Sanna Marinin akkunan alla tulee olemaan liikennettä. Ovatko ensimmäiset jo ehtineet anomaan, että hän peruisi ilmoituksensa? Marin piti tiedotustilaisuuden, jossa kertoi jättävänsä Sdp:n puheenjohtajuuden. Lisäksi hän tuntui päättäneen myös, ettei ryhdy ministeriksi, vaikka posti tulisi tarjolle. Jo aikaisemmin Marin oli torjunut ajatuksen presidenttiehdokkuudesta.
Suomen ja maailman kohdevaloissa loistanut poliitikko aikoo siis tyytyä rivikansanedustajan asemaan. Ei se ole vähäinen asema sekään, mutta siitä puuttuu hohde. Sdp:lle Marinin ilmoitus oli saavillinen jäävettä niskaan.
Varmasti työväenpuolueen piirissä on monta, jotka ovat seuranneet pääministerin vihapuheryöppyjä järkyttyneinä, mutta hurjuutta on siedetty, koska puolueen kannatus on ollut Marinin varassa.
Kukaan Sdp:ssä ei ole halunnut edes yrittää hillitä pääministeriä. Moni on takuulla miettinyt, että puolueen kannalta kyse on uhkapelistä, siitä joka nyt realisoitui. Nousipa puheenjohtajaksi kuka tahansa, loiste katoaa ja ankea arki alkaa.
On selvää, että joukko Marinin kannattajista ja ihailijoista kokee tulleensa petetyksi. Ketä jumaloida, kun jumalatar poistuu? On myös mahdollista, että Sanna Marin laskelmoi ja odottaa, millaista kultaa ja mirhamia hänelle tarjotaan, jotta hän pyörtäisi päätöksensä.
Takaisin pyytäjiä on eikä mikään hinta olisi liian korkea, jos paluu tapahtuisi. Se olisi myös sensaatio, joka saattaisi nostaa puolueen entistäkin vahvemmaksi varsinkin, jos Sanna Marinin ura jatkuu ensin oppositiojohtajana hallituksen kompuroidessa kivikkoisella polulla.
+++
2 kommenttia julkaisuun “HYVÄSTI, TAI SITTEN EI”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Hyvä, ettei jatka, vaikka kansa on niin sinisilmäistä, ettei näe, millaisessa hybriksessä hän pyörinyt ympäri palloa, ”hoitelemassa” asioita, jotka eivät edes pääministerille kuulu. Työ on vaatinut niin ”raskaat” huvit, että henkilö on laihtunut aivan luurangaksi, eli seuraavaa neljää vuotta ei olisi kestänyt pääministeri, eikä todellakaan Suomi.
Ei taida demarit pyytää takaisin, olisi liiaksi henkilökulttiin menevää. Marin kuitenkin hoiti pm-postinsa kunnialla loppuun asti toisin kuin kokoomuksen pakenevat märkäkorvat. Muuten tyytyväinen Marinin toimiin, pilasi kuitenkin lopun sotaintoisuudellaan ja natolla.