Sanotaan, että velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa. Maailman suurimmat luottoluokittajat ovat laskeneet viime vuosina niin suurimman velallisen Yhdysvaltojen kuin Suomenkin luottoluokituksia. Yksi syy luokitusten alentamiselle on kasvava velka. Luottoluokittajat ilmeisesti tuntevat niskassaan veljenpojan katseen.
Suomen pankki, valtiovarainministeriö, elinkeinoelämän järjestöt ja pankit ovat ennustaneet tälle ja ensi vuodelle vain hidasta talouskasvua Suomessa. Suomen eväät talouskasvulle eivät olekaan kovin mairittelevat. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisten vuosien keskimääräinen bruttokansantuote on kasvanut vain 0,2 prosenttia per vuosi. Euroopan maista vain Kreikan, Ukrainan ja Italian talouskasvu on ollut hitaampaa. Yksi hitauden syypää on velkaantuminen.
Kansainvälinen valuuttarahasto päivitti syyskuun puolivälissä velkatietokantansa. Sen esittämistä velkojen maailmankartasta saa hyvän kuvan nykyisen globaalin velan maantieteestä. Tietokannasta käy ilmi, että globaalin velan suhde globaaliin bruttokansantuotteeseen on nyt 235 prosenttia.
Kun sen suuruus ilmaistaan Yhdysvaltain dollareissa, niin maailman kokonaisvelka on kasvanut hieman yli 250 000 miljardiin.
Velkojen maantiede
Venäjällä on sanonta ”maksu kaunistaa velan”. Olisiko siinä yksi kulttuurinen syy sille, että Venäjä on lähes velaton verrattuna muihin suuriin talouksiin. Se on velkatilastojen loppupäässä, kun mitataan velan arvoa suhteessa bruttokansantuotteen arvoon. Viime vuonna Venäjän kokonaisvelka-aste oli alle 120 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli puolet globaalista velkasuhteesta.
Suurista talouksista suurimmat velkatasot olivat Japanilla (418 prosenttia), Ranskalla (328,6 prosenttia), Kiinalla (lähes 294 prosenttia) ja Yhdysvalloilla (lähes 269 prosenttia). Maiden kykyä selvitä veloistaan kuvaa bruttokansantuotteen kasvuvauhti. Se on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen lähes pysähtynyt Japanissa ja Ranskassa. Maiden keskimääräinen kasvu on ollut 0,5 ja 0,9 prosenttia vuodessa. Kiinan vastaava luku on lähes seitsemän prosenttia ja Yhdysvaltojen hieman yli kaksi prosenttia.
Huomio kiinnittyy myös siihen, että velkatilastoissa maat ovat sitä korkeammalla, mitä suurempi on niiden bruttokansantuote asukasta kohden. Tilastojen perusteella voidaan väittää, että rikkaimpien maiden vauraus on luotu velalla. Tosin Kiina on poikkeus tästä säännöstä. Kiinan keskuspankki ja kiinalaiset pankit ovat Japanin ohella suurimpia rikkaiden maiden ja erityisesti Yhdysvaltojen julkisen vallan rahoittajia.
Velallisten institutionaaliset sektorit
Koko maailman 250 000 miljardin velkapotista julkisen velan määrä on kasvussa ja yksityisen velan määrä laskussa. Nyt julkisen velan määrä on hieman yli 99 000 miljardia ja yksityisen velan määrä lähes 152 000 miljardia dollaria.
Yksityisestä velasta alle kolmannes on kotitalouksien velkaa, loput muuta kuin rahoitustoimintaa harjoittavien yritysten velkaa. Vuodesta 2011 lähtien kotitalouksien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pysynyt ennallaan, kun yritysten velkasuhde on kasvanut lähes 40 prosenttia.
Velallisten institutionaalinen rakenne poikkeaa suurissa talouksissa toisistaan. Venäjällä ja Kiinassa suurin velkataakka on yrityksillä. Näin siksi, että näissä maissa investointien suhde bruttokansantuotteeseen on suurempi kuin muissa suurissa talouksissa. Iso-Britanniassa, Intiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa yritysten osuus koko velasta on alle 30 prosenttia. Japanissa julkisen vallan velka on reippaasti yli puolet koko velasta. Myös Intiassa julkinen valta kerää lähes puolet koko velasta. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa julkisen vallan osuus on yli 40 prosenttia koko velasta. Venäjällä julkisen vallan osuus koko velasta on alle 20 prosenttia.
Velan kasvuvauhtikin on eri maissa erilainen. Vuodesta 2011 lähtien velka kasvaa nopeimmin Kiinassa ja Venäjällä. Molemmissa maissa velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut yli puolitoistakertaiseksi. Investointien rahoitus on suurin yksittäinen syy velan kasvulle.
Muissa suurissa talouksissa velan kasvu on hidasta tai pysähtynyt. Japanissa velan kasvu on ollut viisi prosentttia, Yhdysvalloissa kymmenen prosenttia ja Ranskassa suhde on kasvanut 22 prosenttia. Saksassa, Britanniassa ja Intiassa velan kasvu on kääntynyt laskuun. Näiden maiden velka ei kasva enää, sillä näissä maissa investointien suhde bruttokansantuotteeseen on alhainen Japania lukuun ottamatta.
Julkisen talouden alijäämät kasvattavat vajeita
Tilastojen perusteella näyttää siltä, että useimpien rikkaimpien maiden vauraus on todellakin luotu velalla. Mutta onko tällä velan kasvulla jokin yhteinen syy? Näyttää siltä, että julkisen talouden alijäämä on kaikille suurille velallisille yhteinen syy.
Suhteellisesti ottaen suurin keskimääräinen alijäämä tällä vuosituhannella on Intialla; yli kahdeksan prosenttia (-8,28) suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yhdysvaltojen alijäämä on toiseksi suurin; yli kuusi prosenttia (-6,1) suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kiinan keskimääräinen julkisen talouden alijäämä on hieman yli kolme prosenttia (-3,22).
Suurista maista Venäjä on ainoa maa, jonka julkinen talous on ollut keskimääräisesti ylijäämäinen. Kaikilla muilla mailla julkinen talous on ollut keskimäärin alijäämäinen. Pienimmät alijäämät ovat Saksalla ja Indonesialla.
Yhdysvallat on esimerkki maasta, jossa julkisen ja yksityisen velan kasvun ajureita ovat ulkomaankaupan alijäämän lisäksi varustelumenot. Kiinan suuri alijäämä johtuu puolestaan valtavista panostuksista teollisuuteen, korkeaan teknologiaan ja vihreään siirtymään. Sinänsä velka ja julkisen talouden vajeet eivät ole huolestuttavia. Jos talouden kasvuvauhti kiihtyy vajeiden ja velkojen avulla, ne ovat hallittavissa.
Euroopan maat saattavat törmätä jo lähivuosina samaan ongelmaan kuin Yhdysvallat. Niiden ulkomaankaupan tasapainoa horjuttaa sopimuksiin perustuvat asehankinnat ja energian tuonti Yhdysvalloista.
Koska asehankinnat lisäävät julkisen vallan menoja, budjettivajeiden kasvua ei voi välttää. Suomen pankin tutkijoiden analyysin mukaan sovitut puolustusmenojen nostot kasvattavat Suomen velkatasoa peräti yhdeksän prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Useat Euroopan unionin jäsenmaat ovat tässä suhteessa samassa tilanteessa.
Velka- ja vajekehitys jos joku puhuu sen puolesta, että Euroopan maiden olisi syytä suhtautua vakavasti Shanghain yhteistyöjärjestön pyrkimyksiin luoda yhtenäiset euraasialaiset talous- ja turvallisuusrakenteet.
14 kommenttia julkaisuun “Globaalista velasta on tulossa veljenpoika”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Viimeisimpien tietojen mukaan MB lopettaa autotuotannon Uudenkaupungin tehtaalla. Mielenkiintoista. Kun ottaa huomioon että Saksassa energian hinta on noussut moninkertaiseksi, mutta Suomessa hintatason oletetaan ydinenergian johdosta pysyvän vakaana, olettaisi että tuotantoa siirrettäisiin juuri tänne. Johtopäätös: Suursodan sattuessa Suomen uskotaan joutuvan nopeasti Venäjän miehittämäksi.
Saksan(kin) autoteollisuus on ”joutunut ahtaalle” kiinalaisautojen vallatessa yhä enemmän markkinoita Euroopassa. Se saattaa olla osasyy tuotannon lopettamiselle Suomessa. Eikä pidä unohtaa ruostumattoman teräksen markkinoiden tapahtumia..
https://www.outokumpu.com/fi-fi/news/2025/outokummun-tutkimus-kertoo,-c-,-terastullit-ja-geopolitiikka-sekoittivat-ruostumattoman-teraksen-markkinoita-maailmanlaajuisesti-3658287
Suomen tie on Kreikan tie. Kreikkahan teurastettiin, jotta saatiin pelastettua saksalaiset ja ranskalaiset pankit. Suomi laitetaan IMF:n valvontaan. Kaikki valtion ja kuntien vielä omistuksessa oleva omaisuus – satamat, lentokentät, sairaalat, koulurakennukset jne. – myydään pilkkahintaan kansainvälisille sijoittajille. Sama koskee Metsähallituksen hallussa olevia metsiä. Niissä voi sen jälkeen vierailla jos maksaa omistajille maksun. Kouluihin tulee lukukausimaksut. Sairaalapalveluja ja muuta terveydenhoitoa saa se, jolla on rahaa maksaa.
Näinhän tässä käy ja suunnitelmat ovat selvät. Kaikki tehdään hissukseen, kunnes romahtaa.
Vielä olisi mahdollisuus puhaltaa peli poikki, mutta se ei näytä siltä. Koko eduskunta on huumattu äänestäjiä myöten. Nyt tarvittaisiin joku kansan silmät avaava tapahtuma, mutta sellainen on epätodennäköistä nykymenoon tottuneille suomalaisille, jotka eivät näe, eivätkä halua nähdä mihin nykyinen johto Suomea vie.
Tällainen, jonka on vaikea ymmärtää kansantaloutta saati kansainvälisiä talousasioita, voinee esittää tyhmiäkin kysymyksiä. Kaksi tuli mieleen.
Mitä tapahtuu, jos joku EU-maa ei selviä veloistaan? Onko mahdollista, että esimerkiksi kokoomus ja sdp antavat tarkoitushakuisesti tai ainakaan asiasta kummemmin välittämättä Suomen velkaantua (toki asiaa valheellisesti Venäjän uhkalla selitellen), koska asiahan vain johtaisi Suomen liittämiseen EU-liittovaltioon, mitä nämä haluavatkin? Selittääkö tämä joidenkin muidenkin EU-maiden velkaantumista?
Tosin Suomen eduskunnassa ei taida olla sellaista puoluetta, joka tuota kehitystä vastustaisi, jälleen Venäjän uhkalla valheellisesti perustellen. Valheellinen (tai itse valheisiin perustuneilla toimilla aiheutettu) Venäjän uhka on tosi kätevä, käy selityksi kaikkeen.
Entä mitä tapahtuu kansainvälisellä kentällä, jos joku mahtimaa ei pysty maksamaan velkojaan tai poliittisista syistä jättää ne maksamatta? Jos EU varastaa Venäjän varoja, voiko Venäjä vastaavasti jättää maksamatta mahdollisia velkojaan EU-alueelle? Tai jos tulee maailmansota, onnistuuko Yhdysvallat sen tiimellyksessä pääsemään jättiveloistaan, jne.?
Kenen rahoja biljoonat eurot ja dollarit ovat??
”Entä mitä tapahtuu kansainvälisellä kentällä, jos joku mahtimaa ei pysty maksamaan velkojaan tai poliittisista syistä jättää ne maksamatta?”
Puhutaan ainakin EU:n biljoonien suunnitelmasta käyttää kansalaisten säästöt ja omaisuus pelastamaan EU-maat uhkaavalta konkurssilta, samoin kuin tehtiin aiemmin toisen maailmansodan aikoina. Se vaatii tietenkin aikaa ja ehkä myös muutoksen EU-rakenteisiin.
Juuri meneillään olevat drooniuutiset voivat ennakoida tulevaa false flaggia ja kuten varteenotettavat amerikkalaiset analyytikotkin sanovat olemme vain yhden laukauksen päässä kolmannesta maailman sodasta. Ilman sitä, ainakin Alex Kraemerin mukaan, Länsi ei säästy taloudelliselta tuholta.
Suomi on menossa kohti taloudellista romahdusta, liike-elämässä sitä sanotaan konkurssiksi. Fakta on se, että loputonta velkaa ei ole saatavissa, joten joko tuloja on saatava lisää tai menoja vähennettävä. Nyt alkaa naurattaa, kun ajattelee tämän hetkistä Suomen tilannetta. Hallitus on tehnyt kaikkensa, jotta tulot saadaan vähentymään. Kaikki poliittiset ja kaupalliset suhteen on katkaistu Venäjään, rajat on laitettu kiinni. No, entä sitten menojen lisäys. Ne on onnistuttu lisäämään erittäin paljon ja suurimmaksi osaksi aseistusta lisäämällä.
Menot saataisiin kuriin, jos palautetaan suhteet Venäjälle ja lakkautetaan Suomen armeija 95 %:sesti ja tehdään Uusi YYA-sopimus Venäjän kanssa, jossa Suomen sotilaallinen puolustus sovitaan Venäjän hoidettavaksi.
Tällä hetkellä kaaos lähenee, ja odotellaan kansan nousua barrikaadeille, joka on valitettavasti suomalaisille hidasta ja sitkeätä. Otettaisiin mallia Ranskasta tässä suhteessa, ei muuten.
Suomea rasittavat mm. sotilaallinen varustautuminen, Venäjä-yhteyksien katkaiseminen, EU-jäsenyys ja maahanmuutto. Kaksi ensin mainittua johtuvat perusteettomasta russofobiasta (yhdistettynä USA-Naton ihailuun ja globaalin hegemonian pönkittämiseen), suurelta osin kolmaskin ja monien mielestä myös maahanmuutto (ei suoraan Venäjästä johtuen, vaan liittyen länsiagendoihin).
Jos ongelmat Ukrainassa olisivat Venäjän aiheuttamia ja Venäjä ylipäänsä olisi sellainen kuin propaganda väittää, toimenpiteet olisivat ymmärrettäviä, vaikka eivät sittenkään Suomen edun mukaisia.
Oikeasti Venäjä on toisenlainen ja ongelmat Ukrainassa lännen Ukraina-projektin aiheuttamia. Projektin tavoite oli (ja on?) aiheuttaa Venäjälle vaikeuksia jopa sen luhistumiseen asti. Mitä Suomeen tulee, Suomen talouden ja turvallisuuden kannalta ylivoimaisesti paras ratkaisu olisi ollut pysytellä erossa Venäjän vastaisesta sotilasliitosta ja vastaavista järjestelyistä.
Se olisi ollut mieluista ja edullista kaikille osapuolille paitsi niille, jotka vihaavat Venäjää (ja venäläisiä?) ja joiden tavoite on kukistaa Venäjä ja laajentaa lännelle alisteisten maiden määrää maailman säilyttämiseksi yksinapaisena.
Olisiko julkisten talouksien velkaantumisen perimmäiset syyt sotatalouksiin siirtyminen, ja jatkuvat veronalennukset!
Suomessa ainakin maahanmuutto ja koko maailman syleily. Pauli Vahteran laskelmien mukaan Suomen valtion velasta on syntynyt jopa 80% maahanmuutosta.
Laitatko linkin, kiinnostaa tuo laskelma.
Hyvä kirjoitus.
Peruskysymys kuitenkin kuuluu, että missä on se finansiialinen resurssi, jonka varannoista tämä velkaantuminen on voitu luoda, ja missä ovat sen varantojen perusteet.
Olisiko FIAT -raha ts. rahan painaminen tyhjästä.