Kiina Venäjän tärkein kumppani kansainvälisessä politiikassa

Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätös vierailla Kiinassa ensimmäisenä maana virkaanastumisensa jälkeen osoittaa yhteistyön Kiinan kanssa olevan Venäjän ulkopolitiikan keskiössä myös jatkossa. Kiina on Venäjän tärkein strateginen kumppani. 

Jo nyt – muutama päivä vierailun jälkeen – on varmaa, että vierailu syventää maiden keskinäistä strategista kumppanuutta.

Kiinan presidentti Xi Jinping totesi suhteiden Venäjään olevan hyvä esimerkki siitä, että kaksi merkittävää valtiota, jotka ovat myös toistensa naapureita, kohtelevat toisiaan vilpittömän arvostavasti ja ylläpitävät ystävyyden politiikkaa molempia hyödyttävällä tavalla.

Putin puolestaan korosti, ettei Venäjän ja Kiinan yhteistyö ole suunnattu ketään vastaan. Samalla yhteistyö on kuitenkin yksi keskeisimmistä koko maailman vakautta edistävistä pilareista.

Sekä Venäjä että Kiina korostavat, että vakaus maiden keskinäisissä suhteissa ei hyödytä ainoastaan molempia maita, vaan vakauttava vaikutus heijastuu myös Kiinan suhteisiin esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Euroopan unioniin. Tämä on merkityksellistä erityisesti nykyisessä epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Yhteistyö esimerkki ”uudenlaatuisesta suurvaltasuhteesta”

Kiinan ja Venäjän yhteistyötä kuvataan myös molempia maita hyödyttävänä ”uudenlaatuisena suurvaltasuhteena”, jonka rakentamisessa on otettu lähtökohdaksi molemminpuolisen hyödyn lisäksi maailmassa parhaillaan tapahtumassa oleva perusteellinen voimasuhteen muutos. 

Kiinan ja Venäjän presidentit ovat käyttäneet viime vuosina yhdessä paljon aikaa pohtiessaan sitä, minkälaista yhteistyötä maailmassa tapahtuva muutos vaatii kummaltakin maalta ja mitä yhdessä on syytä tehdä. Myös Putinin vierailulla tämänkaltainen pohdinta oli keskustelujen ytimessä.

Presidentit tapasivat ennen Putinin perjantaina päättynyttä Kiinan vierailua viimeksi vuoden 2023 lokakuussa Silkkitie-foorumissa. Ja uudesta tapaamisesta kesäkuussa BRICS-maiden huippukokouksessa Venäjän Kazanissa on jo myös sovittu.

Putinin vierailulla pohjustettiin huippukokousta ja siellä tehtäviä päätöksiä. Sekä Putin että Xi osallistuvat huippukokoukseen. Venäjä on BRICS-maiden puheenjohtajamaa tämän vuoden ja Kiina puolestaan siirtyy Shanghain yhteistyöjärjestön puheenjohtajaksi myöhemmin tänä vuonna.

Suomessa Shanghain yhteistyöjärjestöä ei juuri tunneta. Vuonna 2001 perustetussa kansainvälisessä järjestössä on yhdeksän jäsenmaata; Intia, Iran, Kazahkstan, Kiina, Kirgisia, Pakistan, Venäjä, Tadzikistan ja Uzbekistan. Lisäksi järjestön tarkkailijoina ovat Afganistan, Valko-Venäjä ja Mongolia. 

Venäjä ja Kiina ovat yhtä mieltä siitä, että sekä BRICS-maiden että Shanghain yhteistyöjärjestön keskeisenä tehtävänä on laajentaa ja lujittaa yhteistyötä globaalin etelän kanssa.

Kansainvälisen politiikan asiantuntijat ovat panneet merkille Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksen vuoden 2014 jälkeen. Aikaisemmin Venäjä yritti kehittää aktiivisesti suhteita länteen, mutta Venäjän ja Ukrainan suhteiden jo kymmenen vuotta kestänyt kriisiytyminen ja lännen pakotteet ovat kääntäneet Venäjän huomion itään, Kiinaan ja laajemminkin Aasiaan.

Länsimedia jätti vierailusta uutisoidessaan varsin vähälle huomiolle sen, että Putinin johtamassa vierailuvaltuuskunnassa olivat mukana myös Venäjän uusi puolustusministeri Andrei Belousov ja entinen puolustusministeri Sergei Shoigu, joka alkoi johtaa maan vaikutusvaltaista turvallisuusneuvostoa. 

Putinin vierailun tarkoituksena oli myös vahvistaa turvallisuuspoliittista yhteistyötä Kiinan kanssa.

Putinin vieraili myös Harbinissa

Venäjän presidentin viime viikkoisen Kiinan vierailun aikana Putin ja Xi allekirjoittivat laajan yhteistä strategista kumppanuutta korostavan ja sitä kehittävän julkilausuman. Vierailun aikana hyväksyttiin lisäksi runsaat kymmenen uutta yhteistyöasiakirjaa. Venäjän ja Kiinan keskeisen valtiojohdon tapaamisilla juhlistettiin myös maiden välisten diplomaattisten suhteiden 75-vuotista taivalta.

Putin osallistui Pekingissä käytyjen keskustelujen jälkeen myös Kiinan koillisosassa Harbinissa järjestettyyn mittavaan Kiinan ja Venäjän tapahtumaan, jonka tarkoituksena oli syventää ja vauhdittaa maiden välistä kaupallista ja muuta taloudellista yhteistyötä.

Harbinia kutsutaan usein Kiinan ”venäläisimmäksi” kaupungiksi ja jopa pikku Moskovaksi. Kaupungin kasvu alkoi, kun Venäjän keisarikunta alkoi rakentaa Kiinan itäistä rautatietä Mantsuriaan.

Japanin miehitettyä Mantsurian vuonna 1931, alueelle perustettiin Mantsukuon nukkevaltakunta. Neuvostoliitto valtasi alueen Japanilta vuonna 1945 ja luovutti sen myöhemmin Kiinan puna-armeijan haltuun. Harbinin alue oli tärkeä sillanpää, sotilaallinen keskus ja tukialue Kiinan kommunistiselle puolueelle, joka kävi sisällissotaa Yhdysvaltain tukemia Tsiang Kai-shekin joukkoja vastaan.

Kaupunki on viime vuosina saanut runsaasti julkisuutta jo vuodesta 1985 talvisin järjestettävistä kansainvälisistä jää- ja lumiveistosfestivaaleista.

Kaasuputken rakentaminen Siperiasta Kiinaan esillä 

Länsimediassa on ollut paljon spekulaatioita Kiinan ”haluttomuudesta” olla mukana Venäjän Siperian lävitse rakennettavassa uudessa kaasuputkihankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä huomattavasti venäläisen maakaasun vientiä  Kiinaan. 

Juuri ennen Putinin Kiinan vierailun alkua myös Suomen Pankin Bofit-projekti loi mielikuvaa siitä, ettei maakaasuputken rakentaminen ole lainkaan esillä keskusteluissa, koska siitä ei ollut mainintaa etukäteisinformaatiossa. ”Venäjän maakaasuyhtiön Gazpromin suunnitelmien mukaan kaasuputki olisi käytössä vuonna 2030, vaikka sopimusta Kiinan kanssa ei ole vielä saatu aikaan”.

Kiinan ja Venäjän keskinäisillä ongelmilla spekuloivalta länsimedialta on jäänyt miltei huomaamatta, että Putinin vierailuun osallistui myös Venäjän energiapolitiikasta vastaava varapääministeri Alexander Novak, joka vierailun aikana antamassaan haastattelussa kertoi maiden allekirjoittavan sopimuksen maakaasuputkesta ”lähitulevaisuudessa”.

Myös Putin totesi Harbinissa, että Moskova ja Peking vahvistivat keskusteluissaan yhteistyön jatkamisen venäläisen kaasun kuljettamiseksi uutta putkea pitkin Kiinaan. ”Teknisiin yksityiskohtiin” Venäjän presidentti ei halunnut toistaiseksi mennä, mutta joissakin kaavailuissa on mainittu putken olevan sellainen, että sen kautta voisi kuljettaa myös öljyä Venäjältä Kiinaan.

Tavoitteena on rakentaa 2 600 kilometrin pituinen putki, joka kuljettaisi pohjoisen Venäjän Yamalin alueelta Mongolian kautta Kiinaan vuosittain peräti 50 miljardia kuutiometriä kaasua. Kyse on vain hieman pienemmästä määrästä, joka Nord Stream 1 -maakaasuputkella aiemmin kuljetettiin Venäjältä Itämeren pohjassa olevalla putkella Saksaan.

Väitteet kaupan ”hiipumisesta” eivät todellisuutta

Suomen Pankin Bofit-projekti väitti Putinin Kiinan vierailun edellä myös Venäjän ja Kiinan keskinäisen kaupan kasvun olevan ”hiipumassa”. 

Käsityksensä projekti perustaa kiinalaisiin tullitilastoihin, joiden mukaan Kiinan Venäjälle menneen tavaraviennin arvo laski alkuvuonna kolmella prosentilla viime vuoteen verrattuna. ”Ennen kaikkea Venäjälle vietyjen ajoneuvojen määrä laski”. Samanaikaisesti tuonnin arvo Venäjältä Kiinaan kasvoi 11 prosentilla.

Kiina on todellisuudessa kuitenkin Venäjän tärkein kaupallinen kumppani ja kauppa on kasvussa. Maiden keskinäinen kauppa on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana ja on arvoltaan jo 240 miljardia dollaria. Viime vuonna Venäjän vienti EU:n alueelle jäi sanktioiden takia 85 miljardiin dollariin. Sitä vastoin Venäjän kaupan arvo Aasiaan ylti runsaaseen 300 miljardiin dollariin.

Suomen Pankin tutkijat kiinnittivät huomiota myös Kiinan pankkisektorilla havaitsemaansa pelkoon, että pankit joutuisivat Yhdysvaltain pakotteiden kohteiksi välittäessään Venäjän kaupan yrityslaskuja. 

Uutta ja erityisen tärkeää on, että kiinalaisten ja venäläisten yritysten keskinäisestä kaupasta jo yli 90 prosenttia tapahtuu kansallisilla valuutoilla – ruplilla ja juaneilla – eikä enää dollareilla. Putinin mukaan näin ”liiketoimet on luotettavasti suojattu kolmansien maiden kielteiseltä vaikutukselta”.

Putin viittasi huomautuksellaan varmasti Yhdysvaltain ja sen liittolaisten sanktiopolitiikkaan, jota ne kohdistavat Ukrainan sodan varjolla ennen kaikkea Venäjään, mutta myös kasvavaan määrään kiinalaisia yrityksiä ja yrityselämässä mukana olevien yksityisten henkilöiden liiketoimiin.

Yksikään jo päätetyistä sanktioista sen paremmin Venäjää tai Kiinaa kohtaan ei ole YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymä eikä siksi myöskään kansainvälisen lain mukaan esimerkiksi kiinalaisia yrityksiä velvoittava. Siksi Kiina katsoo yritystensä voivan käydä kauppaa venäläisyritysten kanssa.

Yhdysvaltain kiinalaispankkeihin kohdistamat ns. sekundääriset eli toissijaiset sanktiot ovat alkuvuonna hidastaneet ulkomaisissa valuutoissa tapahtunutta kiinalaisten yritysten maksuliikennettä Venäjän kanssa, mutta varsin nopea siirtyminen kansallisten valuuttojen käyttöön on kuitenkin nyt varmistamassa maksuliikenteen jatkumisen.

Kiina ja Ukrainan sota

Myös Ukrainan sota ja sen päättäminen neuvotellen olivat esillä Putinin ja Xin keskusteluissa. Länsi on yrittänyt painostaa Kiinaa tukemaan ns. Zelenskyn formulaa, jota on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä kesäkuun puolivälissä Sveitsissä järjestettävässä ”rauhankonferenssissa”. Venäjä on pitänyt Zelenskyn formulaa uhkavaatimuksena.

Putin muistutti Kiinan vierailullaan, ettei Venäjää ole kutsuttu Sveitsissä järjestettävään valtioiden tapaamiseen. Putin ilmoitti kuitenkin, että Venäjän tavoitteena on sodan lopettaminen neuvottelemalla. Venäjä ei myöskään koskaan ole kieltäytynyt neuvotteluista. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on asetuksella sitä vastoin kieltänyt neuvottelut Putinin johtaman Venäjän kanssa.

Venäjän presidentti huomautti myös, että Ukraina oli aikaisemmin aloitteellinen ja esitti rauhanneuvotteluita, mutta vetäytyi niistä heti sen jälkeen, kun Venäjä veti asevoimansa pois Kiovan lähistöltä. ”Meitä jälleen kerran silloin harhautettiin”.

Putin viittasi näin tapahtumiin, jotka johtivat Turkin välityksellä Venäjän ja Ukrainan välisiin rauhanneuvotteluihin Istanbulisssa keväällä 2022. Tapaamisessa molempien maiden neuvottelijat pääsivät yhteisymmärrykseen rauhansopimuksen keskeisistä kohdista.

Presidentti Xi totesi Kiinan olevan valmis rakentaviin toimiin rauhan saavuttamiseksi ja ilmoitti Kiinan tukevan kansainvälistä rauhankonferenssia, johon sekä Venäjä että Ukraina voivat tasavertaisesti osallistua ja jossa on mahdollista rehti keskustelu kaikista esillä olleista rauhanhankkeista. 

Konferenssin pitää Xin mukaan auttaa poliittisen ratkaisun löytämistä mahdollisimman pian Ukrainan konfliktiin.

Putin toivoi Kiinan jatkavan tärkeää ja rakentavaa rooliaan poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi ja sanoi Venäjän sitoutuvan Ukrainan konfliktin ratkaisemiseen poliittisilla neuvotteluilla. Myös presidenttien allekirjoittamassa julkilausumassa yhteinen tavoite toistetaan.

Kiinan johto on useampaan otteeseen korostanut myös, ettei se ole ollut mukana Ukrainan sotaan johtaneissa tapahtumissa eikä ole sodan osapuoli. Kiina ei ole myöskään yrittänyt länsimaiden tapaan hyötyä sodasta, vaan on päin vastoin pyrkinyt edesauttamaan sodan päättymistä korostaen neuvotteluiden aloittamisen välttämättömyyttä. Kiinaa ei siksi voi syyttää siitä, että se olisi toimettomana vain seurannut sotaa sivusta. 

Maan johto ymmärtää myös hyvin, että sotaa on käytetty laajemminkin kansainvälisten suhteiden myrkyttämiseen ja maailmankauppaa vakavasti haittaavien talouspakotteiden laajentamiseen.