Saarnamiehet, kuten vaikkapa kirjailija Jari Tervo, ovat uskotelleet, että ”suomettumisen aika” oli häpeällinen ja kauhea. He puhuvat Paasikiven ja Kekkosen valtavasta elämäntyöstä, joka nosti hävittyjen sotien raunioittaman maan uskomattomaan loistoon.
Tuo suomettuminen tullaan myöhemmin toteamaan ihmeeksi. Sopeutuminen maantieteen ja maailmanpolitiikan tosiasioihin nosti meidät köyhyydestä rikkauteen, epävarmuudesta itseluottamukseen, joka on jo muuttunut röyhkeydeksi ja pöyhkeydeksi.
Olin keskeisen osan suomettumisen aikakaudesta toimittajana eri lehdissä enkä tunnistanut häpeää tai nöyristelyä. Maa nousi itse kaivetusta mutakuopasta. Saatoimme luottaa poliittisen johtoon, päin vastoin kuin nyt.
***
Vain viidesosa kansasta uskoo Orpon hallituksen kykenevän pitkäjänteisiin päätöksiin. Usko Yhdysvaltojen apuun kriisin tullessa on romahtanut, Nato-usko heikentynyt, luottamus omaan talouteen rapistunut. Maassa on 326 000 työtöntä; olemme siinäkin lajissa Euroopan ykkönen.
Jos muistan oikein, Orpo&Purran hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Ne on kätketty jonnekin. Velkaantuminen luvattiin pysäyttää, mutta se ei tottele vaan kiihtyy. Maan talouden pohja on pettänyt siitä huolimatta, että hallitus on tehnyt kaikkensa köyhien kurittamisessa ja tuloerojen kasvattamisessa ”dynaamisiin vaikutuksiin” vedoten.
Dynaaminen rikkaus vaatii onnistuakseen dynaamisen köyhyyden. Se on nollasummapeliä, kun tueksi otetaan valtion velkaantuminen. Suomi joutuu todennäköisesti EU:n tarkkailuluokalle, mutta ei hätää: sielläkin tulemme olemaan ykkönen köyhien määrällä per capita laskettuna.
***
Mutta Orpo&Purran hallituksen ylle nousee uhka. Hiljainen kansa on heräämässä. On huomattu uusi suomettuminen, taloudellinen ja sosiaalinen turvattomuus – ja ulkopolitiikka: alistuminen Yhdysvaltain nyrkin alle. Kaikki munat ovat samassa korissa Nato-jäsenyyden ja DCA-sopimuksen myötä, ja se kori on kaukana valtameren takana.
Uusi suomettuminen ei lupaa uutta ihmettä vaan romahduksen, jota yritetään hidastaa taikatempulla. Orpo ja Purra ottivat miljardin valtiolta itseltään tukeakseen valtiota. Se on poliittisen masturboinnin huippu.
Hallitus, joka tullaan muistamaan köyhien kyykyttämisestä, tuloerojen rajusta kasvattamisesta ja loputtomista selityksistä, aikoo tempun avulla saada taseen siihen kuntoon, että se kykenee selittämään onnistuneensa samalla, kun se lastaa seuraavalle hallitukselle niin raskaan taakan, että se ei selityksillä kevene. Eli kokoomuksen tähtäin on sitä seuraavissa vaaleissa.
***
Edellisen suomettumisen johtajat olivat sodan ja hädän marinoimia, kypsiä ihmisiä. Nyt Suomea ohjailevat sumuiseen tulevaisuuteen raakileet, henkisesti kehittymättömät pyrkyrit, poliittiset undulaatit. Näiltä keskenkasvuisilta puuttuu syvällinen näkemys siitä, mikä olisi kansakunnalle parhaaksi.
Oikeisto on saanut kaiken, mitä se on halunnut. Mutta perussuomalaisten jytkytappio äskeisässä vaaleissa saattoi olla signaali. Ehkä seuraavat eduskuntavaalit näyttävät, että hiljaisen kansan tyhmyyttä on yliarvioitu.
***
Poliitikkojen ja median kirpputorilla kauppa käy molempiin suuntiin. Usein on vaikea nähdä kumpi vie kumpaa. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Poliitikot ovat antava ja pelkäävä osapuoli, mutta isojen kysymysten, kuten Nato-jäsenyyden kohdalla motivaatio ja suunta ovat olleet yhteisiä.
Media on kyennyt korruptoimaan poliitikot, alistamaan nämä show´n osapuoliksi. Kun Yle lähettää ohjelmaa eduskunnan kyselytunnista, katsojille tarjotaan Haluatko miljonääriksi -tason humpuukia. Kansanedustajat yhtä lailla kuin hallitus yrittävät saada tv-julkisuudesta irti kaiken mahdollisen hyödyn ymmärtämättä, että ohjelma tekee heistä klovneja, ja että he ovat heikentämässä entisestään heikkoa poliitikkojen arvostusta.
Amerikkalainen sanonta: ”Jos palkkaat klovneja, saat sirkuksen.”
Media ja poliitikot pitäisi irrottaa toisistaan, symbioosi tulisi murtaa. Se ei taida olla mahdollista. Show must go on!
Henkistä kypsyyttä ei myydä Alepassa. Vasta tosi hätä voi nostaa esiin ihmisiä, joille vastuu on vakava asia. Vastentahtoinen toive on, että hätä olisi kohta tulossa. Ja onhan se.
37 kommenttia julkaisuun “ITSEPETOKSEN ANATOMIAA”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Toinen Kaenae totesi, että kansa nukkuu ikuista unta. Näin varmaan enemmistön osalta onkin, eivätkä ne herää, vaikka halolla lyötäisiin päin pataa.
Yrjö Kallinen aikoinaan kyseli julkaisuissaan, että ”Elämmekö Unessa”. Perspektiivi oli tosin laajempi silloin, mutta kysymys on edelleenkin persistentti ja relevantti Suomeen nähden vielä tänäkin päivänä, kun nuijalauma johtaa maata.
Palstalla on esiintynyt kommentteja, joiden puitteissa voidaan kysyä, että miten nämä liittyvät hyviin naapurisuhteisiin..
Voisi sanoa, että ne liittyvät siten, että hyvien naapurisuhteiden vallitessa, ko. kommentteja ei olisi tarvinnut edes esittää.
Lisään tähän sarjaan vielä yhden:
Kaikkiviisas hallinto on päättänyt jäädyttää eläkkeiden indeksikorotukset samaan aikaan, kun hintataso elintarvikkeiden ja erilaisten yhteiskuntapalvelujen osalta jatkaa nousuaan. Mitä tämä faktisesti tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä, että ilman sosiaaliturvajärjestelmän kompensaatiota, yhteiskunta -apparaattia käytetään kansanryhmän, -”eläkeläiset”, tuhoamiseksi.
Miten tämä sitten liittyy hyviä naapurisuhteita koskeviin asioihin. Se liittyy siten, että hyvien naapurisuhteiden vallitessa tällaista erityistä kansanryhmää koskeviin toimenpiteisiin ei olisi ollut tarvetta. Oli niin tai näin, niin vallitsevista olosuhteissa ko. akti täyttää joukkotuhonnan rikosoikeudelliset tunnusmerkit. Näin siis Suomen valtio.
Paluuta entiselleen ei ole näiden persläpipublikaanien neljän vuoden tuhoamisen jälkeen tavan kansalaiselle!!!
Lainaus Siskon kirjoituksesta:
”Esimerkki: eräs nuori sivistyneistön edustaja sanoi hiljattain radion kulttuuriohjelmassa, että Suomi eli 70-luvulla ”pistooli ohimolla”. Siis Neuvostoliiton pistooli! ”
Missähän houreissa tuo sivistyneistön edustaja oikein oli?
70-luvulla toimi hyvin kaikki se, mikä nyt ei enää toimi. Terveyspalvelujen lisäksi, myös suhteet silloiseen Neuvostoliittoon toimivat hyvin. Eräänä tuloksena siitä oli mm. Soklin malmiesiintymän seismiset tutkimukset, joiden tuloksena saatiin arvokasta tietoa esiintymän rakenteesta. Tämän kymmenien miljardien eurojen arvoisen malmipotentiaalin muuan Kari Häkämies myi norjalaselle Yaralle, n. 200 miljoonalla. Siis se Häkämies joka palkintopaikassaan edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoa.
Mitä sitten tulee sanontaan pistooli ohimolla, niin lausahdukselle ei ole mitään asiallista perustetta. Sensijaan on perusteita väittää, että olosuhteet nyt ovat sellaiset, että eletään ”pommi perseen alla”, jonka tilanteen viime aikoina puikoissa olleet sivistyneistön, siis ”poliittisen eliitin”, uusälyköt ovat saaneet aikaan mentoreidensa johdolla.
Itsepetoksen anatomian lisäksi, voidaan puhua myös älyllisen epärehellisyyden psykologiasta, seurannaisvaikutuksineen.
Korjaus: Taisi olla Jyri Häkämies tämä Soklin myyjä. Häkämies kuin Häkämies, älytöntä touhua joka tapauksessa.
Muitakin alan sankareita ministerinä on ollut. Katosi ulkomaalaisille TV antenniverkko, ja sähkön jakeluverkko, muutamia esimerkkejä Seuraavana vuorossa ovat vesihuolto, vesivaroineen, pohjavedet mukaan lukien, tieverkosto ja rautatiet. Näin suomalaisista tehdään torppareita oman maahansa. Nuijat vaan nukkuvat untansa.
Petoksen anatomiaa kyllä pukkaa sekä hallituksen sanoissa että teoissa. Jutun aloituskuvassa on jo yksi petos joka ärsyttää vanhaa valokuvaajaa. Siinä saksikäsi-purra ja urpo lapanen näyttävät vaihtavan jotain hyvinkin henkilökohtaisia pikkulauseita, elleivät peräti flirttaile keskenään! Kauaa ei tarvitse miettiä mistä on kyse. No… kokkeleiden PR-firma on antanut noille hyypiöille tuollaiset ohjeet. En epäile hetkeäkään etteikö tuo uppoaisi suurehkoon osaan äänestäjistä = siihen sakkiin joka ei kuuntele (eikä varmaan ymmärräkään) mitä nuo puhuvat ja joka muodostaa mielipiteensä siitä miten nuo käyttäytyvät. Flirttailu tuo ääniä. Valitettavasti.
Puran tänne tuntojani. Me ei varmaan oikein käsitetä, kuinka syvässä harhassa tavallinen suomalainen elää mitä tulee Venäjään tai Ukrainan kriisiin. Sain siitä tänään suorastaan järkyttävän muistutuksen. He pitävät tosiaan Putinia mielipuolisena lasten ja muiden siviilien tappajana ja sotaa valloitushaluisen Venäjän häikäilemättömänä hyökkäyksenä viattoman naapurinsa kimppuun.
Ensin tulee valhe jota seuraa pelko jota seuraa viha. Pelko ja viha voi olla myös toisinpäin, mutta valheella niitä ruokitaan. Ja tarkoitushakuista valehtelua on suoritettu jo vuosia ja tullaan suorittamaan jatkossakin. Nyt on alkanut voimakas ajojahti Trumpia kohtaan ja se alkaa olla jo kovempi, kuin Putinia kohtaan. Mikä meitä oikein vaivaa? Miksi tätä tehdään? Ja mikä hirveintä miksi suurin osa ihmisistä lankeaa tähän ansaan?
”Hyvä Venäjä on heikko Venäjä” – Jari Tervo Twitterissä.
Ja tällainen hemmo tekee Suomen historiasta ”dokumentteja”.
Tällaiset ihmiset kuten jari Tervo heittelevät älyttömiä kommentteija ikäänkuin olisivat viisaampia ja aina oikeassa. Miksi Venäjän pitäisi olla heikko? Kuten tiedetään, Venäjä on suurin valtio maapallolla, suurimmat mineraalivarat ja valtavat vilja-alueet, ja mitä vielä. Kumpaa pidät älykkäämpänä, Jari Tervo vai Vladimir Putin ?
Historian professori Matti Klinge kirjoittikin amatöörihistorioitsijoista:
”Amatöörihistorioitsijat ja toimittajat osaavat kyllä kirjoittaa vetävästi, mutta heidän historiallinen perustietämyksensä on epäanalyyttistä, aina vanhentunutta ja tiedostamattomasti hyvin puolueellista.” (Palmyran raunioilla” 2016)
Järjestelmällinen ja laaja lukeneisuus merkitsee paljon historian tuntemuksessa, ja usein vain historian ammattilaisilla ja intohimoisilla harrastajilla on siihen tarpeeksi aikaa, että pystyisi luomaan riittävän isoja kuvia ja näkemään vuosisatojen mittaisia syy-seuraus -suhteita. Sen olen itse huomannut kaivautuessani Venäjän, Ukrainan ja Euroopan historiaan Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Luulin tunteneeni historiaa, mutta olinkin tietämätön monessa asiassa.
Isäukkoni sanoi 90-vuotiaana tuskastuttuaan historiankirjoitukseen: ”Kaikki historiankirjoitus on valehtelua!”
Hän joutui näkemään saman kuin me vanhemmat ihmiset täällä nyt: että omin silmin näkemäämme aikaa kuvataan omituisesti. Esimerkki: eräs nuori sivistyneistön edustaja sanoi hiljattain radion kulttuuriohjelmassa, että Suomi eli 70-luvulla ”pistooli ohimolla”. Siis Neuvostoliiton pistooli! – Kriittistä lukutaitoa hän ei näköjään ollut Suomen koulujärjestelmässä näköjään oppinut, vaikka oli yliopistoon asti päässyt.
On laki jolla tietyn iän aina ylittäessä tulee Poliisille toimittaa lääkärin lausunto ajoterveydestään. Jos on C-kortti, niin se tulee toimittaa myös 60 ikään tullessa. Aikaa on 2 kk. sen jälkeen kun ikä täyttyy. Minulla 1. helmikuuta. Varasin lääkäriaikaa Pohteelle (Pohjois-Pohjanmaa Ha.) pari viikkoa iän täytyttyä. Kiirehdin maaliskuun alussa. Siellä ilmoitettiin ettei ole kiirellisyysjärjestyksessä ensimmäisten joukossa. Sanottiin että nopeammin saat yksityiseltä. Tiesin sen, mutta se maksaa. Sitten tuli n. viikko ennen 1.4 uutinen että hallitus on säätänyt lain, jossa kyseinen todistus pitää hakea yksityiseltä palvelun tuottajalta 1.4 lähtien. Tämä on kumminkin lain vaatima ja pakollinen todistus. Ennen Valtiolla oli perustettu virkoja, jotka hoitivat nämä asiat. Tai nykyään palvelun tuottajia jotka kohtuuhintaan toimivat(mm. auton katsastus). Johon (katsastus) piti kumminkin Vanhasen (muistaakseni) hallituksen aikaan Mauri Pekkarisen puuttua koska maksut menivät kohtuuttomiksi. Eli hän ilmoitti että jos maksut ei alene, ruvetaan katsastusoikeuksia myöntämään autokorjaamoille. Hinnat alenivat. Nuohous, mutta senkin saa itse suorittaa kun käy tutkinnon suorittamassa. Kumminkin ajatus että alueesta riippuen ihmiset joutuvat eriarvoiseen asemaan, sekä Valtion toimesta yhtä ammattiryhmää lähdetään suosimaan. Olin pakotettu kysymään tätä meidän laillisuusvalvojalta. Panin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan seuraavan vuodatuksen:
”Tiedotettiin että lääkärinlausunto ikään perustuvaan ajoterveysvaatimusten täyttämiseen tulee hakea 01.04.2025 lähtien yksityiseltä palvelun tuottajalta.
Hintahaitarit POHDE- alueella ovat 90 €- 200 €. Kumminkin Pohteen oma hinta lääkärinlausunnosta on enintään 68,10 €. Nyt tämä eriarvoistaa kansalaisia riippuen missäpäin asuvat.
2 lukuPerusoikeudet
6 §Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Eikö tämä laki ole ristiriidassa meidän Perustuslain kanssa? Kun, ymmärtääkseni, mitään poikkeustilaa ei ole säädetty.
Tietenkin jos lausunnon yksityiseltä hakee ja jostain haetaan erotus julkisen ja yksityisen terveydenhuollon hintaan. Mutta tästä ei ollutkaan mitään tiedotettu.
Elikkä haetaanko erotusta Valtion konttorista vai Kelalta, vai jostain muusta lähteestä?
Toivoisin saavani näihin vastauksia että tätä tietoa voin edelleen jakaa.
Ihmeekseni sain vastauksen. Oleelliset kohdat otettu esille.
”Asianne esiteltiin apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille. Hänen
pyynnöstään ilmoitan seuraavaa.
Perustuslain 109 §:n mukaan oikeusasiamiehen tulee valvoa, että
tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön
työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja
täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo
perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Valtiollisten tehtävien jakoa koskevan perustuslain 3 §:n mukaan
lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Perustuslain 74 §:n mukaan
lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvonta kuuluu eduskunnan
perustuslakivaliokunnan tehtäviin. Valiokuntakäsittelyn jälkeen eduskunta
päättää täysistunnossaan hallituksen esityksen hyväksymisestä tai
hylkäämisestä.
Hyvinvointialueen velvollisuudesta lääkärinlausunnon antamiseen
säädetään terveydenhuoltolain 22 §:ssä. Säännöksen 1.4.2025 voimaan
tulleen muutoksen (113/2025) myötä hyvinvointialue ei ole enää velvollinen
huolehtimaan siitä, että perusterveydenhuollossa laaditaan ajokorttilain 3
§:n 14 kohdassa tarkoitettuja lääkärintodistuksia ja -lausuntoja.
Hyvinvointialue on kuitenkin velvollinen huolehtimaan siitä, että oppilas- ja
opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa ja koulutuksessa
oleva oppilas ja opiskelija saa perusterveydenhuollossa opetuksen tai
koulutuksen edellyttämän, ajokorttilain 3 §:n 14 kohdassa tarkoitetun
lääkärintodistuksen ja -lausunnon.
Terveydenhuoltolaki on eduskunnan säätämä laki, ja siihen tehdyt
muutokset ovat eduskunnan hyväksymiä. Eduskunnan oikeusasiamies ei
hänelle kuuluvan laillisuusvalvonnan puitteissa voi puuttua eduskunnan
lainsäädäntötoimintaan eikä sen taustalla olevaan yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon.
Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kirjoituksenne perusteella ei ole aihetta
epäillä oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvaa lainvastaista menettelyä tai
velvollisuuden laiminlyöntiä. Tästä syystä kantelunne ei johtanut täällä
enempään.”
Ja tulihan sieltä sekin”. Perustuslain 74 §:n mukaan
lakiehdotusten perustuslainmukaisuuden valvonta kuuluu eduskunnan
perustuslakivaliokunnan tehtäviin”.
Ammuinko tykillä kärpästä? Mikä on se tarpeeksi suuri asia mikä eriarvoisesti ihmisiä kohtelee? Mikä on se ihmismäärä joita asia pitäisi koskettaa ennenkuin se huomioidaan? Noin 130 € se ei ole Valtion itsensä määräämästä lausunnosta. Minulle se ainakin oli riittävän suuri summa, että älähdin. Kun on lakipykälät, mutta on myös lain henki. Ja siihen henkeen se ei ainakaan istu.
Tämän Venäjän erikoisoperaation alkamisen jälkeen on päässyt kommentteja heittämään juttujen yhteyteen. Niiden ansiosta vietiin mm. Google-näkyvyys ja sosiaalisen median tili. Nyt olin saamassa näkyvyyttä Googlelta takaisin. Siinä ilmoitettiin että normaalisti vie muutaman tunnin. Minun tapauksessa kuukauden. Odotin noin kolme kuukautta, hyvin kieli keskellä suuta. Kun tämän valituksen tein, niin alle viikkoon ilmoitettiin Googlelta ettei valitusta hyväksytä. Voi olla vainoharhaakin, mutta hyvin ajallisesti sattui.
Perustuslain toteutumisen kehyksessä ei ole organisaatiota Suomen oikeusjärjestelmässä, joka seuraisi perustuslain toteutumista hallinnon toimissa. Se, että lakiesitykset tarkastetaan perustuslakivaliokunnassa, ei ole mikään tae siitä, että perustuslain edellytykset toteutuisivat yhteiskunnassa sen päätöksenteossa, ja yksilökohtaisissa kateissa.
Kysymyksessä on täysin absurdi tilanne, johon nk. oikeusoppineilla ei nk. ole kanttia puuttua, koska silloin astutaan nimityksen tehneiden päätöksentekijöiden varpaille.
Pitäisikö tätä asiaa vielä tarkemminkin selittää?
Korjaus: Ei yksilökohtaisissa kateissa, vaan akteissa.
Mikään ei muutu. Ei ole oppositiota jota voisi äänestää. Jos jotkut sattuisivat perustamaan uuden puolueen, ei se saisi julkisuutta mediassa. Tai pelkästään negatiivista. Lisäksi mikä olisi uuden puolueen linja? Täälläkin lienee porukkaa äärivasemmalta äärioikealle plus ilmastonmuutoksen kieltäjät. Ensimmäinen teko asiantilan parantamiseksi on perustaa rehellinen mediatalo. Vasta oikean tiedon levittäminen voi tuoda muutosta myös poliittiselle kentälle.
J.K.Paasikivi on todennut:”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”. Sen ”päivitti” Jaakko Iloniemi todeten:”Maantieteelle emme mahda mitään”. Toteamuksesi palstan kommentoijien suhteen pitänee paikkansa, mutta lienemme ”tosiasioiden tunnustamisessa” yhteisessä rintamassa. U.K.K. on taas todennut:”Jos joku politiikka saa olla rempallaan, niin olkoon se sisäpolitiikka”. Joten eikös siinä ole meille tarvittava ja tärkeä ”liima” pitämään porukan asialinjalla, vaikka sisäpolitiikasta olisimmekin eri linjoilla.
Naapuriseuran ei kai ole tarkoituskaan olla kuin yhden asian liike, jonka ainoa tavoite on ystävyys naapuriemme kanssa. Yksi tie ystävyyteen on toki totuus. Muista asioista voimme olla aivan mitä mieltä hyvänsä, näin olen käsittänyt.
Minun mielestä jos perustettaisiin varteenotettava oppositiopuolue, sen pitäisi linjautua yhteen, kahteen tai kolmeen perusteemaan ja jättää muut seikat jokaisen omaan harkintaan. Minulla ei ole mitään Vapauden liittoa vastaan sinänsä, mutta hajahuomioiden perusteella sen piirissä tulevat esille liikaa – miten sen sanoisi – aktiivien omat maailmankatsomusnäkemykset.
Esimerkiksi minä en ole ilmastonmuutoksen kieltäjä. Luultavasti ilmasto lämpenee jonkin verran. Luullakseni useimmat ”kieltäjät” eivät usko väitettyyn ihmisten osuuteen asiassa. En ottanut mRNA-tuotetta, mutta en ole kulkutautimyönteinen (joksi minua haukuttiin, eivätkä nuo ”rokotteet” siis estäneet tartuttamista) enkä rokotevastainen, jne.
Kun Islannissa hallinto keplotteli 90-luvun viritysten finanssi kehyksissä omaksi hyväkseen, niin porukka kerääntyi vihaisena parlamenttitalon edustalle ja viesti oli että ”Ulos vai tulemmeko hakemaan”. Ei tarvinnut hakea. Sitten syyllisiä pantiin vankilaan. Olisiko tämä mahdollista myös Suomessa?
Syytä kyllä olisi. Katastrofaalinen tilanne, missä Suomi nyt on, on puupäiden touhujen seuraamusta, menemättä yksityiskohtiin.
Kärsijät ovat ne, jotka nämä puupäät ovat valtaan äänestäneet.
”Ehkä seuraavat eduskuntavaalit näyttävät, että hiljaisen kansan tyhmyyttä on yliarvioitu.”
Voi olla, että näin tapahtuu. Mutta jos niin tapahtuu, niin Euroopan demokratian kuppakeskus, nimeltä Euroopan Unioni, hoitaa asian ilmoittamalla että äänestystulos oli väärä. Ei niin pidä äänestää. Esimerkkinä Romania. Ja tietysti sitä samaa kailottavat kaikki demokratiasta ja oikeusvaltiosta hourailevat poliitikkomme ja heitä äänestävät aivopestyt, jotka eivät ymmärrä että ongelma ei hoidu heidän aviiseillaan, koska he ovat itse ongelma, tai ainakin osa siitä, kukin omista ominaisuuksistaan johtuen, ja poliitikkojen osalta vielä kaikille yhteinen nimittäjä, mitä kenenkin piikkiin touhuamiseen tulee.
Keijo Korhonen on joskus lausunut, että ”Suomi on kuin mielisairaala, jota potilaat johtavat”.
Sen valossa mitä viime aikoina on tapahtunut, on pakko sanoa, että hän on ollut harvinaisen oikeassa.
Oli hyvä aloitus Maunolta., myös kommentteja, jotka osoittavat että terve järki ei totaalisesti ole ja kadonnut Suomesta, mutta voittaako se, kuten Paavo Lipponen on kirjansa otsikoinnissa ilmaissut, on kyseenalaista vallitsevista olosuhteista johtuen.
Mainittu Jari Tervo kirjoitti joitain kirjoja ja nauratti MTV katsojia eräässä MTV:n hupiohjelmassa jonkinlaisena älykkönä. Minuakin joskus Tervo nauratti. Sitten tämä Tervo nostettiin esittämään itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa showssa näkemyksiään Suomen itsenäisyyden asioista. Ei naurata enää. On surullista että menestys ja status elämässä ovat ristiriidassa tosiasioiden kanssa.
Miksi otin tämän tähän, johtuu siitä, että politiikkabyroissa kaikkea valmistellaan hyvissä ajoin, koska kaikella on vasteaikansa. Niin myös aivopesulla, ja ko. Tervo on osa sitä ”Maasterplääniä”. Totta ihmeessä muitakin esimerkkejä on… , -etenkin nk. Koronakehyksistä, – eivätkä suinkaan ainoita.
Olen eri mieltä ja yhtä mieltä Maunon kanssa asioista seuraavasti:
”Maa nousi itse kaivetusta mutakuopasta, saatoimme luottaa poliittisen johtoon, päin vastoin kuin nyt.”
Maa kyllä nousi, mutta toisten kaivamasta mutakuopasta! Keitä ne toiset ovat jokainen miettiköön itse faktojen valossa.
Miten sitten nousi… Nousi siten, että kun sotakorvausten jälkeen, oli tarjolla halpaa energiaa vaihtokaupan muodossa, ja sotakorvauksiin nähden moninkertainen kaupallinen volyymi, jolla sitten luotiin se hyvinvointivaltio, jonka poliitbyroiden neobroilerit alta aikayksikön=vajaa yksi sukupolvi, ovat onnistuneet menestyksellisesti tuhoamaan suuressa viisaudessaan, tavoitellessaan aina vain suurempaa sosialistista kehityskuviota alkuperäisistä poliittisista näkemyksistään riippumatta. Mauno Koivisto on aikoinaan ilmaissut, että on ”paree olla suuremmas porukas”. Tätä nyt sitten on systemaattisesti toteutettu havaittavissa olevin tuloksin. Miten nousu tapahtui?
Siinä yhdistyivät terve arkipäivän realismi, ja tietyssä mielessä myös opportunismi tarjolla olleisiin vaihtoehtoihin nähden, joka johti hyvinvointiin, ja jota voitaneen pitää terveen järjen käyttönä, joka nykyhallinnolta ja myös joiltain edellisiltä puuttuu, ja on puuttunut täysin jo monen vaalikauden kuluessa.
”Saatoimme luottaa.. ” -Aika pitkälle, koska huoli oli yhteinen, tarjolla ei ollut ”Meppipaikkoja”, jotka houkuttelisivat. Piti silloin ajaa oman maan asiaa. Ellen väärin muista, niin Pokkaankin saatiin tie, kun mökin mummo kertoi hiihtoretkellä olleelle Urkille, että sellainen nyt tännekin tarvittaisiin, jotta elämä kehittyisi.
Sitä tietä ja sen jatkeita pitkin sitten taannoisina vuosina kyllä ajettiin Inarista kaadettua skutsia Kemin satamaan kuljetettavaksi ties mihin. Hyvä tai huono? Mielestäni ei kovinkaan hyvä, koska puu kasvaa hitaasti Lapissa mutta usko ilmastonmuutokseen näyttää olevan suuri. Muutenhan tässä roudaamisessa ei ollut järkeä.
Orpon ja hallituksen toimilla tästä ei tule mitään. 320 000 työtöntä. Yli puoli miljoonaa aikuista perheineen pysyvästi ulosotossa. Laskentatavasta riippuen n. toiset puoli miljoonaa aikuista eivät selviä arjestaan ilman mieliala”lääkitystä”. Näin siis maailman onnellisin kansa.
Tässä kehyksessä aikaansaatua onnessaan kellivää konkurssipesää yritetään ajaa sotaan itänaapuriamme vastaan. Kenen intressi…?
Pakko on kysyä näissä yhteyksissä, ja aikaansaaduissa kehyksissä, että onko Suomen hallinnolla läpi hierarkian perseenreikä aivojen paikalla, vai mikä oikein?
Milloinka Stubido lopettaa valehtelun, vai kuvitteleeko puhuvansa totta. Nytkin puhuessaan Vaasassa, tuli valheita valheiden perään. Venäjä oli syyllinen joka asiaan, tulitaukoon jne., vaikka totuus on aivan päin vastainen. Millä eväillä pystyy neuvottelemaan venäläisten kanssa, jahka siihen päästään. Kuten Kekkonen sanoi aikoinaan, että älkää päästäkö kokoomusta hallitukseen, siitä seuraa täysi tuho. Ja nyt se on nähty. Mutta onko kansa oppinut mitään? EN USKO.
Hienoa, jos heräämistä tapahtuu. Itsekin uskon, että jos talous jatkaa alamäkeään, se tunnustetaan jossain vaiheessa mediaa myöten. Sitä vain minun on vaikea uskoa, että merkittäväksi syyksi nimettäisiin Ukrainan sodan perusteeton tukeminen ja taloussuhteiden katkaiseminen Venäjään. Voi käydä niinkin, että tosiasioita ei tunnusteta julkisuudessa, mutta johonkin keksittyyn selitykseen vedoten Venäjä-suhteita aletaan palauttaa.
Jos Venäjä antaa meille anteeksi ja suostuu yhteistyöhön, on se talouden kannalta tietysti hyvä juttu. Ikävää siinä on se, että kansaan propagoitu ryssäviha jätetään eloon eli varsinkaan Ukrainan kriisistä luotuja vääriä käsityksiä ei oikaista. Jätetään laariin uuden katastrofin siemenet (odottamaan seuraavaa Venäjää vihaavaa Yhdysvaltojen hallintoa?) sen sijaan, että ne hävitettäisiin.
Mielestäni hoksasin tänään jotain Suomen Nato-jäsenyydestä. Niinistöllä ja hengenheimolaisillaan + vastaavilla ulkomaalaisilla on tietysti ollut vuosikausia tavoitteenaan se sama kuin edeltäjillään 200 vuoden ajan eli Venäjän alistaminen. ”Suomi” tiesi, että Ukrainaa hyväksi käyttäen saadaan aikaiseksi sota, jonka avulla tuo unelmansa voisi lopulta onnistua.
Suomi aikoi olla aktiivisesti mukana Venäjän kaatamisessa, mutta koska siinä on omat riskinsä, piti päästä Naton turviin. Mehän on tiedetty aina, ettei Venäjä ole uhka sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle. Kyllä sen tiesivät myös Niinistö ja muut Suomen russofobit. Kyse ei ollutkaan eikä ole siitä, vaan häikäilemättömästä yrityksestä murskata Venäjä.
Millään totuuksilla tai oikeudenmukaisuuskysymyksillä ei siinä pelissä ole ollut merkitystä. Ne olisivat kylläkin olleet suuresti häiriöksi tai pikemminkin estäneet koko suunnitelman, siksi valtamedia piti valjastaa hyvissä ajoin kertomaan kansalle yhdenmukaista valhetta kaikesta Venäjään ja Ukrainan kriisiin liittyvästä.
Siis minun pointti oli siinä, että Suomen Nato-jäsenyydellä ei ollut kenenkään asioita ymmärtävän mielestä (paitsi harhautetun kansan mielestä tietty) oikeasti mitään tekemistä normaalisti käyttäytyvän Suomen turvallisuuden kanssa. Sen sijaan se tarvittiin Suomen turvatakuuksi, koska suunnitelmissa oli Suomen aktiivinen osallistuminen Venäjän tuhoamiseen tukemalla Ukrainan sotimista ja muilla keinoin.
Alpo Rusi puhuu youtube-videolla Pornaisten kunnankirjaston kanavalla uudesta kirjastaan ja perkaa menneitä tapahtumia. Kuuntelin ohjelmaa noin tunnin, näin aluksi. Nyt on tietysti sovelias aika käydä läpi Venäjän vaikuttamista mutta historiallinen katsaus tuppaa jäämään jotenkin vajaaksi. Rusin esitys muun muassa kertoo, että Jeltsin valittiin toiselle kaudelle kansallismielisten ja oligarkkien tuella vaikka oikein olisi sanoa, että Jeltsin olisi jäänyt valitsematta ilman USA:n ’tukea’ ja IMF:n lainaa. Keijo Korhonen ajautui vastustamaan EU-jäsenyyttä ja joutui väärälle puolelle historiaa, mitä se sitten tarkoittaakaan. Eiköhän sitä, että nytkin eletään poliittisen ja ideologisen puhdasoppisuuden aikaa ja jos haluaa kirjalleen minkäänlaista julkisuutta ja että sitä myydään ja haluaa säilyttää hyvän maineensa, on pitaydyttävä tässä oikeassa selitysperustassa. Vertailun vuoksi, Kekkosen aikana Kauko Kare saattoi tehdä hyvän tilin kirjoittamalla Kekkos-kriittisiä kirjoja.
Keijo Korhonen on joskus lausunut, että ”Suomi on kuin mielisairaala, jota potilaat johtavat”.
Sen valossa mitä viime aikoina on tapahtunut, on pakko sanoa, että hän on ollut harvinaisen oikeassa.
Ei tästä perkele tule mitään. Sama saa…an jauhaminen jatkuu. Milloin johto ja kansa herää. Suurin osa ei herääkään. Orpokin valehtelee talousasioista, kehuu talouden nousua. Melkoinen työpaikka, kun ei saa kenkää vaikka kusettaa työnantajaa silmät päästään.
Suomen talous ei lähde nousuun ennenkuin saadaan teollisuus nousuun ja turhat menot pois.
Pahin menoerä on kokonaisuutena tarpeeton armeija. Armeijan tämän vuoden budjetti on 6,5 miljardia euroa.
Jos jostain löytyisi uusi Kekkonen n:o 2, joka sanoisi, että nyt tämä kusetus riittää. Matkustaisi Putinin puheille ja sanoisi, että nyt tehdään radikaali ja upea sopimus. Suomi lakkauttaa armeijansa kokonaan ja sopii Venäjän kanssa yhteistyöstä tiettyjen asioiden ja rajojen valvonnasta. Lisäksi avataan uusi kaupankäynti, jolla saadaan Suomen valmistustehtaat täyteen käyntiin.
Ne joita tämä ratkaisu ei kiinnostaisi, voivat lähteä muualle.
”Suomi lakkauttaa armeijansa kokonaan ja sopii Venäjän kanssa yhteistyöstä tiettyjen asioiden ja rajojen valvonnasta. Lisäksi avataan uusi kaupankäynti, jolla saadaan Suomen valmistustehtaat täyteen käyntiin.”
Johdonmukainen ajatus. Sotahistorioihin perehtynyt Sampo Ahto lausui kerran lööppilehdessä, että Suomen pitäisi sotilaallisesti liittoutua Venäjän kanssa.
En tiedä onko hän vieläkin samaa mieltä, mutta ajatuksessa on tietty järki. Se nimittäin olisi lopettanut puheet ja toimet Natoliitynnöistä heti alkuunsa. Tosin sukkahousut jaloissa ja rusetit kauloissa olisivat nk. ”Lännessä” alkaneet pyöriä vallan ”ylikellotettua” tahtia, mutta, entä sitten?
Olisivatko uhanneet kauppasaarrolla ja boikoteilla. Siinähän ne kepulikonstit ovat, joita käytetään suvereenin päätöksenteon seuraamuksena.
Suomihan on nyt tämän pers’aukisen ”Lännen” etuvartioasema idän uhkaa vastaan, joka uhka on täysin kuviteltu, ja jota yritetään tukea täysin fiktiivisin argumentein.
Mitä sitten tulee talousasioihin, niin ennenkuin talouskasvu ylittää n, 4%, niin ei kannata puhua merkittävästä kehityksestä, koska vähintään tuo tarvittaisiin, jotta perusinfran korjausvelka voitaisiin hoitaa, ja korjausvelasta aiheutuva kiineistöstruktuurin arvon alennus pysäyttää. Orpon hallituksen ja edusjoukkionsa puheet prosentin desimaalin kasvusta, josta hihhuliidaan, on kaukana tuosta tavoitteesta. Näillä näkymillä nykyisissä kehyksissä se ei toteuduu koskaan ilman radikaalia politiikan suunnan muutosta.
Minä kiistän koko termin ”suomettuminen”. Sen keksi Axel Springerin saksalainen oikeistolehdistö kylmän sodan tulisimpina vuosina ja sillä tarkoitettiin valtioita, jotka kehtasivat olla puolueettomia myös suhteessa Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto taas oli silloisille Nato-maille sitä samaa mitä Venäjä on niille tänään. Sitä piti vain vihata ja syyttää kaikesta mahdollisesta ja mahdottomastakin aivan kuten tänään Venäjää. Jos ei niin tehnyt oli ”suomettunut”.
Suomettumisen aika 1960-luvulta 1980-luvulle ei ollut kauheaa eikä häpeällistä, vaan Suomen parasta aikaa kaikilla mittareilla. Oli kyllä poliitikkoja, jotka kauhistelivat ja yrittivät mustamaalata Suomen ulkopolitiikkaa, mutta toisin kuin jotkut historian väärentäjät tänään väittävät, heitä ei estetty tekemästä sitä, sillä tuolloin Suomessa vallitsi vielä täysi sanan vapaus. Kaikenlaiset mielipiteet sai esittää vapaasti. Oli myös vastaavasti niitä poliitikkoja, jotka mielistelivät Neuvostoliittoa, vaikka sen paremmin se itse kuin Suomen poliittinen johto eivät sellaista vaatineet tai pyytäneet. Suomen kansan enemmistö ei tosin näitä tahoja pahemmin kuunnellut – korkeintaan ”nauroi partaansa”.
Aivan kuten se mihin Mauno viittasi ”suomettumisen aikana” Suomi nostettiin köyhästä maatalousvaltiosta maailman johtavien teollisuusvaltioiden joukkoon. Ei tämä toteutunut noin vain tai itsekseen. Sodan jälkeen aina 1960-luvun alun ”Honka-liiton” sortumiseen asti. Neuvostoliitolle vihamieliset ja Suomelle sitä kautta haitalliset voimat Helsingin Sanomien laajan levikin avulla yrittivät rajusti kammeta Suomea pois puolueettomuuden tieltä ”lännen” natottajien joukkoon. Jos se olisi onnistunut, me olisimme jo ajat sitten olleet se ulkovaltojen hallitsema ”banaanivaltio”, joksi me nyt olemme päätymässä.
”Sen keksi Axel Springerin saksalainen oikeistolehdistö kylmän sodan tulisimpina vuosina ja sillä tarkoitettiin valtioita, jotka kehtasivat olla puolueettomia myös suhteessa Neuvostoliittoon. ”
Kun Willy Brandt valittiin Länsi-Saksan liittokansleriksi, hän jatkoi ulkoministerinä aloittamaansa suhteiden parantamista Neuvostoliittoon. ”Aisaparikseen” hän valitsi Egon Bahr-nimisen lehtimiehen, jonka myöhemmin nimiiti valtiosihteerikseen. Bahr oli Brandt`in idänpolitiikan arkkitehti. Hän näki tavan, jolla Suomi hoiti idän suhteitaan mahdolliseksi myös NL:n ja Länsi-Saksan välillä. Sanan ”finnlandisierung” keksi baijerilainen poliitikko Franz Josef Strauss, haukkuessaan Länsi-Saksan harjoittamaa ulkopolitiikkaa liittokanslerivaalikampanjassa.
Olkoon sitten niin. Suuren yleisön tietoon termi lienee kuitenkin tullut Springerin lehdistön kautta. Noin minä sen muistan. Toki voin muistaa väärinkin.
Se mistä Mauno puhuu — median ja politiikan sairaasta symbioosista, jossa viihde ohittaa vakavan vastuun — ei ole uusi ilmiö. Se on toistunut historiassa aina, kun:
-yhteisön arvojärjestys alkaa horjua
-vastuu vaihtuu suosion tavoitteluun
-kun kriittinen ajattelu korvautuu tunteisiin perustuvalla joukkokäytöksellä
Mauno kirjoittaa oikeastaan modernin version Platonin ”Valtio”-teoksen kritiikistä ja Rooman tasavallan hajoamisen analyysista.
Vuoden -22 alussa suomettuminen nostettiin puheenaiheeksi, muistutettiin asian häpeällisyydesta ja Yle julkaisi jonkin suomettumista käsittelevän tv-sarjan. Melko hyväuskoinen saa olla jos tarkoitushakuisuutta tässä ei näe. Tälläkin sodalla ihmisten vapaata mielipiteenmuodostusta vastaan on omat tk-miehensä , joista Tervo on ollut yksi. Lahjakas Tervo kirjoitti esimerkiksi hämmästyttävän huonoja kolumneja määrättyjen kantojen tai mielipiteiden puolesta kaikkia muita vastaan.
Kiitos Mauno mahtavasta pakinasta!
Kiitoksia myös minunkin puolesta. Mitä sitten tulee kansan heräämiseen, niin olen sitä mieltä, että kansa nukkuu ikuista unta, eikä herää. Joku voi öristä ja käännellä kylkeään, mutta sitten uni jatkuu.
Toinen Kaenae totesi, että kansa nukkuu ikuista unta. Näin varmaan enemmistön osalta onkin, eivätkä ne herää, vaikka halolla lyötäisiin päin pataa.
Yrjö Kallinen aikoinaan kyseli julkaisuissaan, että ”Elämmekö Unessa”. Perspektiivi oli tosin laajempi silloin, mutta kysymys on edelleenkin persistentti ja relevantti Suomeen nähden vielä tänäkin päivänä, kun nuijalauma johtaa maata.
Jos joku pääsee käymään Pietarissa, suosittelen Poliittisen historian museon vierailua. Loistava näyttely Mannerheim-Kuusinen
http://polithistory.ru/finn_war
Vapaa käännös näyttelystä:
Museo käsittelee ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton voittoon päättyneen Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan 1939–1940 teemaa. Uusi näyttely kutsuu meidät ymmärtämään aseellisen konfliktin syitä ja olosuhteita, jäljittämään kahden rajavaltion välisen sotilaspoliittisen vastakkainasettelun taustoja ja muistamaan Neuvostoliiton sankareita, mukaan lukien Neuvostoliiton sankareita, joita oli lyhyen sodan aikana yli neljäsataa.
Näyttelyn keskeisenä juonenkäänteenä ovat vastakkaisten osapuolten avainhenkilöt: Otto Kuusinen, yksi Kommunistisen internationaalin ja Suomen kommunistisen puolueen johtajista, ja Carl Mannerheim, bolshevismin leppymätön vihollinen, Suomen valtion suuruuden kannattaja, jonka puolesta hän oli valmis yhteistyöhön jopa Hitlerin Saksan kanssa. Molemmat hahmot kohtasivat toisensa henkilökohtaisesti sekä vuoden 1918 Suomen sisällissodassa että vuosien 1939–1940 ”talvikampanjassa” henkilöittyen vaihtoehtoisina Suomen kehityksen kannalta.
Näyttelyssä esitellään laajalle yleisölle ainutlaatuisia GMPIR-kokoelman osia, jotka käsittelevät Neuvostoliiton ja Suomen suhteiden tilaa tarkastelujaksolla. Erityisesti näet:
– lukuisia julisteita, jotka heijastavat Neuvostoliiton näkemystä sodan alkuun johtaneista syistä;
– valokuvia, kirjoja ja aikakauslehtiä, mukaan lukien valokuva-albumit vuodelta 1940, jotka kuvaavat Puna-armeijan yksiköiden läpimurtoa Suomen puolustuslinjoista ja Viipurin valtausta;
– arkistoasiakirjoja, jotka osoittavat selvästi puna-armeijan sotilaiden periksiantamattomuuden ja rohkeuden Neuvostoliiton ja Suomen sodan aikana – tavallisten sotilaiden ja puna-armeijan merkittävien sotilasjohtajien, joille myönnettiin Neuvostoliiton sankarin arvonimi.
Näyttelyn koskettavimmat kohdat tuntuvat olevan puna-armeijan sotilaiden kirjeet rintamalta sekä leningradilaisten viestit tuolloin toimineelle Neuvostoliiton armeijan sotilaille. Nämä ovat aitoja todistuksia ajalta, jotka heijastavat toivoa ja uskoa täynnä olevien ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia Neuvostoliiton ehdottomasta voitosta. Ajatteleva vierailija saattaa huomata, kuinka nämä kirjeet muistuttavat isänmaamme tämän päivän puolustajille osoitettuja kirjeitä. Näyttelyssä erityistä paikkaa antavat arkistoasiakirjat leningradilaisten avusta rintamalla, lahjojen keräämisestä ja lämpimistä vaatteista puna-armeijan sotilaille.
Lisäksi ”Kuusinen vs. Mannerheim. Neuvostoliiton voiton 85-vuotispäivänä Suomesta sodassa 1939–1940” -hankkeen puitteissa. Museossa kiinnitetään suurta huomiota kahden merkittävän sotilasjohtajan – Semjon Konstantinovitš Timošenkon ja Kirill Afanasjevitš Meretskovin – sekä muiden sotilasoperaatioihin osallistuneiden henkilökohtaisiin tavaroihin. Näyttelyssä on esillä myös vuonna 1940 museon kokoelmiin tulleita kaapattuja suomalaisia sotilasunivormuja.
Näyttely avautuu 28. helmikuuta ja on esillä kesäkuun 2025 puoliväliin asti.