Kuinka ukrainalainen toimittaja pääsi Suomeen turvaan 

Sveitsiläinen Japanin Kioton yliopistossa toimiva Pascal Lottaz ylläpitää YouTube -kanavaa “Neutrality Studies”, jossa hän luo kriittistä näkökulmaa lännen nykypolitiikkaan. Hyvin suositeltava tietolähde. 

Tuoreessa videohaastattelussa Lottaz haastattelee ukrainalaista toimittajaa Vasil Muravytskyi’tä joka vangittiin 2017. Hän ehti istua 11 kuukautta vankilassa, ennen kuin hänet päästettiin vapaaksi johtuen useiden läntisten järjestöjen vaatimuksesta, koska hän oli yksinkertaisesti mielipidevanki. Toimittaja haki turvapaikkaa lännestä ja sai sellaisen Suomesta. 

Suomessa siis asuu Ukrainan mallidemokratiasta paennut toimittaja joka sanoo, että jos hän olisi jäänyt sinne, hän ei enää olisi elossa. Siis mitä ? Juurihan Suomen presidentti loihe lausumaan, että ei Venäjä Natoa pelkää. Ei, se on teeskentelyä sanoi Stubb, Venäjä pelkää Ukrainan demokraattista esimerkkiä ja haluaa sen poistaa.

Mutta jos kuitenkin haluaa toimittajana sanoa mitä ajattelee, joutuu tapetuksi ja jos poliitikkona haluaa perustaa uuden puolueen, voi myöskin joutua tapetuksi. Tai ainakaan puolueen toimintaa ei sallita, ja kaikki oppositiopuolueet on kielletty. Tämä on se demokratian esimerkki, jota Suomen presidentti kumartaa. 

Samalla kun Suomea on kiitettävä turvapaikan myöntämisestä pitää muistaa, että toimittaja vapautui vankilasta 2018. Ja että vapautusta ajoivat läntiset järjestöt Amnesty mukaan lukien. Ja Amnestyn ollessa mukana on sanottava, että tuskin tapaus olisi kiinnostanut, jos toimittaja olisi idän venäläisiä.

Vaan Muravytskyi kun onkin Länsi-Ukrainasta, eli lännen näkökulmasta siitä paremmasta osasta maata. Tänä päivänä turvapaikan tarjoaminen ukrainalaiselle toimittajalle saattaisi muutenkin olla mutkikkaampi juttu.

Vangitseminen tapahtui edellisen presidentin Poroshenkon kaudella ja Zelenskyn kaudella asiat ovat vain pahentuneet. Enää ei riitä oppositioedustajien murhaaminen. Muutama viikko sitten tapettiin poliitikko omista riveistä vain siksi, että hän oli esittänyt erinäisiä moitteita hallinnon suuntaan. 

Toimittaja Muravytskyin haastattelu jää hieman puolinaiseksi, koska hän ei edelleenkään voi puhua vapaasti. Hän joutuu väistämään useita kysymyksiä todeten, että hän on edelleen Ukrainan kansalainen ja hän voisi palatessaan joutua vaikeuksiin, vaikka maassa hallitus olisikin toinen. Nykytilanteessa paluu on poissa laskuista. 

Kokonaiskuva on toimittajalla kuitenkin selkeä: Kun Lottaz kysyy miksi länsi toitottaa Ukrainan demokraattisuutta, Muravytskyi toteaa karusti. “Koska Ukraina on vain työkalu lännen globaalissa sodassa Venäjää vastaan ja sen työkalun on oltava terävä”. 

Eli jos Ukraina on se iso miekka Venäjää kohti, Suomi on se pienempi tikari. Jos miekka putoaa käsistä on tartuttava tikariin. Tämän ymmärsi presidentti Stubb omalla tavallaan. Kun Venäjä yritti estää Ukrainaa liittymästä Natoon se saikin Nato-Suomen rajoilleen.

Mutta mitä presidentti ei näytä ymmärtävän on, että joskin Suomen jäsenyys oli Natolle voitto, samainen jäsenyys onkin tappio Suomen kansalle, joka joutuu sodanuhalle alttiiksi, mikä alttius vielä moninkertaistuu Yhdysvaltojen Suomessa olevien tukikohtien myötä.

Ukrainassa ei tänä päivänä joudu vankilaan vain julkaistujen kirjoitusten takia, vaan jopa yksityisten keskustelujen takia. Esimerkkeinä toimittaja mainitsee perheen jäsenten ja työtovereiden keskinäiset mielipiteenvaihdot, jopa suusanalliset sellaiset, jotka ovat johtaneet viidestä kymmeneen vuoteen vankeutta. 

Ukrainalaiset haluavat pikaista rauhaa, mutta heillä ei ole keinoja tuoda tahtoaan julki. Rivien välistä voi päätellä, miksi vallankaappaus ja sen väkivaltainen jatko saattoi tapahtua niinkin helposti. Ukrainassa ei ollut poliittisen toiminnan perinnettä. Niinpä väkivaltaan nojaavat pienet piirit saattoivat kaapata vallan ja johtaa maan turmion tielle.

Toimittajan on vaikea nähdä, että maan sisällä muodostuisi sellainen vastarinta, joka johtaisi ulos sodasta vaikka ihmiset sitä haluavat. Ihmiset elävät päivä kerrallaan henkilökohtaisten huolien piirissä. Kaikki vastarinta on totalitaarisen koneiston tukahduttama. Rauhasta ei uskalleta keskustella edes omien ystävien parissa. Varsinkaan ei voi sanoa mitään mahdollisista uusista valtionrajoista.