Yhdysvaltojen valtion velka lisättynä amerikkalaisten yritysten ja kotitalouksien velalla muodostaa uhan, joka työntää globaalia varallisuutta dollareista kultaan. Yhdysvaltojen bruttovelka on jo lähellä 40 biljoonaa dollaria. Siitä hieman alle 30 biljoonaa dollaria on Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön liikkeelle laskemaa velkaa.
Kultakannasta irtautuminen loi aikoinaan edellytykset sille, ettei Yhdysvaltojen tarvinnut toimittaa minkäänlaisia tavaroita vastineeksi ostamistaan ulkomaisista tavaroista. Dollarit kelpasivat kaikille.
Amerikkalaisten yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen on johtanut Yhdysvaltojen kauppataseen krooniseen alijäämään. Niinpä vuoden 1971 jälkeen Yhdysvaltojen vaihtotase on ollut positiivinen vain viitenä vuotena. Kilpailukyvyn heikkeneminen estää Yhdysvaltoja pääsemästä eroon kroonisesta kauppataseen alijäämästä, budjettialijäämästä ja velkaantumisesta.
USA:n kymmenen vuoden velkakirjat ovat eräänlainen kullan korvike globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Ulkomaalaisten omistusosuus niissä on kaikkein suurin. Näin siksi, että ne ovat helpommin myytävissä rahoitusmarkkinoilla kuin muu velka. Eli ne ovat likvidejä. Nyt niidenkin uskottavuus arvon säilyttäjänä on koetuksella.
Yhdysvaltojen velkataakan paisuminen kasvattaa kullan kysyntää
Rahoitusmarkkinoiden trendejä kuvaa hyvin ulkomaalaisten osuus kaikkien Yhdysvaltain valtiovarainministeriön liikkeelle laskemien velkakirjojen hallinnassa. Vuonna 2014 ulkomaalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden osuus velkapapereiden omistajista oli miltei puolet eli 49,3 prosenttia. Viime vuoden syyskuun lopussa enää 33,5 prosenttia.
Suurten dollareiden ja dollarimääräisten arvopapereiden omistus on suuri ongelma Euroopalle. Eurooppalaiset eläkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt, rahoitusyhtiöt ja institutionaaliset sijoittajat omistavat Yhdysvaltojen valtion velkaa ja amerikkalaisten yhtiöiden osakkeita kahdeksan biljoonan dollarin arvosta. Reutersin mukaan summa on noin puolet kaikesta ulkomaalaisten omistamista amerikkalaisesta velasta.
Ongelman ydin on siinä, että sijoittajien ja joidenkin valtioiden näkökulmasta amerikkalaisille arvopapereille ei ole hyviä vaihtoehtoja lyhyellä tähtäimellä. Jos nyt eurooppalaiset ja japanilaiset ryhtyisivät myymään niitä, niin niiden arvo romahtaisi ja niiden haltijat kärsisivät niin suuria tappioita, että tiedossa olisi konkurssien vyöry.
Toinen ongelma on potentiaalisten ostajien puute. Kiinan keskuspankki ja muut kiinalaispankit ovat löytäneet niitä parhaiten. Kiina on vähentänyt osuuttaan amerikkalaisesta velasta merkittävästi osittain kultaa ostamalla. Vuonna 2015 Kiinan omistaman julkisen amerikkalaisvelan arvo oli 1 250 miljardia dollaria, nyt enää 683 miljardia dollaria.
Japani on nyt suurin amerikkalaisen julkisen velan haltija. Britannia on korvannut Kiinan. Sen omistusten arvo on noussut 205 miljardista lähes 900 miljardiin dollariin vuoden 2015 jälkeen.
Kultaunssin hinta ylitti hiljattain 5 500 dollarin rajan. Kullan ansiosta Venäjän valuuttavarantojen arvo saavutti jälleen uuden ennätyksen tammikuun puolivälissä. Kullan hinnan nousun uusi aalto alkoi huhtikuussa 2025, jolloin dollarin kurssi oli pudonnut yli kymmenen prosenttia vuoden alun kurssista. Huhtikuun alusta tammikuun puoliväliin mennessä sekä Venäjän että Kiinan kultavarantojen arvo on noussut reippaasti yli 50 prosenttia.
Miksi Grönlanti on niin tärkeä Yhdysvalloille?
Kun kullan hinnan nousun myötä Kiinan ja Venäjän kultavarantojen arvo kasvaa, ei dollari eikä Yhdysvaltojen talous selviä siedettävin seurauksin ilman näyttäviä taloudellisia ja poliittisia operaatioita. Tullitariffit eivät siihen hätään auta.
Grönlanti on tärkeä Yhdysvalloille siksi, että sen hallinta nostaa dollarin poliittisena vakuutena olevien ”reaalivakuuksien” arvoa. Grönlannin sotilaallinen hallinta ja luonnonvarojen hyödyntäminen toimivat myös Trumpin hallinnon poliittisena viestinä muulle maailmalle. Niin itse hallinta kuin viestikin ovat tärkeitä dollarin aseman uskottavuuden kannalta.
Grönlannin haltuunoton tai Gazan rakennushankkeen luonnetta monikärkihankkeina vahvistaa niiden vaikutusta viestinä. Brasilian presidentti ei ollut väärässä arvioidessaan, että Trump valmistelee ehdotusta ”uuden YK:n perustamisesta, jonka ainoa omistaja hän olisi itse”. Trumpin hallinnon valtaus- ja hallintapyrkimykset ovat tehokas viesti maailmalle siitä, ettäns. sääntöperusteinen kansainvälinen järjestelmä on mennyttä.
Kiinalla, Venäjällä, Intialla ja useimmilla BRICS:n jäsenmailla on selkeästi erilainen näkemys YK:n roolista ja maailman luonnonvarojen hallinnasta ja käytöstä kuin Yhdysvalloilla. Niiden näkemys on vahvistettu useiden huippukokousten julkilausumissa; YK:ta on vahvistettava lisäämällä globaalin etelän vaikutusvaltaa. Taloudessa taas ajetaan moninapaisuuden periaatetta.
Yhdysvaltain poliittisen viestin ohella Grönlannin, Venezuelan ja muiden alueiden eriasteinen haltuunotto sisältää sotilaallisen ja taloudellisen viestin. Se on viesti myös suurten pääomien omistajille siitä, että dollaria ja Yhdysvaltojen sotilaallista mahtia ei voida sivuuttaa silloin, kun pohditaan erilaisten toimenpiteiden taloudellisia seurauksia.
Jotta amerikkalaiset kykenisivät ostamaan ulkomaalaisia tuotteita, niin ulkomaalaisten yritysten, pankkien ja keskuspankkien pitää rahoittaa Yhdysvaltoja eli ostaa amerikkalaisia velkakirjoja. Samaan aikaan dollarin arvon vakaus on vaatinut Yhdysvaltojen varustelumenojen kasvattamista. Tästä syntyy kasvava budjetin alijäämä. Alijäämää rahoitetaan julkisella velalla, jonka korkomenojen kasvu lisää budjetin alijäämää ja lisävelan tarvetta. Vuoden 1971 jälkeen Yhdysvaltojen liittovaltion budjetti on ollut positiivinen vain neljänä vuonna.
Yhdysvaltojen keskuspankki FED on dollareiden viimekätinen liikkeelle laskija. Dollareiden vakuudeksi FED hyväksyy pääasiassa valtion velkakirjoja ja kiinteistövakuudellisia arvopapereita. Yhdysvaltojen hallintojen ongelma on jo pitkään ollut, että samalla kun Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinat ovat jumissa, kiinteistöjen kauppa arabimaissa kiihtyy.
Dubai, jonka väkiluku on hieman yli puolet Suomen väkimäärästä, on yksi suosituimpia kohteita. Siellä tehtiin viime vuonna kiinteistökauppoja lähes neljä kertaa enemmän kuin Suomessa. Niiden arvo oli puolestaan 11-kertainen Suomen kauppojen yhteisarvoon verrattuna. Trumpin rauhanneuvostoksi nimeämän hankkeen yksi tavoite onkin rakentaa Gazaan Rivieran kopio. Näin Trumpin hallinto pääsisi kiinni uuteen kiinteistömassaan.
Gazan hallintaan koottu rauhanneuvosto ja Grönlannin hallinta ovat Yhdysvaltojenvastauksia samaan ongelmaan eli dollarivyöhykkeen supistumiseen.
7 kommenttia julkaisuun “Kiina ja Venäjä vaihtavat Yhdysvaltain velkaa kultaan”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Suomi myi joulukuussa 2024 merkittävän osan kultavarannoistaan ja sijoitti saadut rahat USA:n velkapapereihin ja kenties dollareihinkin.
Todella typerä siirto. Kiitokset siitä Purralle ja persuille, kokkareille ja RKP:lle.
Milloinka nämä älyköt tekisivät jotain viisaita tekoja? Samalla tyhmyydellä ruokitaan kansaakin, koko ajan kullan ostajat kiertävät toreja ja markettien pihoja saadakseen ihmiset luopumaan kaikista kultakoruistaan. Ja kansa myy, voi tätä viisautta.
Yhdysvaltain velkaantumisesta ja dollarin heikkenemisestä ei suomalaismediassa uskalleta juuri puhua. Johtavat poliitikot tietävät, että Natoon ja DCA-sopimukseen hirttäytyminen ei ollutkaan niin fiksua kuin kuviteltiin, mutta ääneen sitä ei myönnetä. Mutta kun monet Trumpin hallinnosta riippumattomat asiantuntijat varoittavat dollarin luottamuspulasta ja kestämättömästä valtionvelasta (tämä oli mm. USA:n keskuspankin johtajan vastikään käyttämä ilmaisu), pitäisi Suomessakin herätä unesta ja miettiä, miten pikkuruisen Suomen talous pelastetaan, jos tai kun lama taas iskee. Itse olisin erityisen huolestunut siksi, että riskisijoituksia inhoavien sijoittajien perikuva Warren Buffett on ääneen todennut, ettei ainakaan hän ole halukas pitämään varallisuuttaan valuutassa, joka on menossa päin helvettiä.
Dollarin romahdusta ei ole pidetty mahdollisena, koska romahdus olisi liian suuri kenenkään kestettäväksi. Nopeus, jolla USA:n velkakirjat vaihtuvat kultaan puhuvat kuitenkin vahvaa kieltään siitä, että ”mahdoton” voi sittenkin olla edessä. Saksa on turhaan yrittänyt saada Yhdysvaltoihin tallettamansa 1250 tonnia kultaa takaisin itselleen. 300 tonnia on monen vuoden pinnistyksillä saatu, ei enempää. Voisi luulla, että omistaja saa kultansa heti kun haluaa, mutta USA:n näkökulmasta asia ei ole näin. Myös ulkomaiden omistama kulta on tosiasiallisesti tukemassa dollarin arvoa ja asemaa. Siksi Saksa ei tule saamaan kultaansa, se on panttina USA:ssa ja pysyy siellä.
Warren Buffett ei yksinään aiheuta dollarin romahtamista. Mutta jos kaikki muutkin kärsivällisen sijoitustoiminnan suuret toimijat tulkitsevat tilannetta kuten Buffett, romahdusta ei ehkä voida välttää. Ainakin Kiina varautuu tällä hetkellä siihen, että dollari romahtaa. Kiina on systemaattisesti vähentänyt omistamiensa USA:n velkakirjojen määrää ja ostanut niiden sijaan kultaa. Yleinen ongelma on tällä hetkellä se, että noiden velkakirjojen myyjiä on paljon enemmän kuin ostajia. Valtionpankkien toimet voivat muuttua paniikinomaisiksi, kun mikään maa ei halua olla se, jonka kohdalla USA toteaa kylmästi että heidän velkakirjansa mitätöidään.
Yksityisen ihmisen kannattaisi sijoittaa kultaan niin paljon kuin talous kestää. Yrityksiin ja erilaisiin valuuttainstrumentteihin voi kohta verrata lottoon tai eurojackpottiin.
”, pitäisi Suomessakin herätä unesta ja miettiä, miten pikkuruisen Suomen talous pelastetaan, jos tai kun lama taas iskee.”
Mikäli ymmärrän oikein, niin Suomi on lamassa, eikä ”pelastusta” ole vielä näkyvissä…
Ei paljon puhuta, mutta tavallinen kansa (minä mukaan lukien) ei näistä paljon myöskään ymmärrä. Oman velan tajuaa ja ehkäpä myös kunnan tai kaupungin velan, mutta jos ruvetaan puhumaan kansantalouksista tai valtioiden valtavista veloista, loppuu ymmärrys melko pian. Ainakin Pauli Brattico on kylläkin videoillaan yrittänyt selvittää näitä kansantajuisesti. Sitten on sekin, että useimpia ihmisiä nämä kysymykset eivät edes kiinnosta ennen kuin mahdollisesti koskettavat suoraan omaa elämää.
Mitä tulee Natoon, DCA-sopimukseen ja vastaaviin, niin olennaista ei mielestäni ole se, tuovatko ne ”turvaa” tai sekään, ovatko ne luotettavia ja pysyviä järjestelyjä mm. mahdollisten talousvaikeuksien vuoksi. Mielestäni olennaista on se, että ne asemoivat Suomen Venäjän viholliseksi riippumatta siitä, kuka tai mikä tässä maailmassa tai vaikka Suomen naapurustossa on pahis tai hyvis.
Esimerkiksi käy Ukrainan kriisi. Sen taustat piti vaieta, vääristellä ja valehdella propagandassa, että kelpasi kansalle syyksi asettua pysyväisluonteisesti Venäjän viholliseksi. Jos tilanne jatkuu, niin sopii toivoa, ettei sotimaan kuitenkaan ruveta, mutta taloutemme kärsii. Jos Nato murtuu tai tapahtuu jotain vastaavaa, niin toivottavasti päättäjämme ovat jo hyvissä ajoin sitä ennen lopettaneet vihapuheensa Venäjästä sekä vaikenemisen ja valehtelemisen Ukrainan sotaan johtaneista syistä.
” Jos Nato murtuu tai tapahtuu jotain vastaavaa, niin toivottavasti päättäjämme ovat jo hyvissä ajoin sitä ennen lopettaneet vihapuheensa Venäjästä sekä vaikenemisen ja valehtelemisen Ukrainan sotaan johtaneista syistä. ”
En usko, että lopettavat. Ja sitäpaitsi vaikka lopettaisivatkin, niin tiedetään kuitenkin mitä ajattelevat ja mitä mieltä ovat Venäjästä ja ylipäätään Idästä. Aivottomia kusipäitä !