylmäävissä Einsatz -gruppen -dokumenteissa. Suomi osallistui Leningradin piiritykseen, jossa ihmisiä tapettiin nälkään ja tauteihin. Sekä tämä hirmuteko että Suomen/Mannerheimin omat keskitysleirit venäjänkielisille Itä-Karjalaisille on historianopetuksessa vaiettu täysin.
Suomalaiset on saatu unohtamaan, että kesällä 1939 Suomella oli myös rauhanomainen vaihtoehto Leningradin turvallisuuden takaamiseksi: alueiden vaihto niin, että Leningrad ei olisi ollut Suomesta tykinkantaman päässä.
Tämä ei suomalaisille poliitikoille kelvannut vaan armeija osoitti uhoaan sotaharjoituksissa Viipurin alueella, jossa Saksan ja Britannian ylipäälliköt ja lehtimiehet kävivät ihastelemassa suomalaisten sotavalmiutta ja innostusta.
Sama toistuu tänään. Suomen armeija ja media ihastelevat kuinka NATOn rinnalla Suomi taistelee Lapissa loistavasti Venäjää vastaan.
***
Enää ei tarvita pelkästään CIA:n opit sisäistäneitä toimittajia EU:n TV-toimituksiin. Riittää kun suljetaan koko venäläinen tiedonvälitys. Kun viisi vuotta sitten Russia-today oli Saksan kolmanneksi suosituin uutiskanava, nyt se on estetty koko EU-alueella. Euroopassa ainoastaan Sveitsissä ja Serbiassa näkee Russia-Today-kanavan kansainvälisissä kilpailuissa palkittuja ohjelmia.
Objektiivisen tiedonkulun estäminen on tärkeä menetelmä revanssiin liittyvässä aivopesussa. Se estää tuntemasta empatiaa. EU -alueella totuus on muutettu valheeksi ja valhe totuudeksi. Osana natsismin revanssia myös natsi-Saksan voittaneen Venäjän kulttuuri on kiellettyä. Venäläinen musiikki konserteissa, venäläisten osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin EU-alueella on kielletty.
Ukrainan sotaa käytetään naamiona toteutettaessa venäläisiin kohdistuvaa rasismia. Jokaisen EU-tietotoimiston on puhuttava ”Venäjän provosoimattomasta hyökkäyksestä Ukrainaan helmikuussa 2022”. Jokainen tietoa levittävä väline tietää Ukrainan konfliktin alkaneen USA/EU-vallankaappauksesta v. 2014, jota seurasi Ukrainan natsiarmeijan hyökkäys vallankaappauksessa maanpakoon ajettua presidenttiä kannattaneita Donbassin asukkaita vastaan.
EU-uutisissa ei kerrota Ukrainan natsijohtoisen armeijan tuhotöistä Itä-Ukrainassa tai Venäjän valtion alueella esimerkiksi Moskovassa. Ei kerrota sitä, että Ukraina yritti teloittaa natsi-Saksasta saadun voitonpäivän juhliin saapuneita vieraita iskuilla lentokentille ja juhlatilaisuuteen.
***
Miten suomalaiset, joille historian opetus ei ole sallinut omaksua totuutta toisesta maailmansodasta, voitaisiin auttaa hahmottamaan, mitä sodan aikana tapahtui niin Neuvostoliiton kuin Euroopan alueella puhumattakaan Aasiasta?
Psykiatrina uskon taiteen voimaan. Kannustan kaikkia suomalaisia katsomaan Youtubesta joitakin venäläisiä elokuvia, englanninkielisin tekstityksin. Ne avaavat mahdollisuuden eläytyä siihen, mitä nyt revanssin kohteena olevat venäläiset ja Neuvostoliiton muut kansat joutuivat kokemaan.
”Old rifle ”-niminen neljäosainen elokuva kuvaa venäläisen maalaiskylän elämän kautta saksalais-miehityksen aikaa. Toinen elokuva nimeltään ”The Battle of Neretva” vuorostaan kuvaa serbien roolia toisessa maailmansodassa natsi-Saksan, fasistisen Italian ja Kroatian Ustasa -fanaatikkojen hyökkäysten kohteena.
Molempia elokuvia leimaa sittenkin inhimillisyys ja selviäminen. Kun natsi-Saksan ja sen liittolaisten kukistamisesta on kulunut vain 80-vuotta, on traagista, että Eurooppa on valmis unohtamaan inhimillisyyden ja edes jonkinlaisen valtioiden itsenäisyyden ja demokratian.
Jugoslavia on tuhottu – Venäjä ei saa olla seuraava.
13 kommenttia julkaisuun “Euroopan Unioni haluaa revanssin”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Hyvä kirjoitus, hyvät kommentit.
Kannattaa kuitenkin lukea ”Redhouse Report”.
Nykykehitys on sen, ja historiansa valossa ”Tähtiin kirjoitettu asia, -projisoituna tähän päivään.”
Peruskysymys, mikä tähän nykyolosuhteissa liittyy on se, että mitä ja ketä, ja keiden ”aatetta” Suomen nykyhallinto oikein edustaa, ja mitä tämän asian suhteen oikein pitäisi tehdä?
Moderni tapa fasismin tavoitteiden uudelleen lämmittämiseksi on verhota pyrkimykset demokratian kaapuun. Näin kansanjoukot saadaan hyväksymään mitä vain, kuten Romanian vaalihuijaus. ”Demokratia” ei tarkoita enää kansanvaltaa vaan eliitin valtaa.
Mitä yhteistä on modernilla fasismilla ja vanhalla fasismilla? Ainakin se, että ne kumpikaan eivät pidä ihmisiä yhdenvertaisina.
Se näkyy Ukrainankin uuden hallituksen tätä sotaa edeltävässä politiikassa vuodesta 2014: vähemmistökielisten oikeuksia ja toimintaa alettiin vähentää ja haitata, esim. kreikankielisten. Kirjastoista vähemmistökielten kirjat siirrettiin omiin kirjastoihinsa, ja vähemmistökielillä julkaistuissa lehdissä piti samat artikkelit olla ukrainan kielelläkin.
Ihan silkkaa kiusantekoa ja paikan osoittamista ”alemmalle” väestölle. Ja nyt tietääkseni kaikki venäläinen kirjallisuus ja musiikki vuodesta 1991 on esitys- ja julkaisukiellossa.
Paljastava pikku yksityiskohta on sekin, että vuoden 2014 väkivaltaisessa – ja perustuslakia rikkoneessa – vallanvaihdossa pääministeriksi tullut Arseni Jatsenjuk ilmoitti olevansa ”etninen ukrainalainen”, kun hänen väitettiin olevan juutalaista sukua. (Hänethän siis USA:n tuolloinen apulaisulkoministeri Victoria Nuland valitsi virkaan.)
Suomessa kun joku ilmoittaa olevansa ”etninen suomalainen”, hän on ultranationalisti. Vain kukonaskeleen päässä fasismista.
Mielestäni Ukrainan ultranationalistiset hankkeet kuten venäjänkielisten kirjojen ja musiikin esitys- ja julkaisukielto pitäisi EU:n tuomita, omien jalojen yhdenvertaisuus-periaatteittensa mukaisesti.
Aluksi Ukraina kielsi venäjänkielisiä kirjoja tapauskohtaisesti. Vuonna 2016 Rada kielsi 38 kirjaa, muun muassa Duginia, perusteena ”suojella Ukrainan kansalaisia informaation käytöltä sodankäyntiin, ja disinformaatiolta, vastustaa vihan ideologian, fasismin, xenofobian ja separatismin levittämistä”.
Vuonna 2017 Rada kielsi muun muassa Vladimir Vysotskyn muistelmien julkaisun (!) ja briteissä asuvan georgialais-venäläisen historiallista fiktiota kirjoittavan Boris Akuninin novellit.
Venäjänkielisiä kirjoja saa tuoda maahan ilman lupaa vain kymmenen, ja niiden levittäminen on kielletty.
Myös vanhoja klassikoita on nyt poistettu kirjastoista, esim. Tolstoin ”Sota ja rauha” siksi, että se idealisoisi Venäjän armeijaa. (Siis keisarillisen Venäjän, jonka armeijassa oli myös runsaasti ukrainalaisia..!) Dostojevski puhuu kirjoissaan pahaa ukrainalaisista, pois!
Ukrainan koululaisille tehdään sivistyksellistä lobotomiaa, katkotaan juuria.
Tämä on toinen yhteinen asia vanhalla ja uudella fasismilla: sensuurin ja kontrollin käyttö kansalaisten ohjailussa.
Aikoinaan kun olin nuori ja hullu, niin olin innokas ja ylpeä suomen sotilaista ja itse kävin intin hyvin innostuneena ja kessun jämät minulla on.
Ihmetteli isääni joka oli sodat käynyt mies ja joka laittoi minulle aina jäitä hattuun.
Nyt alan tajuta koko kokonaisuuden. Isä ei ollut lainkaan ylpeä teoistaan ja oli viisaampi kuin poikansa. Hän varmaan tiesi Syväriillä olleista keskitysleireistä ja inhosi saksalaisia. Vasta nyt alkaa minulle avautua se miten helvetin tyhmiä silloin oltiin, kun tapatettiin nuoria miehiä ihan turhaan. Ja myös se avautuu miten helvetin tyhmiä nyt ollaan. Eikö historia ole opettanut yhtään mitään?
Isä menehtyi minun ollessa nuorukainen ja en aikuisena kerennyt asioita pohtia hänen kanssaan.
Minulla on samanlainen menneisyys paitsi että en ollut innokas inttiläinen. Päinvastoin, jouduin suorastaan pakosta aukkiin. Isä oli tosiaan viisi vuotta siellä jossain ja menetti sen reissun myötä mm. aika ison talon isännyyden. Muutamia tarinoita isä kertoili, mutta niissä ei ollut mitään sankarillisuutta tai venäläisten halveksuntaa. Jälkikäteen olen ajatellut, että paljon olisi voinut kysellä noista ajoista.
Leningradin rajan läheisyyden pulma syntyi tsaarinvallan aikana eräänlaisena vahinkona. Jos tsaarinvalta olisi uumoillut itsenäisen Suomen mahdollisuutta rajaa ei ikinä olisi vedetty tähän paikkaan. Venäjän ongelmahan oli jatkuvasti itään tunkeva Ruotsi. Työntääkseen Ruotsia loitommas Venäjä siirsi rajaa lännemmäs ja syntyi alue josta sittemmin Venäjällä käytettiin nimitystä Vanha Suomi. Tällä alueella joka käsitti myös Viipurin sovellettiin Venäjän lakeja hieman sopeutettuina. Kun Venäjä sitten valloitti koko Suomen Ruotsilta Vanha Suomi ja Uusi Suomi yhdistettiin hallinnollisesti. Mitään pakkoa yhdistämiselle ei ollut ja se olisi varmasti jätetty tekemättä jos olisi ajateltu, että Suomi joskus olisi itsenäinen. Tätä taustaa vasten kauaskatseisten suomalaisten päättäjien – jos sellaisia olisi ollut – olisi pitänyt alun pitäen joustaa rajaneuvotteluissa Venäjän kanssa. Ensimmäinen tilaisuus tähän tarjoutui Tarton rauhansopimusta muotoillessa mutta Suomi kieltäytyi vaikka sai vastikkeetta lahjana Petsamon ja Jäämeren sataman. Tätäkin pidettiin Suomessa ”häpeärauhana”. Enemmän olisi pitänyt saada. – Taitaa historia tältäkin osin toistaa itseään, enemmän pitäisi taas saada vaikka oman tuhoutumisen hinnalla.
”Taitaa historia tältäkin osin toistaa itseään, enemmän pitäisi taas saada vaikka oman tuhoutumisen hinnalla.”
Ne Karjalan männyt, ne Karjalan männyt….Suomen ”puutavarakapitalistit” hamuavat edelleen niitä, kun omat metsät on jo parturoitu. Ryssävihahan on aina ollut keskuudessamme…Sopisiko tähän vanha sanonta:”Yksi tie, kaksi asiaa”..
Vuonna 1999 suurin osa väestöstä oli suomen- tai ruotsinkielisiä. Vieraskielisten osuus oli pieni (noin 5 %), mutta se on kasvanut tasaisesti. Ennusteiden mukaan tämä kasvu kiihtyy erityisesti nuorten ikäryhmissä. Vuoteen 2049 mennessä lähes puolet Uudenmaan alle 50-vuotiaasta väestöstä voi olla ilman kantasuomalaista taustaa.
Samalla on nähtävissä, että perinteinen rotuajattelu – kuten 1900-luvun äärioikeistolaisuudessa – on väistymässä. Sen tilalle on noussut uudenlainen valikoiva ajattelu, jota voisi kutsua älyrasismiksi: valta keskittyy yhä harvempaan ihmisjoukkoon, jotka toimivat sosiopaattisesti ilman omantunnon rajoitteita, halliten eriarvoistuvaa yhteiskuntaa taloudellisten intressien ja teknokraattisten rakenteiden avulla.
Entisessä yläkoulussani, jossa opetin, puhutaan nyt kolmeakymmentä eri äidinkieltä. Koulu on keskisessä Suomessa. Vielä 13 vuotta sitten eri äidinkieliä oli n. kuusi suomen lisäksi. Muutos on ollut todella nopea.
Eikös Hitlerinkin ensisijainen tavoite ollut valloittaa elintilaa ja resursseja Venäjältä. Kyseessä oli rasistinen hävityssota. Nyt samantapainen tilanne on onnistuttu järjestämään Ukrainaan. Venäjää ja venäläisiä vihaaville tahoille sopii hyvin ukrainalaisten käyttäminen vihansa välikappaleina.
Vaikka monissa Euroopan maissa on otollista pohjaa rasismille venäläisiä kohtaan, niin en usko, että se olisi lähimainkaan riittänyt nykyisen asetelman aikaansaamiseen. Paljon olennaisempaa oli luoda kansoille median sekä poliitikkojen ja ns. asiantuntijoiden puheilla väärä käsitys Ukrainan kriisistä ja ylipäänsä kaikesta Venäjään liittyvästä.
Sillä tavalla sotia kai valmistellaan. Kansa on saatava uskomaan, että kaikki hyvä ja oikeudenmukainen on täällä meillä ja kaikki paha rajan toisella puolella. Kanssakäyminen on saatava rajat sulkemalla minimoitua, jotta tätä käsitystä on helpompi ylläpitää. Rakenteilla oleva raja-aita on saman eron tekemisen ja henkisen ulossulkemisen väline, siis aivopesua.
Naali, olet ihan oikeassa.
Venäjä on pinta-alaltaan ylivoimaisesti maailman suurin valtio. Se on noin kaksi kertaa niin suuri kuin seuraava eli Kanada. Teknologisen kehityksen takia maailman raaka-aineiden ja energian tarve on kasvanut valtavasti. Tunnetut lähteet on jo varattu – paitsi sieltä mistä niitä ei voi varata eli esimerkiksi Venäjältä. Jo pelkän matemaattisen todennäköisyyden perusteella Venäjältä löytyy raaka-aineita ja energiaa ja kaikkea muutakin ihmisen käyttöön sopivaa enemmän kuin mistään muualta.
Kas siinä on todellinen syy Venäjän ja venäläisten vihaamiselle. Russofobia ei ole syntynyt pontaanisti, vaan se on tarkoituksella synnytetty erityisesti länsimaiden taholta. Ne haluavat pilkkoa Venäjän pieniin osiin ja sitten ottaa ne (ainakin) taloudellisesti haltuunsa. Kansainvälisesti se alkoi välittömästi Venäjän vallankumouksen jälkeen (Venäjän silloisen kalenterin mukaan) lokakuussa 1917. Paikallisesti ”ryssävihaa” on tosin esiintynyt paljon aikaisemmin esimerkiksi ”suur-Ruotsissa”. Siis suomalaisilla on tuolla alalla ”pitkät perinteet”.
Pirkolle kiitokset historian tapahtumien kertaamisesta!