Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov sanoi tiistaina Venäjän olevan avoin pyrkimyksille rauhaan ja rauhanomaiselle ratkaisulle Ukrainassa. ”Haluamme ensi sijassa saavuttaa tavoitteemme rauhanomaisin keinoin ja diplomatian avulla”, totesi Peskov.
Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt kertoi Washingtonin olevan tyytyväinen Saudiarabiassa Ukrainan kanssa käytyihin keskusteluihin ja niiden tuloksiin. Yhdysvallat aikoo välittömästi informoida keskusteluista myös Venäjän johtoa. Neuvottelut käytiin Saudiarabian Jeddassa.
Venäjän ulkoministeriö piti mahdollisena, että Venäjä ja Yhdysvallat keskustelevat jo lähipäivinä.
Yhdysvaltain ja Ukrainan yhteisessä kannanotossa todetaan Ukrainan hyväksyneen Yhdysvaltain ehdotuksen 30 päivän mittaisesta tulitauosta Venäjän kanssa. Saudiarabian neuvotteluihin osallistunut presidentti Donald Trumpin turvallisuusneuvonantaja Mike Waltz kertoi presidentin puolestaan luvanneen aloittaa välittömästi uudelleen Ukrainan sotilaallisen tukemisen. Sama koskee tiedustelutietojen jakamista Ukrainalle.
Yhdysvallat päätti keskeyttää sotilasavun kuljetukset ja tiedustelutietojen jakamisen Ukrainalle pian sen jälkeen, kun Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn keskustelut rauhanneuvotteluiden aloittamisen välttämättömyydestä päättyivät keskinäiseen yhteenottoon Valkoisessa talossa helmikuun viimeisenä päivänä.
Leawitt sanoi Washingtonin toivovan tulitauon johtavan kestävään rauhaan, joka on presidentti Donald Trumpin tavoitteena.
Saudiarabian Jeddassa käydyissä neuvotteluissa sovittiin myös siitä, että sekä Yhdysvallat että Ukraina nimeävät neuvottelijansa varsinaisten rauhanneuvotteluiden aloittamiseksi. Tavoitteena on aloittaa välittömästi rauhanneuvottelut kestävän rauhan aikaansaamiseksi. Yhteisessä kannanotossa todettiin Ukrainan myös toistaneen, että myös Euroopan on osallistuttava neuvotteluprosessiin.
Neuvotteluissa sovittiin myös Ukrainan mineraalivaroja koskevan sopimuksen hyväksymisestä ”niin pian kuin mahdollista”.
17 kommenttia julkaisuun “Kremlin tiedottaja: Venäjä avoin neuvotteluille Ukrainan rauhasta”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Ei missään tapauksessa mitään aselepoa. Jos nyt jääkiekossakin on vastaava tilanne, että pelataan viisi vastaan kolme tilannetta ei suoda huili aikaa alivoimaiselle joukkueelle. Etenkin tilanne on Kurskissa sellainen, että on taottava, kun rauta on kuumaa.
Nyt Putin on antanut lausunnon Trumpin Ukrainan tulitaukoehdotuksesta. Se löytyy kokonaan RT-sivulta. Putin kannattaa tulitaukoa, mutta vasta sitten, kun Venäjän intressit on otettu huomioon ja hyväksytty ja sovittu.
Tässä yksi tulkinta tapahtumasarjasta joka johti laajamittaiseen sotimiseen.
Miten pystyy estämään uutta eskalaatiota?
”Minskin sopimukset menivät karille useista syistä, jotka liittyivät sekä Ukrainan että Venäjän näkökulmiin, sopimusten epäselvyyksiin ja osapuolten poliittisiin intresseihin. Tässä tärkeimmät syyt:
1. Epäselvät ja ristiriitaiset tulkinnat – Ukraina ja Venäjä tulkitsivat Minskin sopimuksia eri tavoin. Ukraina näki ne tapana palauttaa alueensa hallinta vähitellen, kun taas Venäjä painotti Donbassin erityisasemaa ja käytännössä alueiden pysymistä Venäjän vaikutuspiirissä.
2. Venäjän rooli ja separatistien asema – Venäjä ei virallisesti tunnustanut olevansa osapuoli konfliktissa, mutta tuki Donetskin ja Luhanskin separatistihallintoja. Ukraina puolestaan piti näitä hallintoja Venäjän nukkehallintoina eikä suostunut neuvottelemaan niiden kanssa suoraan.
3. Sotilaalliset rikkomukset ja jatkuvat taistelut – Vaikka sopimuksissa sovittiin tulitauosta, molemmat osapuolet syyttivät toisiaan sen rikkomisesta. Tulitaukoa ei koskaan täysin noudatettu, ja raskaiden aseiden vetäytyminen jäi puutteelliseksi.
4. Poliittiset esteet Ukrainassa – Minskin sopimukset vaativat Ukrainan perustuslain muuttamista, jotta Donbassille voitaisiin antaa erityisasema. Tämä oli poliittisesti erittäin epäsuosittua Ukrainassa, ja monet näkivät sen antautumisena Venäjälle.
5. Venäjän eskaloituva painostus – Venäjä käytti Minskin sopimuksia vipuvartena painostaakseen Ukrainaa ja länsimaita, mutta ei osoittanut halua niiden täysimääräiseen toteuttamiseen. Lopulta Venäjä päätti suoraan eskaloida tilanteen täysimittaisella hyökkäyksellä helmikuussa 2022.
6. Länsimaiden ja Venäjän eriytyvät tavoitteet – Länsimaat tukivat Ukrainaa taloudellisesti ja sotilaallisesti, kun taas Venäjä halusi estää Ukrainan integroitumisen länteen. Tämä teki kompromissin saavuttamisesta lähes mahdotonta.
Lopulta Minskin sopimukset jäivät vain paperille, koska osapuolet eivät oikeasti luottaneet toisiinsa, eikä ollut todellista poliittista tahtoa toteuttaa niitä niiden alkuperäisessä muodossa.”
Ehkäpä noin, tai ainakin sinne päin. Ranska ja Saksahan ovat tunnustaneet Minskin sopimuksia käytetyn vain Ukrainan aseistamiseen. Käytännössä länsimaiden tarkoitus oli vahvistaa Ukrainaa ratkaisemaan sisällissota voitokkaasti sotilaallisin menetelmin. Tämän Venäjä esti interventiollaan.
Jostain joskus luin, että autonomiset Donetsk ja Lugansk olisivat voineet estää Ukrainan liittymisen Natoon. Itse ajattelen, että jos olisivat voineetkin estää itse jäsenyyden, niin eihän se olisi estänyt länsivaltoja aseistamasta Ukrainaa sotilaalliseksi uhkatekijäksi Venäjälle.
Keneltä lainasit?
erlihrin ”tulkinnat” kuuluvat kaunokirjallisuuden genreen. Olennainen tekijä on se, että Ukraina allekirjoitti sopimuksia, joita se ei noudattanut. Tuolloinen presidentti Poroshenko on jälkeenpäin sanonut, että sopimuksia ei ollut aikomustakaan noudattaa, vaan niiden tarkoitus oli pelata aikaa jotta maa ehtisi varustautua riittävästi.
Eikö tuo Erlihrin kommentti ole tekoälyn luoma? Jos on, se osoittaa todeksi sen, että tekoälyn koosteet ovat epäluotettavia, koska ne perustuvat propagandistiseen tiedonvälitykseen valtamediassa.
Tuosta listasta puuttuu, niin kuin on todettu tässä ketjussa, lännen tekemä vedätys: ajan ostaminen Ukrainan varustautumista varten. Tämänhän on Merkelkin todennut, että sikäli on outoa, että se fakta ei ole joutunut tekoälyn haaviin.
Puuttuvan seitsemännen kohdan pitäisi siis kuulua jotenkin näin: Minskin sopimukset menivät karille myös, koska niiden solmiminen oli läntisille toimijoille vain taktinen liike ajan ostamiseksi varustautumista varten Venäjää vastaan.
Lisäksi koosteessa on kohta: ”Venäjä käytti Minskin sopimuksia vipuvartena painostaakseen Ukrainaa ja länsimaita, mutta ei osoittanut halua niiden täysimääräiseen toteuttamiseen.”
Onko kenelläkään tästä tarkempaa tietoa: miten Venäjä osoitti haluttomuutensa sopimusten täysimääräiseen toteuttamiseen?
ERLIHRiin kommenttiin:
Ei Venäjä ollut osapuoli Minskin sopimuksesta vaan Ukrainan määrittelemät ”terroristi”/”separatisti”álueet Donetsk ja Lugansk. Venäjä takasi aselevon niiden puolesta. Tuo että Venäjä rikkoi Minsk-sopimuksen ei pidä paikkaansa. Kun Lugansk ja Donetsk kansanäänestyksen perusteella jo 2014 lähtien muutaman kerran vetosi Venäjään että saisivat liittyä siihen, Venäjä kieltäytyi.
Vasta kun Kiovan armeijan tulitus tuli liian voimakkaaksi 16.2.2022 ja kasvoi kasvamistaan, Venäjä ensin tunnusti Lugansk ja Donetsk, jonka jälkeen Venäjä YK:n turvallisuusneuvostossa vetosi sääntöön R2P (responsibility to protect= vastuu suojella). Tämä tapahtui Luganskin ja Donetskin vetoomuksen jälkeen. Venäjä ei ole aloittanut sisällis-sotaa, mutta se on ainakin humanitaarisin avuin tuennut alueet Donetsk ja Lugansk, joita Kiova tulitti kaiken aikaa.
Aivan näin.
Kiitos kaikille kommenteista! Itse asiassa olen pyrkinyt mahdollisimman objektiiviseen tarkasteluun, ja tekoäly on koostanut näkemyksen, jossa on huomioitu eri osapuolten tulkinnat. Kuten keskustelussa on todettu, jokaisella osapuolella on oma näkökulmansa Minskin sopimuksiin, ja niiden lopullinen epäonnistuminen johtui monimutkaisesta yhdistelmästä poliittisia, sotilaallisia ja strategisia syitä.
On myös kiinnostava ajatus, että objektiivisuus voisi olla subjektiivisuuksien summa – mutta tämä menee jo filosofian puolelle, ja se voisi olla toisen keskustelun aihe!
Joka tapauksessa arvostan keskustelua ja erilaisia näkemyksiä. Historian tulkinta on aina haastavaa, mutta juuri näiden erilaisten näkemysten huomioon ottaminen auttaa hahmottamaan kokonaisuutta paremmin.
On pakko kommentoida, koska kirjoituksessa on selkeitä virheväittämiä.
Alkuun voi todeta, että Ukrainan sodassa, joka on lännen proxy-sota Venäjää vastaan on kaksi ulottavuutta. Naton tuoma turvallisuusriski Venäjän kansalliselle turvallisuudelle ja etnisten venäläisten asema ja kohtelu.
Venäjän turvallisuushuolia ei varmaankaan vähentänyt 26 salaista, Pentagonin rahoittamaa biolaboratoriota ja 12 salaista CIA-tukikohtaa Ukrainassa.
1. Minskin sopimukset olivat Ukrainan ja Donbassin autonomisten alueiden välisiä, ei Ukrainan ja Venäjän välisiä sopimuksia. Venäjä oli Ranskan ja Saksan ohella yksi sopimuksen turvatakuiden antajista. Minskin sopimukset oli vahvistettu YK:n turvallisuusneuvostossa.
2. On luontevaa, että Venäjä tukee etnisiä venäläisiä Ukrainan Minskin sopimusten vastaisten väkivaltaisuuksien torjumisessa. Venäjällä ei kuitenkaan ollut alueella sotilaita. Vastaavasti Nato tuki ja koulutti vuodesta 2014 Ukrainan armeijaa ja jopa uusnatsiliike Azovin pataljoonaa. Ukrainan hallintoa voi pitää USA:n järjestämän Maidanin 2014 vallankaappauksen jälkeen USA:n nukkehallintona. Tästä on riittävästi todisteita.
3. Minskin sopimusten rikkominen oli hyvin yksipuolista nimenomaan Ukrainan puolelta. Erityisesti Azov-pataljoona kunnostautui 8 vuoden aikana sotilaallisen tulituksen lisäksi ihmisten kidutuksiin, murhiin ja raiskauksiin. Tuona aikana 14 000 ihmistä kuoli, joista lapsia oli 2500. YK on tehnyt raportin ”Ukrainan armeijan ihmisoikeusrikkomukset 2014 – 2021”. Ukraina täysin surutta tulitti Donbassin alueella siviilikohteita.
4. Ukrainan perustuslakiin oli kirjoitettu myös puolueettomuus samalla kun rajoja vahvistettiin Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Ukraina itse sai aikaan itäisten, etnisten venäläisten alueiden julistautumaan autonomisiksi tasavalloiksi ja Krimin tapauksessa liittymään Venäjään aloittamalla etnisten venäläisten terrorisoimisen 2014 vallankaappauksen jälkeen, jota maan itäosien asukkaat eivät hyväksyneet. Viimeinen niitti taisi olla yli 40 etnisen venäläisen polttaminen elävältä Odessassa ammattiliittojen talossa. Ukrainan alueet Odessasta Harkovaan ja siitä itään kuuluivat Venäjän keisarikuntaan, jotka Lenin liitti Ukrainan neuvostotasavaltaan. Krimin Ukrainan neuvostotasavaltaan liitti 1954 ukrainalainen Hrutsev. Venäläiset ovat asuttaneet tuota aluetta vuosisatoja ennen Ukrainan valtiota ja etnisten venäläisten osuus väestöstä vaihtelee Donbassin alueella 50 – 70 % välillä. Krimin asukkaista yli 90 % on venäläisiä.
5. Väittämäsi on täydellisen väärin. Venäjä ei ollut Minskin sopimuksen osapuoli vaan takaaja, joka noudatti sopimuksia. Ukraina ei sopimuksia noudattanut ja Saksa sekä Ranska ovat sittemmin paljastaneet, että sopimusten tarkoitus olikin vain antaa Ukrainalle aikaa varustautua hyökkäykseen. Ukraina ja Nato eskaloivat tilannetta koko ajan ja Venäjä vetosi vuoden 2021 loppupuolella useasti tilanteen rauhoittamiseksi ja teki aloitteita rauhan säilyttämiseksi. Länsi ja Ukraina sivuuttivat nämä täysin.
Venäjä tunkeutui Ukrainaan 2022 noin viikko sen jälkeen kun Ukraina oli aloittanut noin 100 000 miehen suurhyökkäyksen koko rintamalinjalla Donetskin ja Luganskin alueita vastaan. Venäjä ajettiin nurkkaa. Se ei voinut olla puuttumatta, koska se oli sitoutunut suojelemaan alueen venäläisiä asukkaita. Alueen asukkaille olisi käynyt huonosti mikäli Ukrainan armeija olisi ne saanut haltuunsa. Donetsk ja Lugansk joutuivat julistautumaan itsenäisiksi, jotta pystyivät tekemään Venäjälle laillisen avunpyynnön. Vasta tämän jälkeen Venäjä teki päätöksen tunkeutua Ukrainaan. On huomioitavaa, että alueet olivat aiemmin esittäneet Venäjään liittymistä tuolloin Putin oli torjunut pyynnöt ja käskenyt alueiden pysyä Minskin sopimusten mukaisesti osana Ukrainaa.
Ja nimenomaan Venäjä tunkeutui kolonnamuodostelmissa Ukrainaan lopettaakseen sodan Donbassissa. Se ei ollut mikään täysimittainen hyökkäys. Täysimittaisessa hyökkäyksessä amerikkalaisten ja brittien tyyliin ensin pommitetaan kaikki mahdollinen ilmasta ja tykein muutaman viikon ajan hajalle ja sen jälkeen aloitetaan maahyökkäys.
6. Venäjä on ainoastaan ilmoittanut, että se ei salli Ukrainan liittymistä Natoon, koska se kokee sen ekstentiaalisena uhkana maan olemassa ololle. Tämän se ilmoitti jo vuonna 2007 Munchenin turvallisuuskokouksessa. Venäjälle luvattiin 1991, että Nato ei laajene tuumaakaan itään ja tuo lupaus petettiin useasti.
Venäjällä ei ole koskaan vastustanut Ukrainan EU-jäsenyyttä.
Kysyä voi miksi länsi väkisin halusi saada Ukrainan Natoon vaikka tiesi, että Venäjä ei tule sitä hyväksymään? Ukrainalaiset selkeästi vastustivat Nato-jäsenyyttä vuoteen 2014 saakka, jolloin kuin taikaiskusta mielipiteet muuttuivat äärinationalistisen hallinnon aikana. Länsi ja varsinkin USA pumppasi miljardeja Ukrainaan vaikuttaakseen maan sisäpolitiikkaan ja rahoittamalla propagandaa, venäläisvastaisuutta ja ääriaineksia. Tähän käytettiin mm. USAID:n ja Soroksen säätiöiden rahoja.
Ukraina on ollut ja on Euroopan korruptoitunein maa, jossa vuoden 2014 jälkeen demokratia, ihmisoikeudet ja kansalaisvaltio ovat vitsi. Maa on ollut tunnettu rahanpesun, huumekaupan ja ihmiskaupan keskus.
Tämä kirjoitus pitäisi levittää kaikille luettavaksi.
Absolute truth-
Venäjä ei ole halunnut tulitaukoa, koska on tullut niin monesti huijatuksi vastaavissa tapauksissa. Venäjän asenne saattaisi muuttua, jos se voisi tavalla tai toisella vakuuttua siitä, ettei Ukrainaan virtaa aseita tai mene sotilaita tulitauon aikana. Senkin jälkeen olisi sellainen vaara, että Venäjää painostettaisiin mahdottomaan sopimukseen uhkaamalla länsimaiden ase- ja sotilastoimituksilla, ellei Venäjä suostu.
Toisin sanoen nykytilanne on Venäjälle parempi, ellei se tule vakuuttuneeksi sellaisesta lopullisesta sopimuksesta, johon se voi suostua. Ukrainan suhteen tämä tarkoittaisi Venäjään liittyneiden alueiden jäämistä Venäjälle j
Sorry, kämmäsin. Jatkuu.. ja varmuutta siitä, ettei Ukrainan kautta muodostu tulevaisuudessa Venäjälle vakavaa sotilaallista uhkaa.
Ylen uutisen mukaan ”Euroopan sotilasmahtien puolustusministerit vakuuttavat, että Ukrainaa ei demilitarisoida”.
Kaiken aikaa on ollut selvää ja olisi pitänyt jokaista ihmetyttää, kuinka monella on lusikkansa tässä sopassa. Suurin uhka maailman rauhalle ovat nyt Euroopan johtajat. Voi, voi. Mikähän voima tarttuisi noita sotilasmahtailijoita niskasta ja siirtäisi jonnekin syrjemmälle hulluine puheineen.
Venäjä haluaa tehdä selväksi sen, että Kurskin operaatio oli sellainen, että se ei jää rankaisematta. Siksi se alue tyhjennetään ennen mitään sopimuksia. Toisaalta ukrainalla on tarve saada sieltä loput miehensä pois. Siksi sellainen kiire saada se väliaikainen aselepo.
Venäjä on avoin neuvotteluille, mutta ei huijauksille ja petoksille. Kiovan petoksellisuus ei ole yllätys Trumpille eikä Putinille. Venäjä ei aloita minkäänlaista tulitaukoa ennenkuin Kursk on otettu takaisin ja suojattu tulevaisuuteen. Venäjällä on myös omat ehdot tulitauoksi, jotka Zelenskyn ja Yermakin on nieltävä tai sota jatkuu. Myös Trumpin.