Mitä tapahtuu Venäjän jäädytetyille varoille?

Venäjän Euroopan unionin alueella olevien jäädytettyjen varojen käyttö Ukrainalle myönnettävien lainojen vakuutena on osoittautumassa uhkarohkeaksi seikkailuksi. Riippumatta lopullisista ratkaisuista varojen pompottelu voi ennen muuta horjuttaa Euroopan mainetta turvallisena sijoitusympäristönä.

Euroopan unioni on valmis tyydyttämään Ukrainan rahoitustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana. Unionin rahoituspaketin koko ylittää jo 200 miljardia euroa. Osa tuesta menee suoraan Ukrainan budjettitukeen. Toinen osa on sotilaallista tukea, jota käytetään Ukrainanpuolustusteollisuuden vahvistamiseen ja sen integroimiseksi Euroopan teollisuuteen.

Sotilaallisen tuen kohteet käyvät ilmi Ukrainan puolustusministerin 9.12.2025 tekemästä ilmoituksesta. Sen mukaan Ukrainassa suunnitellaan kriittisesti tärkeiden tuotantolaitostensiirtämistä turvallisemmille alueille ja myös maanalaisten tuotantokompleksien rakentamista. Ukrainan sotateollisuuden yritykset ovat saaneet tähän tarkoitukseen jo 1,5 miljardia Ukrainan hryvniaa budjettitukena. Euroissa summa ei ole 30 miljoonaa suurempi.

Unionin omatkin rivit hajoamassa?

Euroopan komissio puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli 17.12.2025 kaksi uutta ratkaisuehdotusta Ukrainan sotatalouden rahoittamiseksi. Niitä ovat komission lehdistötiedotteen mukaan Euroopan unionin lainanotto ja niin sanottu sotakorvauslaina.

Unionin liikkeelle laskeman lainan vakuutena olisivat unionin budjettivarat. Sotakorvauslaina antaisi komissiolle valtuudet lainata käteisvaroja unionin alueella olevista rahoituslaitoksista, joissa on Venäjän keskuspankilta jäädytettyjä varoja.

Unionin lainanotto eurobondien muodossa tyssäsi välittömästi siihen, että Unkari kieltäytyi hyväksymästä sitä. Unkarin pääministeri Viktor Orbanin mukaan Ukrainan rahoitus on yhtä viisasta kuin lähettää laatikollinen vodkaa auttamaan alkoholistia pääsemään eroon riippuvuudestaan.

Belgia painostuksen kohteena

Financial Timesin mukaan Ranska, joka tuki Ukrainalle myönnettävää sotakorvauslainaa, kieltäytyi sisällyttämästä siihen maan yksityispankeissa olevia Venäjän jäädytettyjä varoja. The Telegraphin mukaan presidentti Emmanuel Macron kieltäytyy paljastamasta ranskalaispankkeja, joiden tileillä makaa 18 miljardin euron edestä Venäjän varoja. Macron vetoaa salassapitosääntöihin.

Belgian hallitus, maassa sijaitseva selvityskeskus Euroclear ja belgialainen liike-elämä vastustavat Venäjän varojen takavarikointia. Belgialaisten taivuttelu käy entistä hankalammaksi sen jälkeen, kun Financial Times haastatteli Euroopan keskuspankista virkailijoita. Heidän mukaansa venäläisten varojen takavarikointi voi heikentää euron asemaa reservivaluuttana.

Belgian kanta on ymmärrettävä myös siksi, että venäläiset sijoittajat ovat jo välimiesmenettelyssä haastaneet eurooppalaisen pakotteiden laillisuuden. The Brussels Timesin mukaan summa on vähintään 53 miljardia euroa eli lähes yhtä suuri kuin EU:n Ukrainalle antama sotilasapu.

Kaikki tämä kertoo siitä, että Euroopan unionin omien rivien koossa pitäminen saattaa osoittautua hankalaksi, kun se kokoontuu huippukokoukseensa joulukuun 18.–19. joulukuuta.

Belgian pääministeri Bart De Weverin mukaan peli ei ole vielä ohi ja se tulee olemaan jännittävä aivan viimeiseen hetkeen asti. Belgialaisen Het Laatste Nieuws – uutisalustan mukaan pääministeri ja Euroclear harkitsevat oikeustoimia varojen käytöstä.

Kiina tuomitsee ja Yhdysvallatkaan ei pidä mielekkäänä koko hanketta

Kiinan ulkoministeriö on leimannut Euroopan komission ehdotuksen kansainvälisen oikeuden rikkomiseksi ja vaaralliseksi ennakkotapaukseksi. Kannanotosta ilmoitettiin samaan aikaan, kun Kiina ja Venäjä vahvistivat strategista turvallisuusyhteistyötään Moskovassa.

Belgian epäilyt takavarikoinnin seurauksista kävivät entistä synkemmiksi, kun Yhdysvallat esitteli uuden turvallisuusstrategiansa joulukuun alussa. Siinä todetaan, että Ukrainan sodalla on ollut kielteinen vaikutus, joka on lisännyt Euroopan ja erityisesti Saksan ulkoista riippuvuutta.

Turvallisuusstrategiaa hahmottavassa asiakirjassa todetaan, että ”Euroopan ja Venäjän suhteiden hoitaminen vaatii merkittävää Yhdysvaltojen diplomaattista sitoutumista sekä strategisen vakauden edellytysten palauttamiseksi Euraasian mantereelle, että Venäjän ja Euroopan valtioiden välisen konfliktin riskin lieventämiseksi”.

Belgiassa ja muissakin maissa varmaan ymmärretään, mitä Yhdysvaltojen kanta tarkoittaa. Venäjän jäädytettyjen varojen osalta se voi tarkoittaa sitä, mitä kerrottiin Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteisessä rauhansuunnitelmassa. Sen mukaan jäädytetyt eurooppalaiset varat vapautetaan ja niiden käyttöä hallinnoisivat Venäjä ja USA yhdessä.

Venäjän suhtautumisen linjaukset selkenevät

EU:n komission puheenjohtaja von der Leyen perustelee sotakorvauslainaa sillä, että se lisää Venäjän hyökkäyssodan kustannuksia ja ”kannustaa Venäjää istumaan neuvottelupöytään”. Venäjän ja Intian huipputapaaminen joulukuun alussa Intiassa osoitti puolestaan sen, ettei jäädytettyjen varojen kohtalo pysäytä Venäjän hankkeita ainakaan Aasiassa.

Huipputapaamisen tuloksia luotaavassa yhteisessä julkilausumassa Venäjä ja Intia keskittyvät parinkymmeneen yhteishankkeeseen. Ukrainaa tai jäädytettyjä varoja ei mainita sanallakaan. Sen sijaan osapuolet sopivat julkilausuman mukaan jatkavansa keskinäisten selvitysjärjestelmien yhteistä kehittämistä.

Yhteiset selvitysjärjestelmät tekevät jatkossa tarpeettomiksi Euroclearin palvelut. Osapuolet sopivat jatkavansa neuvotteluja kansallisten maksujärjestelmien ja rahoitusviestintäjärjestelmien integroinnista. Näiden hankkeiden perustana on ruplan ja rupian käyttö maiden keskinäisen kaupan maksuissa.

Kun maiden keskuspankit saavat päätökseen digitaalisten valuutta-alustojensa yhdistämisen, Venäjän ja Intian keskinäinen maksu- ja rahoitusjärjestelmä toimii tehokkaammin kuin nykyiset globaalit maksu- ja rahoitusjärjestelmät. Venäjän yhden suurimman pankin pääjohtaja totesikin ennen Intian matkaa, että ”mitä tulee rahojemme takavarikointiin, niin loppujen lopuksi pärjäämme ilman niitä”.

Venäjä on yhtäältä ilmoittanut, että se jatkaa kansainvälistä taloudellista yhteistyötä varojensa kohtalosta riippumatta. Toisaalta se on ilmoittanut aloittavansa oikeustoimet niitä vastaan, jotka osallistuvat sen varojen takavarikointiin. Kyse on ennen muuta Euroclearin 16 miljardin euron varoista Venäjällä. Eivätkä myöskään Euroopan unionin jäsenmaiden yritysten ja organisaatioiden varat ole enää turvassa Venäjän vastatoimilta.