Shanghain yhteistyöjärjestön SCO:n huippukokous Kiinan Tianjinissa ja Kiinan sotilasparaati Pekingissä nousivat median otsikoihin myös siksi, että niiden yhteydessä julkistettiin sopimus uudesta kaasuputkesta Venäjältä Kiinaan. Pekingissä allekirjoitetulla sopimuksella on iso vaikutus geotaloudellisiin suhteisiin. Kokouksen koreografiat viittaavat myös siihen, että öljy virtaa jatkossakin Venäjältä myös Intiaan.
Uuden kaasuputken virallinen nimi on Siperian Voima-2. Sopimuksen allekirjoittivat venäläinen Gazprom ja Kiinan kansallinen öljy-yhtiö CNPC.
Kyse on strategisen yhteistyön muistiosta, joka sitoo oikeudellisesti molempia osapuolia. Gazprom toimittaa rakennettavaa putkea pitkin 30 vuoden ajan kaasua 50 miljardia kuutiota vuodessa. Gazpromin toimitusjohtaja Aleksei Millerin mukaan kysymyksessä on maailman suurin kaasuteollisuusprojekti.
BBC:n Venäjän uutispalvelu myönsi, että uutinen sopimuksesta oli yllätys lännelle. Sopimuksen ansiosta venäläisen kaasun toimitukset Siperiasta Kiinaan kasvavat 2030-luvun alussa lähes 110 miljardiin kuutiometriin vuodessa. BBC:n yllätyksen ymmärtää, sillä Kansainvälinen energiajärjestö IEA epäili hankkeen toteutumista vielä vuonna 2024 vuosittaisessa energiaraportissaan. IEA mainostaa raporttiaan arvovaltaisimmaksi maailmanlaajuiseksi energia-analyysien ja -ennusteiden lähteeksi.
Sopimus monin tavoin merkittävä
Sopimus on merkittävä monessa suhteessa. BBC:n mukaan kaasutoimitukset Venäjältä kattavat yli 40 prosenttia Kiinan maakaasun tarpeesta. IEA arvioi, että sopimus johtaa kaasun ylitarjontaan markkinoilla. Ylitarjonta puolestaan merkitsee kaasun maailmanmarkkinahinnan laskua. Ja tämä taas heikentää amerikkalaisten yhtiöiden kannattavuutta, jos eurooppalaiset amerikkalaisen nesteytetyn kaasun ostajat eivät ole valmiita maksamaan maailmanmarkkinahintaa enemmän kaasustaan.
Venäjän kannalta sopimus on merkittävä siksi, että sen ansiosta maankaasutoimitukset yltävät määrällisesti lähes samoihin lukuhin kuin mitä kaasutoimitukset Eurooppaan olivat 2020-luvun alussa. Hankkeen geopoliittinen merkitys perustuu siihen, että maksut tapahtuvat 50-prosenttisesti ruplissa ja 50-prosenttisesti juaneissa. Sopimus lupaa vakaita hintoja 30 vuodeksi eteenpäin. Siksi Gazprom on valmis siihen, että hinta on jatkossa alempi kuin se, mitäeurooppalaiset kaasun ostajat maksoivat aiemmin, arvioi saksalainen uutistoimisto Deutsche Welle.
Hankkeen poliittistaloudelliset edellytykset
Kiinan varovaisuutta on pidetty hankkeen pitkän valmisteluvaiheen syynä. Neuvottelut ja niiden pohjana olevat selvitykset Siperian Voima-2 hankkeesta alkoivat jo vuonna 2020. Yksi syy hankkeen pitkittymiseen lienee projektin mittasuhteissa. Siperian Voima-2 on huomattavasti suurempi hanke kuin
Siperian Voima-1. Ja siksi sen toteuttaminen vaatii pidemmän valmisteluajan. Samanaikaisesti neuvoteltiin myös Siperia-1- kaasuputken toimitusmäärien lisäämisestä sekä Venäjän Kauko-Idän alueen asutuskeskusten liittämisestä Venäjän sisäiseen kaasuverkkoon.
Hong Kongissa julkaistava Asia Times arvioi, että sopimuksen solmimista jarrutti myös Venäjän huoli siitä, että Intia voi ajautua Yhdysvaltojen syliin, jos Venäjän ja Kiinan suhteet entisestään tiivistyvät. Venäjä oli valmis uuteen sopimukseen, kun presidentti Donald Trumpin Intiaan kohdistamat rankaisutullit johtivat Kiinan ja Intian keskinäiseen lähentymiseen.
Hankkeen toteutus
Hankkeen toteutus riippuu ensi sijassa rakentamiseen tarvittavista työvoima- ja tuotantoresursseista, projektiin sijoitettavan pääoman rahoituksesta sekä meneillään olevien toteutettavuustutkimusten etenemisestä. Koska putki kulkee Venäjän, Mongolian ja Kiinan alueella, kaikkien kolmen maan yritykset osallistuvat putken rakennustöihin.
Venäjän energiaministeri Sergei Tsivilevin mukaan kaasuputkihankkeen toteutusaikataulu ja rahoitusehdot määritetään hankkeen alustavan toteutettavuustutkimuksen jälkeen. Putken kaasu toimitetaan Jamalin alueelta Länsi-Siperiasta. Samalla nopeutetaan Krasnojarskin ja Irkutskin alueiden liittämistä Venäjän kaasuverkkoon.
Venäläisen Vedomosti-julkaisun mukaan venäläiskiinalainen konsortio vastaa hankkeen rahoituksesta. Gazprom vastaa rakennustöiden kustannuksista Venäjän puolella ja Kiina omalla alueellaan. Kaasuputket ovat toinen suuri kuluerä, joka vaatii oman rahoituksensa. Samoin rakennustyöt Mongolian alueella.
Koska työvoimapula on Venäjän talouden suurimpia pullonkauloja, neuvotellaan myös Intian kanssa Venäjän työvoimatarpeen tyydyttämisestä. Intialainen työvoima voisi samalla olla yleisemminkin yksi osaratkaisu Venäjän ja Intian välisen kaupan tasapainoon. Öljyostot ovat aiheuttaneet Intialle huomattavaa alijäämää Venäjän kanssa käytävässä kaupassa.
Resursseja vaatii myös toteutettavuustutkimusten laatiminen näin suuresta hankkeesta. Venäjällä ja Kiinalla on paljon kokemusta toteutettavuusselvitysten tekemisestä. Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokouksessa ja heti sen jälkeen Venäjän itäisessä talousfoorumissa nousivat esille sekä Venäjän että Kiinansähkötuotannon resurssit ja tekoälyn vaatima sähköenergian määrä. Maiden resurssien yhdistämisestä on kirjoitettu molemmissa maissa. Ja myös yhteistyöhankkeita on jo käynnistetty. Tekoäly mahdollistaa suuria hyötyjä isojen hankkeiden toteutettavuustutkimuksissa.
2 kommenttia julkaisuun “Maailman suurimmasta kaasuputkesta sopimus”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Eli natsimielisen russofobian vallattua Länsi-Euroopan ja USA-Naton pyrkiessä tuhoamaan Venäjän Venäjä on kääntynyt muiden maailman maiden – erityisesti Kiinan ja Intian – puoleen. Myös Yhdysvaltojen suhteen Venäjä näyttää olevan vielä toiveikas.
Sopii vain toivoa Venäjältä suurta pitkämielisyyttä ja malttia Suomen kaltaisia maita kohtaan. Antaisi ”meidän” räksyttää rauhassa ja eristäytyä Venäjästä, eivätköhän asiat sanotaan nyt vaikka kymmenessä vuodessa pikkuhiljaa rauhoitu. Eli toivon mukaan Venäjä ei provosoidu oikeastaan mistään. Eri asia sitten se, mistä olen moneen kertaan varoittanut eli jos esimerkiksi Suomeen aletaan kasata niin vaarallista hyökkäyskalustoa, että Venäjä kokee sen eksistentiaaliseksi uhkakseen, jolloin se katsoo olevansa pakotettu tekemään asialle jotain.
En ymmärrä talousasioita, mutta luulisi Venäjä-Kiina-Intia -akselin hyötyvän entistä läheisemmistä suhteistaan samaan tapaan kuin Venäjä ja Saksa olisivat hyötyneet. Myös näiden ympärillä sijaitsevat muut maat hyötyisivät yhteistyöstä, jos haluaisivat, kuten esimerkiksi Mongolia arvatenkin hyötyy kyseisestä putkihankkeesta. Suomikin olisi luonnollinen hyötyjä Euraasian kehittymisestä, mutta taidamme myöhästyä junasta oman hölmöytemme seurauksena.
”Myös Yhdysvaltojen suhteen Venäjä näyttää olevan vielä toiveikas.”
Ymmärtääkseni suurin syy Venäjän halukkuudesta suhteiden ”normalisoimiseksi” USA:n kanssa, on rauenneet ydinasesopimukset. Se edellyttää diplomatian palauttamista maiden välille….