Kaksi suomalaista upseeria osallistuu Yhdysvaltain johtamaan ”meriturvallisuusoperaatioon” Punaisella merellä. Yhdysvallat ja Britannia pommittavat Jemenin hutheja, jotka pyrkivät estämään laivaliikenteen Israelin satamiin. Operaatio, johon suomalaisupseerit osallistuvat, on ”Operaatio vaurauden vartija”.
Suomi antaa ”varauksettoman tukensa” Yhdysvaltain ja Britannian Jemeniin kohdistamille risteilyohjusiskuille.
Viime viikkoina myös Israel on laajentanut Jemenin pommittamista. Maan huthialueiden arvioidaan jatkossa voivan olla Israelin ohjusiskujen pääkohde.
Yhdysvaltain, Britannian ja Israelin ohjusiskut ovat kosto siitä, että Jemen haluaa estää kaiken Israelia tukevan laivaliikenteen lähialueillaan. Jemen on ilmoittanut jatkavansa laivaliikenteen kulun estämistä Punaisellamerellä ja Adeninlahdella niin kauan, kun Israel jatkaa palestiinalaisten tuhoamista Gazan pommituksilla.
Jemenin huthitaistelijat aloittivat Israeliin suuntautuvan laivaliikenteen pysäyttämisen vuoden 2023 marraskuussa. Kapinalliset ovat upottaneet useita kymmeniä Israeliin matkalla olleita tai sieltä poistuneita aluksia.
Valtaosa varustamoista on päättänyt olla ottamatta riskiä kauppalaivojensa upottamisesta. Siksi pääosa laivaliikenteestä kierrätetään nyt Afrikan ympäri tai lasti yritetään kuljettaa Suezin kanavan kautta Israeliin. Molemmat uudet reitit ovat nostaneet kuljetuskustannuksia ja myös vakuutusmaksuja roimasti.
Stubb tukee varauksetta pommituksia
Presidentinvaalikampanjan aikana vuoden 2024 alussa kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb sanoi tukevansa varauksetta Yhdysvaltain ja Britannian Jemeniin kohdistamia pommituksia.
Presidentiksi tultuaan Stubb piti huolta myös siitä, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ehdotti Suomen osallistumista Yhdysvaltain johtamaan sotilaalliseen merioperaatioon Punaisellamerellä ja Adeninlahdella. Ja myös Euroopan unionin johtamaan ”meriturvallisuusoperaatioon” samalla alueella.
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta Hutva käsitteli osallistumista ja antoi hyväksymisensä Suomen osallistumiselle ”meriturvallisuusioperaatioihin” heti Stubbin tultua presidentiksi 8. päivänä maaliskuuta 2024.
Suomi oli valmis lähettämään kaksi suomalaista esikuntaupseeria Yhdysvaltain johtaman operaation päämajaan Bahrainiin koordinoimaan Jemenin vastaisia toimia yhdessä muiden ”länsiliittoutuneiden” kanssa.
Operaatio aloitti toimintansa vuoden 2023 joulukuussa. Yhdysvallat ja Britannia aloittivat Jemenin massiiviset pommitukset tammikuussa 2024. Helmikuussa myös EU aloitti oman merioperaationsa samalla alueella kuin Yhdysvallat.
Suomi oli valmis osallistumaan viiden upseerin voimin myös EU:n johtamaan operaatiooon, jonka nimi on Aspides. Viisi suomalaista sotilasta on sijoitettu Kreikassa sijaitsevaan esikuntaan.
Yhdysvaltain tavoitteena oli saada laaja tuki ”merenkulun turvallisuuden parantamiseksi”. Siksi operaatioon ilmoittautuneiden maiden määrää pyrittiin lisäämään nopeasti. Amerikkalaisupseerien mielestä EU:n operaatio täydensi monin tavoin Yhdysvaltain omaa operaatiota.
”Vaurauden vartijoiksi” ei kuitenkaan vuoden 2024 aikana saatu kuin runsaat 20 maailman maata. Stubbin valinnan jälkeen Yhdysvalloissa ei lainkaan hämmästelty sitä, että myös kaukainen Suomi oli valmis vastaamaan myönteisesti Yhdysvaltain kutsuun.
Puolustusvaliokunta perusteli Suomen osallistumista ”merenkulun vapauden” turvaamisella
Suomen osallistuminen Yhdysvaltain johtamiin toimiin on lähinnä symbolinen. Yhdysvaltain pommitusoperaatiota ohjataan Bahrainissa olevasta Yhdysvaltain komentokeskuksesta ja myös operaatiota johtavalta sotalaivalta.
Suomalaiset sotilaat osallistuvat operaation esikuntatehtäviin sekä Bahrainissa että operaatiota johtavalla sotalaivalla ainakin tämän vuoden helmikuun 19. päivään saakka. Sen jälkeen ”meriturvallisuusoperaatio” tarvitsee uuden hyväksynnän Suomessa.
Hallitus tarvitsi viime vuoden alussa operaatioiden hyväksymiseen myös eduskunnan hyväksymisen. Se saatiin nopeasti jo maaliskuussa kuulemalla sekä ulkoasiainvaliokuntaa että puolustusvaliokuntaa.
Molemmat valiokunnat antoivat yksimielisen tukensa Orpon hallituksen ehdotuksille. Myös kaikki oppositiopuolueet antoivat tukensa hallituksen ehdotuksille.
Puolustusvaliokunta perusteli tukea Suomen osallistumiselle sillä, että Jemenin huthikapinallisten iskut Punaisenmeren laivaliikenteeseen ovat jatkuneet. Puolustusvaliokunta väitti myös iskujen ”loukkaavan vakavalla tavalla merenkulun vapautta ja turvallisuutta kansainvälisen kaupan näkökulmasta tärkeällä reitillä”.
Puolustusvaliokunnan mukaan Suomi osallistumalla operaatioihin ”kantaa vastuutaan osana kansainvälisiä toimia, joilla pyritään kauppareittien turvaamiseen ja merellisen turvallisuuden vahvistamiseen Punaisellamerellä”. Valiokunnan mukaan ”on koko kansainvälisen yhteisön vastuulla, että globaalin kauppamerenkulun turvallisuus turvataan”.
Puolustusvaliokunnan mukaan Suomelle, ”joka on 95 prosenttisesti riippuvainen ulkomaankaupassaan meriyhteyksistä, tämän ulottuvuuden korostaminen on erityisen tärkeää”.
”Osallistumalla sekä EU-vetoiseen operaatioon että USA-johtoiseen operaatioon Suomi osoittaa konkreettisesti haluaan tukea keskeisiä kumppaneitaan”, totesi valiokunta yksimielisesti.
Myös vasemmistoliiton Timo Furuholm ja vihreiden Hanna Holopainen antoivat ”merenkulun vapauden” nimissä tukensa sotilaallisille toimille eli pommituksille, joita Yhdysvallat ja Britannia ovat jatkaneet myös viime viikkoina.
Myös Israel on aloittanut Jemenin pommitukset ja uhkana on, että Jemenistä tulee lähiaikoina Israelin pommitusten pääkohde.
Ulkoasiainvaliokunnassa, jota maaliskuussa 2024 johti vielä Kimmo Kiljunen (sd), hallituksen ehdotukset saivat yksimielisen tuen suurin piirtein samanlaisilla perusteluilla kuin mitä puolustusvaliokuntakin oli esittänyt.
Sotilaallisille toimille Jemeniä vastaan antoivat muun opposition ohella tukensa myös vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo ja vihreiden Pekka Haavisto.
Yhdysvaltaislaissotilaat: Pommitukset eivät tuo ratkaisua
Yhdysvaltalaisen vara-amiraali George Wikoffin mielestä pommitukset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Hän arvioi myös, ettei pommituksilla ratkaista ongelmaa.
Wikoff johtaa Jemenin vastaisen meriturvallisuusoperaation lisäksi myös Yhdysvaltain viidettä laivastoa. Hänt otesi jo vuoden 2023 elokuussa, ettei Yhdysvallat pysty Punaisella merellä olevien sotalaivojensa voimin täysin estämään huthikapinallisten laivaliikenteeseen kohdistamaa uhkaa.
Ei, vaikka mukana oli myös jättiläismäinen ydinkäyttöinen lentotukialus hävittäjineen.
Useat korkea-arvoiset amerikkalaisupseerit ovat todenneet pommitusten alkamisen jälkeen, ettei tilanne ainakaan pommittamalla parane. Pikemminkin päinvastoin. He korostivat kriisin ratkaisemista diplomaattisin keinoin.
Syksyllä 2024 myös vara-amiraali Wikoff suhtautui hyvin kriittisesti Jemenin huthialueiden pommittamiseen.
Amerikkalaisupseeri kutsui Yhdysvaltain suorittamia iskuja Jemeniin ensin ”hyökkäyksellisiksi”, pyysi anteeksi ja sanoi tarkoittaneensa iskuja, joita virallisesti kutsutaan ”aktiiviseen itsepuolustukseen liittyviksi iskuiksi”.
Suomi on nyt myös mukana ”aktiivisissa itsepuolustukseen liittyvissä iskuissa”, joissa Jemeniä tuhotaan mm. risteilyohjuksilla.
Yhdysvalloissa on kuitenkin vaadittu myös huthien vastaisen sodan laajentamista. Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin odotetaan antavan tukensa Jemenin pommitusten jatkamiselle tai ainakin Israelin Jemeniin kohdistamille pommituksille.
Helsingin Sanomat tukee Jemenin vastaista operaatiota
Helsingin Sanomat väitti pommitusten aletttua pääkirjoituksessaan viime vuonna, että Yhdysvallat ”suojelee Punaisella merellä taas kerran Euroopan etuja” (12.1.2024).
”Kun Suomenkin liittolaiset taistelevat Punaisella merellä Suomellekin tärkeiden arvojen puolesta, on se Suomenkin asia”.
Helsingin Sanomat harmitteli sitä, ettei Suomella ole sotilaallista valmiutta valtamerioperaatioihin, vaikka ”ulkomaankaupasta elävälle Suomelle laivaliikenne on elintärkeä asia”.
5 kommenttia julkaisuun “Israel pommittaa nyt Jemeniä”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ja kohta Irania.
Madeleine Albright, joka toimi Yhdysvaltain YK-suurlähettiläänä, esiintyi ohjelmassa ”60 Minutes”. Toimittaja Lesley Stahl kysyi häneltä Irakin vastaisista pakotteista, joiden arvioitiin johtaneen puolen miljoonan lapsen kuolemaan. Stahl tiedusteli, oliko pakotteiden hinta ”sen arvoinen”. Madeleine Albright vastasi:
”We think the price is worth it.”
(”Meidän mielestämme hinta on sen arvoinen.”)
Tämä lausunto herätti laajaa paheksuntaa ympäri maailmaa. Myöhemmin Albright on todennut, että vastaus oli virhe ja ettei hän itse olisi koskaan halunnut hyväksyä sellaista tilannetta. Lausunto jäi kuitenkin symboloimaan Irakin pakotteiden kovaa inhimillistä hintaa ja aiheutti voimakasta kritiikkiä Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa kohtaan.
Myös Jemenin sota on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä, erityisesti lasten keskuudessa. Lapset ovat kärsineet aliravitsemuksesta, sairauksista ja sodan suoraan aiheuttamista kuolemista. Konfliktin aikana kansainvälistä yhteisöä, mukaan lukien Yhdysvallat, Iso-Britannia ja muut maat, on kritisoitu Saudi-Arabian johtaman koalition tukemisesta asemyynnillä ja poliittisella tuella. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että poliitikot ovat hyväksyneet toimia, kuten asemyynnin ja sotilaallisen tuen, jotka ovat pahentaneet Jemenin humanitaarista kriisiä ilman vastuun selkeää myöntämistä.
Albrightin lausunnon jälkeen jotkut aktivistit ovat tulkinneet, että Länsi ”sallii lasten kuoleman”, vaikka tällaisia suoria julkilausumia ei olisi annettu.
Albright on ilmeisesti samanlainen ”voimaantunut” nainen kuin Hillary Clinton, joka katseli innoissaan ruudulta, kun väkijoukko rusikoi eversti Gaddafin kuoliaaksi.
Noita ”voimaantuneita” naisia (, ja miehiä) on riittänyt USA:n ulkopolitiikan johdossa vuosikymmenien ajan. Linkki Jeffrey Sachs`in haastatteluun..
https://www.youtube.com/watch?v=cm0zalh-BLg
Jemen on ainoa valtio, joka on ryhtynyt tekemään jotain konkreettista vastustaakseen Israelin sotatoimia Lähi-Idässä. Sattuman oikusta merenkulkua Punaisen meren halki voidaan valvoa Jemenin rannikolta. Kun Jemen ilmoitti estävänsä Israeliin suuntautuvan tai Israelia tukevan merenkulun, se tiesi joutuvansa nopeasti Naton ja EU:n pommitusten kohteeksi. Jemeniläiset tekevät kuitenkin sen, mitä pitävät oikeana, ei sitä, mistä tietävät selviävänsä ilman rangaistusta.
Suurvallat eivät ole aiemminkaan onnistuneet nujertamaan Jemeniä edes Saudi-Arabian avulla. Nyt käynnissä olevat rangaistuspommitukset aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, mutta jemeniläisten suhtautumista ne tuskin muuttavat. On Suomelle pelkästään häpeäksi olla edes vähäisellä panoksella mukana näissä pommituksissa. Tämä on kuitenkin malliesimerkki siitä, miten Nato-jäsenyys sitoo Suomen sotilaallisiin toimiin ympäri maailmaa, aina kun Yhdysvallat niin ilmoittaa. Sellainen ei ole itsenäisen valtion toimintaa.
Jemeniläisten vastarinnan merkitystä ei myöskään kannata aliarvioida. Jos se olisi merkityksetöntä, ei Jemeniä vaivauduttaisi pommittamaan. Kun pommitetaan, on se merkki suuvallan ärsyyntymisestä ja yrityksestä näyttää, että heillä riittää aseita. Sattuu vaan olemaan niin, ettei jemeniläisten tahtoa ole ennenkään aseilla nujerrettu. Siksi ainoa ratkaisu Punaisen meren merenkulun rauhoittamiseen on istua neuvottelupöydän äärelle. Jemeniläisten vaatimuksena tulee olemaan palestiinalaisten alueiden miehityksen ja pommitusten lopettaminen. Sitä ei Yhdysvallat taas voi tehdä, koska Israel on ilmoittanut liittävänsä miehitetyt alueet Israeliin.