On hämmästyttävää, miten tehokkaasti Suomi on käännetty sota-moodiin. UPI:n johtajalta Hiski Haukkalalta, yhdeltä sotahaukoistamme, kysyttiin TV:ssä, oliko hiljattainen NATO-kokous Suomelle menestys vai tappio.
Oli kuulema menestys, kun saadaan puolustusta kohotettua näiden korotettujen jäsenmaksujen avulla! Näin muuttuu musta valkoiseksi. Joku senkin uskoo ja toitottaa uskomustaan Iltalehden ja Hesarin keskustelupalstoilla muiden uskovaisten vahvistamiseksi.
Mutta onhan ihmisten mielikuvia Venäjästä jo pitkään muokannut maailman mahtavin propagandisti, USA, jonka mieliä hivelevään mielenmuokkauskoneistoon verrattuna Stalinin karkea väkivaltakontrolli oli alkeellista, ja huonotehoistakin pitkässä juoksussa. Ei siis sopivaa pitempiaikaiseen käyttöön, kuten on muuallakin nähty. USA:n globaali viihdediktatuuri on tehokkaampi, ja sitä on vaikeampi päästä pakoon.
Kun ihminen omaksuu USA:n markkinoiman käsityksen Ukrainan sodasta, hän alkaa puhua tästä sodasta ”vakaumuksen syvällä rintaäänellä”. Siinä vaiheessa kyky rationaaliseen ajatteluun aiheesta on jo menetetty. (- Vakaumus tarkoittaakin sanakirjan mukaan varmaa, vakaata käsitystä, joka voi viiitata etenkin vaikeasti yleispäteväksi todistettavaan asiaan.)
Butcha oli kohta, jossa Venäjä hävisi mediasodan. Harva mediassa uskalsi siinä vaiheessa epäillä sitä provokaatioksi, ja niin se jäi ihmisten mieliin ristiriidattomasti Venäjän tekemänä hirmutekona. Sen jälkeen on seurannut monta muuta Ukrainan tekemää provokaatiota, viimeisimpänä nuoren ukrainalaisen toimittajanaisen ruumiin palauttaminen Venäjältä silmät päästä kaivettuina.
Kun kysyin asiasta uutisoineelta toimittajalta, mitä hyötyä Venäjälle oli palauttaa ruumis silmättömänä kun sen olisi voinut olla palauttamattakin, toimittajan vastaus oli:
”Venäjä hankkii itselleen jatkuvasti uusia ’mainehaittoja’, koska se toimii eri logiikalla kuin länsimaat. Se mikä meidän silmissämme on mainehaittaa, voi olla Putinin silmissä tavoiteltua toimintaa, jolla pyritään lietsomaan pelkoa omien ja vastustajien riveissä, jotta he ymmärtäisivät alistua ja langeta polvillensa äiti-Venäjän edessä.”
Olikohan tuossa kyse Iivana Julman Venäjästä vai Putinin Venäjästä? Myös Stalinin ajan Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjän federaatio sekoitetaan jatkuvasti kansan puheissa.
Mutta onneksi Venäjän erikoisjoukkojen sotilas eräässä dokkarissa oli varmaankin oikeassa huomauttaessaan: ”Venäjä on jo hävinnyt mediasodan, mutta se voittaa aina oikeat sodat.”
Se kumminkin merkitsee enemmän, ja koska länsi ei ymmärrä muuta kuin voimaa, sitä pitää sille tarjota. Uskon Venäjän kykenevän siihen.
15 kommenttia julkaisuun “Mediasota ja oikea sota”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Vieläkin pitää jatkaa, kun jokainen päivä tuo tullessaan aina lisää argumentteja Suomen nk. turvallisuuspolitiikan poliittiseen avaruuteen. Suomihan nojaa nyt NATOn ja USAn sopimuksellisiin aspekteihin, ja erään von Ursulan johtamaan hiekkalaatikkoon, josta saa sellaisen kuvan, että se on AH:n kansallissosialistisen unelman nykypäivän toteutus. Nyt jo, on näiden luottamuskumppanien taholta tulleissa ulostuloissa, sopimuspykälistä puhumattakaan, indikaatioita siitä, että Suomen Natokeskeinen puolustuspoliittinen doktriini on aitosuomalaisittain sanottuna nk. ”perseestä”, vaikka ei edes tilanne ole vielä päällä, mutta Suomen poliittinen hallinto on kykenemätön tunnustamaan tätä tosiasiaa.
Osittain tämä johtuu siitä, että nk. hallitusvastuussa on ”KokSos” johtoinen yksipuoluejärjestelmä, jota ”KokSos” kehystä ylläpitää poliittinen symbioosi, jossa molemmat hyötyvät toistensa olemassaolosta sisäpoliittisissa kehyksissä, mutta ulkopoliittisesti ottavat ohjeensa, ja saavat rahoituksensa samoista globalistiaatteiden lähteistä, menemättä nyt yksityiskohtiin.
No mikä on sitten tavoite?
Sitä pitää kysyä globalismiaatteen sylttytehtaalta, jos se vielä ei ole kansakunnalle valjennut.
Tällä sivustolla olevat kirjoitukset osoittavat, että kaikkien ajatusmaailma ja henkinen selkäranka ei ole yhtä mätä kuin Suomen poliittisella johdolla.
TP Stubbi on hokenut maailman turuilla, kuinka Suomessa on 900 000 reserviläisen armeija, jne. On tykkejä ja kohta romurautaakin taivaan täydeltä. Ja komento on Natohurreilla, jotka ovat mestareita sodankäynnissä, kuten viimeiset 200 v. ovat osoittaneet. Viimeinenkin yritys päätyi karvaaseen tappioon Pultavassa.
Stubbilta ja monelta muultakin hallintopöljältä. on jäänyt eräät oleelliset realiteetit täysin huomioimatta. Suomessa on liki puoli miljoonaa yksilöä, jotka eivät selviä arjestaan ilman mielialalääkkeitä. Osa näistä on tietysti naisia ja osa alaikäisiä lapsia, mutta globalistihallinnon silmissä hurriupseerien käskytettäväksi sotimiseen kelpaavaa reserviläisainesta. Mitä näille lyödään kouraan asevarustukseksi. lusikka-haarukka yhdistelmä, -vai mitä oikein?
Toinen puoli miljoonaa yksilöä on pysyvästi ulosotossa. Niin miehiä kuin naisiakin, -lapsia tuskin. Luvataanko näille velkojen anteeksiantoa, kun vain marssisuunta on itään päin. Ensimmäinen kysymys, mikä tulee mieleen on se, että kun Suomen valtio on pettänyt kansalaisensa lupauksissaan kansanäänestyksestä jne, -niin mikä panisi ajattelemaan, ettei se vallankåytössään pettäisi kansalaisiaan tässäkin. Ulosottovelalliset ovat ulosotossa kriisien jälkeenkin koska finanssipirit eivät kuitenkaan unohda. Ja komento tulee sieltä, -siis rahoittajien suunnalta.
Tässä valossa itsekkin voi miettiä, mistä Stubbin 900 000 reserviläisarmeija oikein revitään. Ei täällä NATOn kypäräpäitä tule tosi toimissa näkymään kuin harjoittelemassa. Bunkkereissan tulevat piileksimään, ja jakamaan sieltä komentoja, typeriä tai vähemmän typeriä, Käytiinpä sotaa sitten konventionaalisin tai modernin teknologian varustuksin.
Tappiot kotirintamalla korvataan sitten maahanmuuttajilla, johon kaukoviisaan hallintomme taholta on jo varauduttu, tuottamalla Suomeen elätettäväksi nk. siittäjiä, kuten LGBTP viheraate uudistusterminogiassaan asiaa kuvailee.
Niitä ei pyssyn kanssa puskaan panna, ei nyt eikä myöhemminkään.
Mielet muuttuvat, ja ajatusmaailma, kun arkipäivän realismi astuu kuvaan.
Propagandakoneisto voisi alkaa valottaa tosiasioita kansalaisten märehdittäväksi, sen sijaan että jatkaa kansakunnan kannalta tuhoisaa hihhulointiaan. Konkurssipesä varustautmassa sotaan. Ei ole enää edes huono vitsi.
Vähän pitää vielä jatkaa, kun viime päivät ovat antaneet aihetta. TP:n poika on ohittanut 59 muuta, kenties kyvykkäämpääkin halkijaa, pyrkiessään UPI:Iin harjoittelijaksi. Hiski Haukkala perustelee valintaa motivaatiolla. Tähän morivaatioargumenttiim on helppo uskoa, koska sillä varmistetaan henkinen jatkumo UPI:ssa ja sen periferioissa, jota voitaisiin kuvailla sanalla ”stubborn”. Muilla Hiskin Haukkalan argumenteilla ei olekaan merkitystä, koska vertailuaineisto puuttuu.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Koskenniemi kannanotossaan presidentin on varsin kriittinen ko. valinnan suhteen. Koskenniemi ei sitä suoraan sano, mutta jokainen itsenäisesti ajatteleva yksilö ymmärtää, että kysymyksessä on korruption ilmentymä puhtaimmillaan, sen ulkoisia intressejä palvelevan politiikan jatkamiseksi, joka jo tähän mennessä on osoittautunut Suomelle vahingolliseksi.
— Korjaus —
Piti tietysti sanoa:
”Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Koskenniemi kannanotossaan on varsin kriittinen presidentin pojan valinnan suhteen.”
Minua on jo pitkään vaivannut asia, että miten Suomen suunta saataisiin kääntymään enemmän itään. Tuleviin vaaleihin on vielä pitkä aika, jollei nykyinen hallitus kaadu sitä ennen. Ensimmäinen asia on se, että Venäjä saa sodan loppumaan Ukrainassa ja muu maailma voi keskittyä muihin asioihin. Sen jälkeen alkaa Euroopan maiden eloonjäämiskamppailu talousasioissa, ja kuten tiedetään Suomella ei ole oikeat jauhot oikeassa pussissa. Jollei Suomi tee isoa positiivista käännöstä, niin edessä on synkempi lama kuin 90-luvulla.
Mutta siihen Suomen suunnan kääntymiseen, asia on hankala perusteellisen aivopesun ansiosta. Siihen ei taida olla monia keinoja. Ehkä tärkein on se, että saadaan media, Yle, journalistit ja poliittinen johto kääntämään asioiden toitottamisen suunta kohti totuutta. Ennen sitä tulevissa vaaleissa ei muutosta tapahdu, ellei sitten maapallolla tapahdu jotakin merkittävää, joka saa ihmiset kääntämään päänsä ja ajatuksensa toiseen suuntaan.
”UPI:n johtajalta Hiski Haukkalalta, yhdeltä sotahaukoistamme, kysyttiin TV:ssä, oliko hiljattainen NATO-kokous Suomelle menestys vai tappio. ”
Nimi on enne-(Nomen est omen) sanonta tuli mieleeni…
Täytyy vielä jatkaa 13:03 kommenttiani niiltä osin mikä koskee Haukkala ja UPI:a.
Nämä ovat ihmemiehiä nämä Hiskit jotka ovat johtoasemassa tehtävissä joista palkka pääsääntöisesti maksetaan budjettivaroista, vai kuinka? Vai hajevatko he hyvinvointinsa jostain tulevilla provikoilla hyvien lausuntojen johdosta, kuten ravintolatarjoilijat, jotka saavat” tippejä” joko hyvästä ulkonäöstä, tai hyvästä palvelusta.
”Oli kuulema menestys, kun saadaan puolustusta kohotettua näiden korotettujen jäsenmaksujen avulla! Näin muuttuu musta valkoiseksi. Joku senkin uskoo ja toitottaa uskomustaan Iltalehden ja Hesarin keskustelupalstoilla muiden uskovaisten vahvistamiseksi.”
Mistä nämä rahat otetaan? Suomen talouskasvu ei ole sitä luokkaa, että ne voidaan repiä talouden kasvusta. Looginen päätelmä tästä siis on, että nämä otetaan kurjistamalla jo ennestään konkurssipesän kurjia olosuhteita kansalaisten osalta. Toinen mahdollisuus on tietysti lisätä velkataakkaa. Ja kaikki tämä kuvitellun uhan torjumiseksi, jonka kuvitelman propagandamestarit ovat saaneet aikaan. Mitään indikaatuoita siitä, että tällä kansakunnan turvallisuutta parannettaisiin, ei faktisesti ole, vaan pikemminkin päinvastoin.
Ollaan niin syvällä suossa, että pois pääsy on tosi hankalaa. Näillä nykyisillä päättäjillämme se ei tule onnistumaan. He ovat luoneet niin vaikean tilanteen itselleen, että eivät voi menettää kasvojaan kääntämällä kelkkaansa. Tarvitsemme uudet päättäjät, joilla ei ole russofobian pilaamaa ajatusmaailmaa.
Mistä ne sitten löytyy tässä ajassa siihen ei minulta löydy ymmärrystä, kun tilanne on ajettu niin sekavaksi.
Se voisi alkaa vaikka sillä, että sovittaisi rajamuodollisuudet entiselleen, ja avattaisi raja. Kumpikin puoli hoitaisi rajavalvonnan kuten se hoidettiin ennenkin. Ihmiset kokisi toisensa ihmisinä eikä suinkaan vihamiehinä.
No tämähän on utopiaa eikä se toteudu, mikä on tosi surullista.
Omien havaintojeni mukaan aivopesu on ollut niin tehokasta, että sanoo melkein mitä hyvänsä Venäjää puoltavaa, sitä ei uskota, koska se on näiden mielestä Venäjän ovelaa disinformaatiota. Onhan varmaan totta sekin, että Venäjä esittää asiat omasta näkökulmastaan ja jättää kertomatta itselleen epäedullisia asioita. Kuitenkin nämä aivopestyt uskovat kaiken länsi-informaation ja kieltävät kaiken Venäjältä tulevan.
Yksi surullinen seikka on se, että näillä näkymin väärä käsitys Ukrainan kriisistä jää/jätetään ihmisten mieliin vuosikymmeniksi. Jos totuuden ovea raotetaan valtamediassa tai vaikka poliitikkojen tai ns. asiantuntijoiden toimesta joskus tulevaisuudessa, ei asia enää kiinnosta suurta yleisöä. Toisaalta periaatteessa ei ole niin väliksi mitä kansa ajattelee kunhan päättäjät toimisivat oikein. Nythän on se tilanne, että on vaikea havaita missään mitään toivon pilkahdusta.
”Kun ihminen omaksuu USA:n markkinoiman käsityksen Ukrainan sodasta…”. Ei ainoastaan Ukrainan sodasta vaan sodasta ja rauhasta, rauhantyöstä, turvallisuudesta, kansalaisvelvollisuudesta. Muutama kymmenen päättää suomalaisten mediatodellisuuden sisällöstä ja sitä myydään sitten suomalaisten mielipiteenä, kansan tukena ja kannatuksena kuten demarien kestoliukaste Tuomioja juuri Suomen Kuvalehdessä (joka yllättäen ei pitänyt kolumnia maksumuurin takana): ”Suomen päätös tehtiin DEMOKRAATTISESSA JÄRJESTYKSESSÄ eikä ole epäilystäkään siitä, ettei sillä siinä tilanteessa ollut ja edelleenkin ole KANSAN ENEMMISTÖN KANNATUSTA. KANSAKUNNAN NOPEA TÄYSKÄÄNNÖS Naton kannattajaksi sitä jo pitkään ajaneen MEDIAN TUELLA vaikutti päättäjiin niin, että lopulta lähestulkoon yksimielinen eduskunta (minä mukaan lukien) hyväksyi jäsenyyden. Se tapahtui tilanteessa, jossa SUOMALAISET HALUSIVAT VARMUUDEN siitä, ettei Suomi ole Ukrainan jälkeen seuraavana vuorossa naapurimaana…” Naapurimaana, jonka Niinistö loi 11.5.2022 juhliessaan Boris Johnssonin kanssa ”Suomen” ja Englannin välistä uutta sopimusta ”rauhantyöstä”.
Hauska juttu, että nykyiset ministeripublikaanit on rahoitettu meidän rahoilla yrittelijöiden kolehtihaavien kautta. Eivät ne ole menettäneet järkeään, koska sitä ei ole ollutkaan!!
Olisi ihmisten mielissä pitänyt kellojen soida,jo aivan alussa kun länsipropakanda kertoi kuinka venäläisillä loppuu ammukset ja ruoka. Oli jopa nämä lavastetut kuvat joissa venäläiset kuljettivat kaikkea missä vain oli elektroniikkaa. Kansaan se upposi.
Taisi Putinkin Tucker Carlsonin haastattelussa sanoa, että on vaikea pärjätä lännelle informaatiosodassa. Viimeksi tänään ajattelin, että Ukrainan sodan julkisen käsittelyn kaikkinensa pitäisi herättää ihmiset epäilemään, että kaikki ei ole siten kuin joka taholta vakuutellaan. Kuitenkin, kun venäläisviha on saatu herätettyä, mikä tahansa poliitikkojen Venäjän uhkasta höyryäminen ja asiantuntijoiden tyhjän päällä lepäävät lausunnot Venäjän tulevasta romahduksesta tai Euroopan valloituksesta ovat kansalle ilmeisen mieluisia. Kaikki tämä on niin käsittämättömän yksisilmäistä ja typerää, että toisenlaisena aikana näitä tapahtumia kerta kaikkiaan pidettäisiin mahdottomina.
Hyvä esimerkki tästä lännen laskelmallisesta tunnepropagandasta oli ryhtyä kutsumaan Venäjältä öljyä vieviä mukavuuslippulaivoja Venäjän ”varjolaivastoksi”. Se todennäköisesti upposi ”Pirates of Caribbean” -elokuvia katsoneeseen nuoreen väkeen hyvin.