Toimittajalta

Miekantuppipäiväkäsky

Toimitus / 28.9.2025

Inkeri Salminen

Sari Näreen ja Jenni Kirveen toimittamassa kirjassa Luvattu maa Ville Kivimäki on tutkinut rintamamiesten odotuksia, kokemuksia ja tunteita jatkosodassa. Hän kuvaa miten jatkosota muuttui hyökkäyssodaksi.

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta 1941 ja Suomi liittyi sotaan kolme päivää myöhemmin. Marsalkka Mannerheim antoi niin sanotun miekantuppipäiväkäskyn 10.7.1941.

”Vapaussodassa vuonna 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille etten tulisi panemaan miekkaa tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala ovat vapaita. Vannoin tämän suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimissä luottaen urhoollisiin miehiin ja Suomen uhrautuvaisiin naisiin. 20 vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet lupauksen täyttämistä 1,5 vuotta on Suomen-Karjala kunniakkaan talvisodan jälkeen autiona odottanut uutta sarastusta.

Urhoolliset sotilaat, vapaussodan taistelijat, talvisodan maineikkaat miehet! Uusi päivä on koittanut Karjalaan, vapaus ja suuri Suomi välkkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Suokoon kansojen kohtalo ja ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan heimolle antamani lupaus. Teidän voittonne tulevat vapauttamaan Karjalan, teidän tekonne luovat Suomelle suuren tulevaisuuden”.

Tämä päiväkäsky on ollut ja on ollut siitä asti maamme kirkkojen seinillä, sitä siis pidetään pyhänä. Se loi päätöksen ja hengen hyökätä vanhan rajan yli ja sen seurauksena kuoli noin 40 000 suomalaista ja Neuvostoliiton puolella vielä paljon enemmän, jatkosodassa noin 200 000. Suomi ei virallisesti osallistunut Leningradin piiritykseen mutta osallistui epäsuorasti. Siellä kuoli noin miljoona ihmistä nälkään ja tauteihin.(ChatGPT).

Nyt Suomessa ja Euroopassa ja myös Yhdysvalloissa asevarustelu ja militarisointi kiihtyy ja on syytä muistaa , että myös sanat ovat tekoja. Mitä korkeammalta taholta päätökset ja mielipiteet tulevat sen suurempi on vaikutus. Minkälaiset seuraukset voivat olla, kun media yksipuolisesti syyttää kaikesta Venäjää ja päättäjät ovat innolla mukana.

Yksi jatkuva Venäjään kohdistuva ilmaus on hyökkäyssota. Se on kai päätetty liittää kaikkiin Ukrainan sotaan liittyvään tiedotukseen. Ei muisteta, että diplomatia on olemassa ja olisi syytä aina kuunnella molempia osapuolia. Niin Suomikin kävi hyökkäyssotaa jatkosodan päätteksi yllä mainituin kohtalokkain seurauksin.

Nyt ei ole kysymys kohtalosta ja sallimuksesta vaan yhteisestä rintamasta taistella sanoin ja teon rauhan puolesta. kun näin kirjoitan tunnen toivottomuutta ja suurta surua. Mutta sanat ja teot eivät koskaan lopu eikä toivo kuole.

Tags: ,

18 kommenttia julkaisuun “Miekantuppipäiväkäsky”

  2. Onhan se aika erikoista kun ukropin ”johtaja” tulee suomeen ja ihailee suomea talvisodan takia. Eikö hän ole käynyt mitään koulua ja jos on niin mitä siellä historiasta opetetaan? Minun tietääkseni Stalin lähetti sinne teuraaksi aika ison joukon miehiä kesävarusteissa jotka suurimmalta osaltaan oli syntyperältään Ukrainalaisia. Hyvin ne silloin olivat vain ”Ryssiä” ainakin niiden mielestä jotka ne sinne Raatteentielle teurasti. Joukkotuhonta se oli enkä minä sillä kehuisi voittoa mistään varsinkin kun suomi hävisi senkin sodan ja joutui luovuttamaan alueita. Oletteko kuulleet suomen ns mediasta sitä, että kaikki Ukrainalaiset osaa tai ainakin ymmärtää Venäjää? Koko sotkua ei olisi jos juoppoyelzin olisi hoitanut hommansa ja vetänyt rajan keskelle maata. Venäläiset itään ja natsi-ukropit länteen.

    1. ”Koko sotkua ei olisi jos juoppoyelzin olisi hoitanut hommansa ja vetänyt rajan keskelle maata.”

      Olen seurannut kolmisen vuotta yhdysvaltalaisia talk-show-ohjelmia. Useimmiten niissä tuodaan esille CIA ja MI6 tämän ”sotkun” alkuun panijana jo 1990-luvulla.

  3. Nykysuomessa esitettiin kysymys, onko Venäjän hidas eteneminen tarkoituksellista Euroopan köyhdyttämistä. Tarkoitin kommentoida artikkelia, mutta koen sinne kommentoinnin vaikeaksi enkä tiedä, tuliko/tuleeko se julki. Mutta kun kerran ajatustyön tein, niin panenpa kommenttini ainakin tänne:

    Tuskin noin on. Pikemminkin uskon siihen, että Ukrainan puolustus on vahvaa ja toisaalta Venäjä pyrkii säästämään sekä sotilaitaan että siviiliväestöä. Kaiken aikaa Venäjä on kehottanut länsimaita lopettamaan aseiden kuskaamisen Ukrainaan, koska se lisää tuskaa eikä vaikuta konfliktin lopputulokseen.

    Kun Venäjä saavuttaa heti alussa kertomansa tavoitteet, se on siinä. Sitä mukaa, kun Ukraina sotii lännen tuella, nuo tavoitteet ovat hiukan laajentuneet – kahdella uudella alueella – ja voivat laajentua tilanteen ja tarpeen mukaan vieläkin, mutta eivät olisi laajentuneet mikäli Ukraina olisi sopinut asioista suunnitellulla tavalla esimerkiksi Istanbulissa keväällä 2022.

    Nythän voi käydä jopa niinkin, että Ukrainasta tulee sisämaavaltio. Näin mahdollisesti varsinkin, jos USA-Nato (Zelenski) onnistuu laajentamaan sotaa Moldovaa hyväksi käyttäen. Silloin Venäjälle voi tulla tarve ratkaista Transnistrian kohtalo sen asujaimiston toivomalla tavalla eli liittämällä se Venäjään. Siinä tapauksessa maayhteyden tarve Venäjän ja Transnistrian välille tulisi ajankohtaiseksi.

  5. Talvisota alkoi seuraamuksena siitä että suurvallat järjestelivät intressejään.
    Talvisota päättyi rauhantekoon Suomen ja Neuvostoliiton välillä, mutta se tarkoittanut sitä, etteivätkö suurvallat edelleenkin olisi jatkaneet nappuloidensa järjestelemistä, Saksa Barbarossa suunnitelmineen, ja muut omineen. Saksa oli ilmoittanut Suomelle, että ellei Suomi hyökkää viimeistään 12.07.1941, niin Saksa tuo Suomeen omat joukkonsa tarkoitusta varten. Tässä valossa voisi ajatella, että Mannerheimin ko. päiväkäsky ei välttämättä edustanut hänen tahtotilaansa, vaan oli laadittu tilanteen pakottamana senhetkisen vaikuttiminen vallitessa. Mikä olisi ollut vaihtoehto?
    Taustalla häärivät silloin samat läntiset ”Pulmuset”, jotka nytkin ovat järjestelemässä asioita. Suomi saatiin syylliseksi sotaan, tunnettuine seuraamuksineen, sotaan jota se tuskin halusi.
    Erona nykyisen ja silloisen tilanteen välillä on vain se, että silloin hallinnossa eräitä poikeuksi lukuunottamatta oli yksilöitä, joilla oli edes vähän järkeä päässä, nyt ei ole edes sitä vähää, on vain lauma puupäitä. Mikä siitä on oleva lopputulos?

    1. ”Suomi saatiin syylliseksi sotaan, tunnettuine seuraamuksineen, sotaan jota se tuskin halusi”

      Tuosta voi olla muutakin mieltä. Revanssihenki eli vahvana välirauhan aikana. ”Elokuussa 1940 Mannerheim sai Saksasta tiedustelun joukkojen kauttakulun sallimiseksi Pohjanlahden satamista Kirkkoniemeen. Syyskuun 22. päivä solmittiin poiliittinen sopimus Saksan ja Suomen välillä. Jo samana päivänä ensimmäiset joukot nousivat maihin Vaasassa. ( 9 kuukautta ennen jatkosodan syttymistä!) (Wiki).

      .

      1. Toki voi olla muutakin mieltä, -ja pitääkin. Me emme vain tiedä mikä on absoluuttinen totuus tässä asiassa. Päätökset on tehty niissä olosuhteissa jotka silloin olivat, eivätkä kaikki asiaan liittyvät tekijät kenties ole vieläkään tiedossa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ”pulmusten” joukkio on edelleenkin sama, niitä vain nyt halukkaiksi kusutaan, mokomat vitipäiset kyyhkyläiset. TP Stubbin puheista päätellen revanssihenki elää kyllä vieläkin ja näyttää voivan hyvin. Suomalaisia kusetetaan taas. Sitä mieltä itse olen. Ryysyt roikkuvat kansakunnalla ja sotauho vaan sen kuin lisääntyy.

        1. ”TP Stubbin puheista päätellen revanssihenki elää kyllä vieläkin ja näyttää voivan hyvin. Suomalaisia kusetetaan taas. Sitä mieltä itse olen. Ryysyt roikkuvat kansakunnalla ja sotauho vaan sen kuin lisääntyy.”

          Hyvin sanottu!

          1. Kuten jo totesin ihan sivuhuomautuksena (eli ei huomautuksena kirjoittamaasi) kaikkeen mitä Wikipediassa kerrotaan ei ole luottamista. Se mitä kerroit natsi-Saksan tekemisistä pitänee paikkansa. Monet ihmiset ajattelevat, että Wikipedia on ikään kuin digitaalinen versio tietosanakirjoista. Tietosanakirjoja laatimassa oli ennen vanhaan (parempina aikoina) paljon todellisia asiantuntujoita (tohtoreja, professoreja jne.). Nykyään Wikipediaan kirjoittavat ”asiantuntijat” voivat olla mitä tahansa. Monissa tapauksissa propagandistit ovat selvästi tunnistettavissa.

        2. Eikä tuo propagandan suoltaminen valitettavasti rajoitu pelkästään Wikipediaan. Luin äskettäin yhtä ammattilehteä. Sinnekin oli solutettu Venäjän vastaista propagandaa, jolla ei ollut mitään tekemistä asiallisten asioiden kanssa. Miten pitkälle tämän hulluuden sallitaan mennä?

  6. Sanotaan, että Mannerheimin viha kohdistui siihen poliittiseen järjestelmään, jonka Neuvostoliitto omaksui. Muutoin hän entisenä Venäjän armeijan sotilaana ja Pietarissa asuneena suhtautui venäläisiin myönteisesti. En sitten tiedä, kuinka tarkasti – vaiko ollenkaan – tämä on totta. Esimerkiksi epäinhimillisten keskitysleirien pystyttäminen Karjalaan sikäläiselle venäläisväestölle kertoo toisenlaisesta suhtautumisesta.

    Mutta sitä piti vielä sanomani, että suora rinnastus tuosta päiväkäskystä tähän päivään tarkoittaisi tietysti sitä, että nykyiset russofobiset johtajamme haaveilisivat taas Suur-Suomesta ja sehän ei varmasti toteudu kuin sodan ja/tai Venäjän hajoamisen kautta. Tuo haaveensa kieltämättä selittäisi heidän intohimoisen kiihkonsa ”tukea” Ukrainaa ja – kuten näyttää – yrityksensä saada Nato sodan suoraksi osapuoleksi sen jälkeen, kun Venäjä ei näytä kaatuvan pelkästään Ukrainan kautta.

    1. USAn presidentin Joe Bidenin ja sen ajan poliittisen konklaavin ajatus ja suunnitelma oli saada sota aikaan Kiovassa, jonka jälkeen päämäärä oli tuhota Venäjä. Tähän saatiin mukaan koko Eurooppa.
      Sauli Niinistö ja muu Suomen johto olivat mielissään, nyt saadaan Karjala ja muut alueet takaisin.

      Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa tilanne on aivan päinvastainen. Kunhan Venäjän joukot etenevät vielä muutamiin strategisiin kohteisiin, mm. Odessa, niin sitten Zelensky saa lähtöpassit ja neuvottelut rauhasta pääsee alkuun. Sitten voidaan aloittaa syyttömien rankaisu ja syyllisten palkitseminen.

  7. Isossa kuvassa silloin oltiin venäläisvihan vallassa (miksiköhän) kuten ollaan nytkin (valheellisin perustein kylläkin). Silloin oltiin Hitlerin liittolaisena kaatamassa Neuvostoliittoa (mm. Ukrainaa), nyt USA-Naton liittolaisena kaatamassa Venäjää; tosin toistaiseksi vain ukrainalaisia ja venäläisiä uhraten.

    En kannata mitään sotaa ja siksi olisin toivonut Venäjän panostavan vieläkin pontevammin diplomaattisen sovinnon saavuttamiseen ennen sotilasoperaationsa aloittamista helmikuussa 2022. Ikävä kyllä USA-Nato oli päättänyt jo vuosia aikaisemmin yrittää Venäjän kukistamista Ukrainan Venäjä-vastaisia piirejä hyväksi käyttäen eikä suostunut rauhaan johtaviin ratkaisuihin. Sodan uskottiin johtavan tavoitteeseen varmimmin ja nopeimmin.

    Toisen maailmansodan jälkeen järki voitti ainakin muodollisesti vuosikymmenten ajaksi. Nähtäväksi jää, voittaako nyt järki siinä vaiheessa, jos ja kun Ukrainaan synnytetty sota ei johda länsiliiton tavoittelemaan lopputulokseen vai vasta sitten, kun on ensin uhrattu taas Eurooppaa ja eurooppalaisia enemmänkin.

    Mannerheim ja varmaan iso osa suomalaisista (ainakin sotapropagandan tehtyä tehtävänsä) tavoitteli suurta Suomea, samoin Hitler elintilaa ja Neuvostoliiton luonnonvaroja. En tiedä, mitä aikoinaan ruotsalaiset ja Napoleon tavoittelivat, mutta nyt vuorostaan USA-Nato on Venäjän kimpussa tavoittelemassa luonnonvaroja ja globaalia herruutta.

    Trump on osoittanut välillä järkevyyden merkkejä, vaikka samaan aikaan pilkkaa Venäjää ja myy aseita Ukrainaan toimitettavaksi. Ehdotan Trumpille, Stubbille, Saksan ja Britannian russofobijohtajille, jne. vihollisuuksien lopettamista ja Venäjän kohtuullisten tavoitteiden hyväksymistä. Sodan pitkittyessä nuo vaatimukset ovat aluekysymysten osalta (ja seuraten sikäläisen asujaimiston tahtotilaa) hiukan laajentuneet, mutta ovat edelleen kohtuullisia ja humaaneja.

    Aina pitäisi olla parempi vaihtoehto sodalle, mutta käytännössä Venäjä pakotettiin sotilasoperaatioon oman turvallisuutensa ja Donbassin venäläisväestön suojelemiseksi. Venäjä oli asian suhteen hyvinkin pitkämielinen. Venäjän housuissa USA olisi toiminut vastaavalla tavalla (oik. paljon enemmän siviiliuhreja aiheuttaen), mutta jo paljon aikaisemmin. Tätä tosiasiaa ei haluta mm. Suomessa tunnustaa. Aika näyttää, kuinka pitkälle ollaan valmiit menemään itsepetoksen vallassa ja peiliin katsomatta Venäjää kaikesta syyttäen.

Vastaa