Yhdysvaltain 8-moottoriset B52-pommikoneet jylisevät Suomen taivaalla. Satamista virtaa maahan jenkkien aseita, emme tiedä mitä. Ydinaseita? Suomi ei asettanut rajoituksia, kun DCA-sopimus tehtiin.
Sopimus vahvistettiin yksimielisesti Suomen itsenäisen tasavallan eduskunnassa, lammaslaumassa.
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa puolustusvoimain ylipäällikkö ja hyvä myötävirtauimari Alexander Stubb, Yhdysvaltain narunukke, Suomen Selenskyi.
Suomesta on tehty 1900-luvulla aloitetulla järjestelmällisellä työllä aivan joku muu maa kuin mikä se oli.
Me kuvittelimme asuvamme itsenäisessä, rauhallisessa ja rauhaa rakastavassa maassa, jolla on hyvät tai ainakin hyvin asialliset suhteet kaikkiin naapureihinsa.
Narunukke ja hänen edeltäjänsä, ”täältä-pesee-Sauli”, ovat nykyisen tilanteen luojia.
***
Nykyinen tilanne?
Suomi, jonka piti Paasikiven, Kekkosen ja vieläpä Tarja Halosen aikaan olla turvallinen ja sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka yrittää pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, on nyt hinattu niiden tulikuumaan keskipisteeseen.
Miten se tapahtui? Millainen on ”iso kuva”?
***
Kysymys on palapelistä, jota koottiin hiljalleen (”pikku hiljaa”, kuten puolustusministeri Carl Haglund asian ilmaisi eduskunnassa keväällä 2014).
Johtavat sotilaat ja sopivat puolustusministerit aloittivat 1990-luvulla Suomen armeijan yhteensovittamisen Natoon. RKP ja Kokoomus. Pikku hiljaa.
Sitten Suomi mediakampanjan auttamana liittyi Euroopan Unioniin, tulevaan liittovaltioon. Avittajina mm. Esko Aho ja Paavo Lipponen – vain pari keskeistä mainitakseni. Lipponen näki syvän integraation eli liittovaltion toivottuna tulevaisuutena.
Omasta valuutasta ja sen suomista säätelymahdollisuuksista luovuttiin.
***
Sitten tuli vuosi 2014.
Venäjä otti haltuunsa Krimin. Yhdysvallat otti valtaansa Suomen median.
Juha Sipilän hallitus perusti valtion Huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen ”Mediapoolin”, elimen, jonka tarkoitus oli palvella isäntäänsä Yhdysvaltoja.
Kun Mediapooli paljastettiin, se olemassaolo ensin kiistettiin, sitten sen merkitystä vähäteltiin. Nykyinen Ilkka-Pohjalainen -lehden päätoimittaja Markku Mantila kutsui Suomeen Harvard-yliopiston iskuryhmän opettamaan sadalle vaikuttajalle toimintatapoja.
Vaikuttajat, joiden joukossa oli virkamiesten ohella tukku päätoimittajia, otti opikseen.
Samoihin aikoihin perinteinen Ulkopoliittinen instituutti muotoiltiin uudelleen, puhtaaksi USA-lähtöisen propagandan tuottajaksi.
Ja samoihin aikoihin Suomeen perustettiin ”Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus”, kansanomaisemmin ”Naton hybridikeskus”, sillä avoimesti kerrottiin, että Natolla on osuutensa, ja että ”toiminta kohdistuu itään”.
***
Vuodet 2014–2015 olivat ratkaisevia Suomen myynnin kannalta.
Armeija oli yhteensovitettu Naton kanssa. Sauli Niinistö juonitteli eduskunnan ohi ns. isäntämaasopimuksen. Siinä sotilasliitolle annettiin kaikki oikeudet mihin tahansa.
Kuinka paljon Suomessa oli CIA:n eksperttejä noina vuosina? Kymmeniä, satoja, vaiko enemmän?
Paljonko solutettiin valtionhallintoon, paljonko mediaan?
Paljon, tuloksista päätellen.
Median suunta kääntyi jyrkästi vihamieliseksi Venäjää kohtaan juuri vuonna 2014. Presidentti Vladimir Putinin mustamaalaus ja Venäjän valtion, sen hallinnon ja maan kulttuurin mitätöinti oli väkevää ja väkevöityi koko ajan, näihin päiviin saakka.
***
Hyvät lukijani, näettekö ison kuvan?
Kysymys on vuosikymmeniä jatkuneesta ”pikku hiljaa” -prosessista, jolla Suomi on talutettu hyväksi käytettävien ja jos tarpeen teloitettavien maiden hinkaloon.
Kuinka monta päätoimittajaa ja toimittajaa on saatu mukaan CIA:n rahalla tai sen tarjoamalla aatteellisella tuella?
Kuinka monta poliitikkoa on lahjottu joko seteleillä tai muilla tavoin?
Tarvittiin saumaton kokonaisuus: median valtava kampanja Venäjää vastaan ja NATO/USA:n puolesta.
Tarvittiin kansanedustajien manipulointi, tarvittiin supersuosittu Sauli Niinistö, ja lopulta USA/CIA:n suosikki Alexander Stubb viemään ja johtamaan entinen itsenäinen maa Yhdysvaltain vasalliksi.
***
Merkillistä!
Mitä me voisimme tehdä nyt, kun B52-pommittajat lentävät entisen Suomen taivaalla, ja kun lausunnon asiasta antaa puolustusministeri Antti Häkkänen?
Emmekö mitään?
Antti Häkkäsen silmistä hohkaa typeryyden sumeus. Mutta valta on oikeistolla, totaalinen valta. Ja maassa on yhden puolueen, sotapuolueen, eduskunta.
Emmekö voi tehdä mitään?
Emme, koska kansa on suunnitelmien mukaisesti saatu median valtaisalla kampanjalla sotapsykoosiin.
Pitäisikö lähteä maasta?
Ei, koska olemme itse sallineet tämän tapahtuvan.
***
Kirjoitin vuosia sitten, että ministerit pitäisi tutkia. Heidän pätevyytensä ja sopivuutensa tärkeiden päätösten tekijöiksi tulisi selvittää.
Nyt toistan tuo, jyrkemmin. Minusta nykyisen hallituksen ja eduskunnan pitäisi käydä läpi mielenterveystutkimus.
***
Suomen johtava historioitsija Jari Tervo sanoo tv-sarjassaan Kekkosen ajan idänsuhteita ”ystävyyden näyttelemiseksi”.
Olen elänyt tuon ajan, ja kysyn, miten te muut olette sen kokeneet? Oliko rauha, elintason nousu paha näytelmä.
Historioitsija Tervo sotkee asiat yksinuottisessa mielessään, pahasti.
Rauha ja naapuruus eivät ole tunteen vaan käytännön asioita. Jos näytelmää tarvitaan, se on halpa hinta siitä, että emme koe sitä mitä nyt, sodan ja totaalisen tuhon uhkaa.
Sitä paitsi tiedän, että myös todellista ystävyyttä oli Suomen ja Venäjän välillä. Ja olisi yhä, jos kiihkopäät sen sallisivat.
***
Olenkohan osannut kirjoittaa auki sen, mitä nyt ajattelen? Ehkä en, ajatuksia tulvii. Mutta sitä mieltä olen, että Suomen myyjien, sen vähäisen itsenäisyyden tuhoajien ei tule päästä ilman rangaistusta.
Kapinaa ei ole tiedossa. Kansa on aivopesty, eduskunta peloteltu.
Mutta on silti joukko ihmisiä, jotka ovat ainakin tajuavinaan, mistä on kysymys. Miksi Suomi myytiin, alistettiin maailman ylivoimaisen terroristivaltion alaisuuteen, ja mitä siitä ehkä seuraa.
Lohdutus on vähäinen mutta ehkä tarpeellinen. Olen paraikaa koronapotilas. Katselen tammien, koivujen, mäntyjen, katajien, pajujen lehtiä, kun kesäsade ryöppää ja puhdistaa ne. Tiaiset, tikat, oravat ja – kas kummaa – kaurisperheet vasoineen tulevat antamaan minulle iloa ja toivoa.
***
Kansakunnan olemassaolo ei riipu tunteista, ei yksinomaan, vaan siitä, mitä todella tapahtuu ja on tapahtunut.
Suomen kohtalo ja sen myötä elämä on aina ollut sidoksissa sen ”eliitin” ajatuksiin ja tekemisiin.
Surullista sanoa näin venäjävihan aikana, että parasta aikaa Suomelle oli elämä Venäjän autonomiana, vapautettuna Ruotsin maaorjuudesta, ja sitten uuden Putinin Venäjän aikana.
Kulloinenkin eliittimme ei ole koskaan halunnut tai uskonut itsenäisyyteen. Aina on ollut tarve nojata isompaan.
Me taidamme olla enemmän heimo kuin kansakunta.
***
Loppujen lopuksi kysymys on idästä ja lännestä. ”Eliittimme” on hinkunut länteen. Kalevalaan ei ole haluttu perehtyä, eikä siihen tosiasiaan, että olemme mitä olemme.
Minun kotini lipputangossa liehuu Saamen viiri, koska osa verestäni on peräisin Sajjetsin ja Morottajien suvusta, Jäämeren läheltä. (Nyt juuri siellä on Palestiinan lippu, sattuneesta syystä.)
Oman lähtökohtansa tunnustaminen ja sen rakastaminen voi eheyttää ihmisen, heimon ja kansakunnan. Kipuilu osaksi ”suurta länttä”, kohti rosvovaltion veristen siipien suojaa, on koitumassa meille kuolemaksi.
Pienuutemme aito tunnustaminen olisi hyve. Mutta se ei käy kiilusilmä Häkkäselle tai Stubbille, joka ei ymmärrä omaa naurettavuuttaan.
Yhteenveto: Oikeisto on saanut toteutetuksi suuren unelmansa. Me kaikki maksamme seuraukset katkerasti, ellei tästä jengistä päästä pian eroon.
***
Tammisaaressa kaikki hyvin.
41 kommenttia julkaisuun “MITEN SUOMI KAAPATTIIN”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Milanossa maineikkaan La Scala-operatalon johtokunnassa pohdittiin taannoin, miten pitkälle Yhdysvaltojen pakotetiellä Euroopan venäläisen klassisen taiteen hyllyttämisessä voidaan oikein mennä?
La Scalassa oli sovittu ja rakennettu 27 miljoonan euron panostukset ja operalaulajien ja muun henkilöstön kirjalliset työsopimukset venäläisen Modest Mussorgskyn (1839–1881) nuotittamaan ja Venäjän kansalliskirjailija Alexander Pushkinin (1799-1837) sulalla vuonna 1825 kynäilemään Boris Godunoviin (Venäjän hallitsija 1597-1605).
La Scalan johtokunnassa arvuuteltiinkin: ”Ensi vuonna meidät varmaankin pakotetaan kieltämään lastemme balettikouluissa Pjotr Tšaikovskin (1840-1893) Joutsenlammen tanssien harjoittelut.”
Pjotr Tšaikovski (1840-1893) ei ole kansallisuudeltaan venäläinen – kuten meille on koulussa ja mediassa opetettu – vaan hän on etnisesti suomalaisheimoinen votjakki ja syntynyt ja varttunut nuoruutensa votjakkien asuttaman Udmurtian Votkinskin kaupungissa.
Jean Sibeliuksen (1865-1957) vuonna 1893 Viipurin karjalaisten opiskelijoiden tilauksesta säveltämässä Kareliassa ja vuoden 1899 Finlandiassa sekä vuoden 1914 Jääkärinmarssissa on vahvoja kaikuja ja sointuja Tšaikovskin teoksista ja votjakkien kansanmusiikista.
Yhdysvallat ja sen eurooplalaiset vasallit, Euroopan unioni ja Suomi, ovat poliittista syistä niin harkinneet, että nyt Schengen alueella, Novo-Russiassa, eli Ukrainan itäisissä provinsseissa, asuvat kahdeksan miljoonaa Ukrainan kansalaista, jotka ovat etnisesti venäläisiä ja joiden äidinkieli on venäjä, ei syrjitä ja heillä on kaikki Schengen-sopimuksessa turvatut perusoikeudet matkustaa vapaasti sopimusvaltioissa.
Novo-Russian provinssit ja niiden kansalaiset kuuluivat vuoteen 1922 Venäjän imperiumiin. Neuvostoliiton perustamisen yhteydessä vallassa ollut bolsevikkipuolue pakkoliitätti nämä provinssit ja niiden miljoonat asukkaat perustettuun uuteen Ukrainan neuvostotasaltaan.
Novo-Russian miljoonilla venäläisillä on nyt Schengen-sopimuksen mukainen laillinen oikeus ilman Suomen hallituksen maahantulolupaa eli viisumia saapua Suomeen ja asettua taloksi vaikka Helsingin Vuosaareen. Pietarin venäläisillä tätä hallituksen lupaa ei vielä ole.
Martti Pelho
Saundersfoot
Cymru (Wales)
Historiasta ja tarinoista
Vuonna 2015 kysyin eräältä historian professorilta hänen näkemystään Krimin tilanteesta, onko se vielä sadan vuoden kuluttua osa Venäjää. Tein tietenkin virheen, kun menin kysymään historian professorilta ennustetta tulevaisuuden suhteen. Ajattelin, että menneisyydestä voisi ottaa jotain oppia ja arvioida sen pohjalta, miten asiat kehittyvät. Professori ei ottanutkaan kysymykseen mitään historian tutkimuksen näkökulmaa vaan esitti varsin tuohtuneen kansalaismielipiteen, että YK:n jäsenvaltiolta ei voi noin vain ottaa alueita. Historia oli siis unohdettu ja myös se vallankaappaus, jonka Yhdysvallat junaili itsenäisen valtion poliittisen suunnan kääntämiseksi. Tilanteen arviointi ei kaivannut senkään asian pohdintaa, miten Venäjä arvioi turvallisuusuhat, jotka Ukrainan liittäminen NATOon ukrainalaisten enemmistön näkemysten vastaisesti ja Krimin liittäminen Yhdysvaltain sotilastukikohtien ketjuun toisi tullessaan, tai mitä Krimin venäläinen väestö halusi. Olisi siis pitänyt ajatella, miten suurvallan johto tekee ratkaisunsa todellisessa maailmassa.
Ko. professorin näkemys historiatieteen tehtävästä on sellainen, että se yrittää luoda mahdollisimman uskottavan tarinan tapahtumien kulusta. Yllämainittujen näkökohtien uskoisi kuuluvan tulevien historian kirjoittajien kertomukseen paitsi, jos se kertomus pohjautuu niihin kronikoihin, jotka valtamedia jättää jälkipolville ”todistusaineistoksi”. Tämä tarinan kerronnan taidon Jari Tervokin katsoo antavan hänelle oikeutuksen tulkita lähi menneisyyttämme ja nykytilannetta. Tarinaa ei pidä pilata epämukavilla tosiseikoilla. Nehän tekisivät siitä vain tylsän. Eräs Linnan Tuntemattoman lukenut sotaveteraani lausui, että Linna ei ollut hyvä kirjailija, koska hän vain kertoi asiat niin kuin ne tapahtuivat. Ehkä ei kuitenkaan aivan kopioimalla.
Tarinoilla on nykyään suuri merkitys. Meillä pidetään mm. yllä suurta tarinaa läntisestä demokratiasta, jossa kuitenkaan kansalta ei kysytä mitään vaan tarinan kirjoittajat kehittelevät juonen, joka markkinoidaan niin, että vaihtoehtoa ei ole. Suomi liitettin Natoon, koska meidän täytyy kuulua Länteen. Ukraina puolustaa demokratiaa kieltämällä puolueet, jotka uhkaavat sitä, ja peruuttamalla vaalit, ja niin edelleen. Tämä kaikki on välttämätöntä. Juuri näin ”uutisen”, että vuonnan 2035 polttomoottorit kielletään. Onko tämän päätöksen tehnyt jokin demokraattisesti valittu elin, jonka valintaa on ohjannut tieto tällaisesta ohjelmasta? Onko tarjolla ollut vaihtoehtoja? Kansa on sopulilauma, jota maksetut johtajasopulit, tarinan kertojat eli media, ohjaavat.
Matti Klinge sanoo päiväkirjassaan ”Palmyran raunioilla” (2016):
”Amatöörihistorioitsijat ja toimittajat osaavat kyllä kirjoittaa vetävästi, mutta heidän historiallinen perustietämyksensä on epäanalyyttistä, aina vanhentunutta ja tiedostamattomasti hyvin puolueellista.” – Mielestäni tämä sopii hyvin Tervoon. Vaikka voi kyllä olla, että hän on hyvin tietoisesti puolueellinen.
Minun Suomen historian käsitykseni perustuu ammattihistorioitsijoiden Juhani Suomi ja Heikki Ylikangas tuotantoon. Olen lukenut lähes kaiken, mitä nuo herrat ovat kirjoittaneet. Tervo on kyllä vitsikäs mies, mutta vitsiksi jää ”historioinneissaan”. Itse asiassa ne Tervon tv-jutut on käsikirjoittanut aivan joku muu ”historioitsija” (toimittaja).
On lausuttu usean suun voimalla itämerestä tulevan naton meri.Nyt on itämerellä ollut Venäjän sotaharjoitukset ja yllättävää oli, että mukana oli myös Kiina ja Intia.Mainio vastaveto.Tätä tuskin kukaan osasi ennakoida.Tämä osaltaan laittaa asioita parempaan suuntaan.Voimalla kun pitää olla vastavoima, näin olosuhteilla on mahdollisuus säilyä stabiileina.Toivottavaa on, että eräät tahot Suomessa jättäisivät sotapelien pelaamisen, siihen ei näytä olevan realismia, mutta kiihkoa sitäkin enemmän.Tosin tietyiltä osin alkaa muistuttamaan jo huonoa komediaa lausuntojen muuttuessa sitä mukaa kuin tilanteet muuttuu.Jo aikaa sitten arvelin, että tullaan näkemään takkien kääntymisiä sitä mukaa kun tilanne/olosuhteet kääntyvät epäedulliseen suuntaan.Tältä kaikelta täysin turhalta hosumiselta olisi vältytty kun olisi pidetty järki mukana ja päätetty pidättäytyä puoluettomaana.Talouskin olisi voinut paremmin ja rahaa olisi säästynyt oman kansan tarpeisiin.Onhan kiellettyä puhua siitä, että ukrainan tukeminen on maksanut jo vähintään 3 miljardia.Ensi vuodeksi ukraina on jo ilmoittanut tarvitsevansa varovaisen arvion mukaan 12-15 miljardia.ukrainalla on suu auki jatkuvasti kuin variksenpojalla.Kaiketi he seuraavaksi toimivat kuin käki, munivat valmiiseen pesään, tosin onhan tätä jo tapahtunut.
Kiitos minunkin puolestani Maunolle tästä hyvin todistusvoimaisesta tiivistyksestä siitä, miten määrätietoisesti ja hitain askelin Suomi integroitiin länteen.
Lisäksi amerikkalainen tajuntateollisuus peleineen ja elokuvineen on piilovaikuttanut ihmisten mieliin vuosikymmeniä. Tunnemme angloamerikkalaisen maailman paremmin kuin venäläisen maailman, vaikka elämme Venäjän naapurina. Puhumattakaan englannin kielen ylivallasta maailmassa ja sen vaikutuksesta ajatteluun.
Ja kyllä, oli aitoa ystävyyttä Venäjän kanssa. Eivät kaikki rintamaveteraanitkaan Venäjää vihanneet.
Laitan alle katkelman Aleksandr Duginin kirjasta ”Suomalais-ugrilaisen sivilisaation historia ja maailmankuva”, vuodelta 2017. Voisi kuvata tätä päivää.
”Mitä näemme Suomessa nykyään? Maa on tullut länttä lähemmälle. Tämä merkitsee sitä, että Helsingin poliittinen eliitti pitää kotimaataan euroantlantisen tilan koillisena jatkeena, jolloin euraasialaista Venäjää pidetään ”vastustajana” ja jopa ”vihollisena”. Siten, venäläisvastaiset myytit, keinotekoisesti ruokittu kostonhimo ”venäläisen imperiumiherruuden” ajasta, pyrkimys liittää Karjala Suomen yhteyteen ja suomalais-ugrilaisen nationalismin aktiivinen kannustaminen Venäjän sisällä ovat jo kuluneita lauseita rajavyöhykkeen amerikkalaismielisissä maissa.
Näin rajaseutua yritetään muuttaa puskurialueeksi, joka ei liitä Euraasia-Venäjää ja manner-Eurooppaa yhteen, vaan on kiistakapulana itä- ja länsinaapureiden välillä. Juuri tällaista politiikkaa on harjoitettu muissa rajaseutumaissa, joiden valtaeliitti ottaa suuntaa Washingtonista kuten Puolassa, nykyisessä Romaniassa ja Janukovitsin jälkeisessä Ukrainassa. Suomea on yhä useammin kehotettu liittymään Natoon Venäjän aiheuttamaan vaaraan vedoten. Suomalaisen identiteetin läntinen tekijä tahtoo olla yksinoikeutettu.”
Duginhan pitää merkittävänä Suomen kansan jakautumista itäiseen ja läntiseen osaan, minkä geenitutkimuskin on todistanut, mutta hän kytkee sen myös poliittiseen kamppailuun ja näkee tämän sodan rationaalin ja individualistisen lännen hyökkäyksenä euraasialaista kollektiivista ja konservatiivista kulttuuria kohtaan. Hän kutsuu woke-aatetta progressiiviseksi kielteisessä mielessä, mikä tuntuu erikoiselta, koska meillä on totuttu pitämään kaikkea progressiota positiivisena asiana. Niinhän se ei kuitenkaan aina ole.
Kaakkois-Suomessa mökkirauhaa häiritsevät hornettien lennot, pari kappaletta tänään.
Rautjärven reserviläiset järjestävät hengennostatus -päivän Miettilä Kollaus, ohjelmassa mm.:
Vapautemme hinta, Mika Albertson (onko joku paikallinen asiantuntija?)
Rajan tilanne, ev. Mika Rytkönen
Kaakkois-Suomen tulevaisuus ja turvallisuus, Jani Mäkelä (ps), Jukka Kopra(kok)
Aseita ja kalustoa, taistelijan varustus
Kollaa- ja Simo Häyhä -museo auki
Taitavat olla tosissaan valmistelemassa revanssia. Pää päin Karjalan mäntyä.
Militarismin ihailu on huolestuttavaa. Sillä se sotaan hankkiutuminen edellisenkin kerran alkoi.
Liekö sotapelien suosion aikaansaama…
Niin, ja sodan todellisuuden kokenut sukupolvi on jo manan majoilla suurimmaksi osaksi. Nyt on taas sitä henkeä ilmassa, että ”nuorukaiselle kuolla kuuluu”…
Pitäisikö lähteä maasta?
Ei, koska olemme itse sallineet tämän tapahtuvan.
Tuossa on paljon, tosin itselleni vähän ristiriitaista siis omalla kohdallani. Olen ollut tätä hulluutta vastaan jo pitkään, mutta yksilönä siis tavan kansalaisena ei asioille voi mitään. Olen osallistunut mielenosoituksiin muiden noin parin sadan ihmisen kanssa, kun paikalla olisi pitänyt olla vähintään 20 000, ja jotain muuta kevyttä toimintaa olen harrastanut tätä hulluutta vastaan. Olen tehnyt sentään jotain, mutta silti vähän.
Toinen kysymys on, että mihin oikeen muuttaisi? Unkariin? Sielläkin voi tulla ainakin kova lama , kun EU rupee rankaisemaan Unkaria rauhanpyrkimyksistään.
Venäjä voisi olla hyvä, mutta rajan ollessa suljettuna yhdistettynä olemattoman huonoon venäjän kielen taitoon ei sekään ole helppo vaihtoehto.
Ja ylipäänsä maasta pois yksin muuttaminen ei todellakaan ole helppoa. Ei ole työtä kohdemaassa ja itselläni ei ainakaan ole mitään maailmanlaajuista kaveriverkostoa. Kanadassa asuu hyvä paikallinen 70v täyttänyt ystävä omakotitalossa pikku kaupungissa ja hän on sanonut, että voin muuttaa sinne, josta tarve vaatii, mutta kun Kanadakin ollaan täysin mädättämässä niin en varmaan viihtyisi sielläkään.
Kaakkois-Aasiassa voi elo muuttua kurjaksi, jos tulee globaali ruokapula. Ei ne siellä länkkäriä rupee hyvän hyvyyttään syöttämään.
Eli ei kannata hötkyillä maastamuuton suhteen, jos ei ole todella hyvää suunnitelmaa ja näkemystä siitä mitä tekee.
Iltalehdessä oli tänään artikkeli, jossa kerrottiin: ”Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin mukaan kolmasosa ukrainalaista on valmiita tekemään Venäjälle alueellisia myönnytyksiä rauhan saavuttamiseksi ja itsenäisyyden säilyttämiseksi. Enemmistö ukrainalaisista eli noin 55 prosenttia vastusti myönnytyksiä, 13 prosenttia vastaajista ei osannut määritellä kantaansa. Alueluovutuksiin myönteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut sekä kielteisesti suhtautuvien osuus on tasaisesti pienentynyt vuodesta 2023 lähtien. Viisi prosenttia ukrainalaista jakaa Venäjä-myönteisen narratiivin, jonka mukaan Venäjän toiminta Ukrainassa on oikeutettua.” Lähteenä Ukrainskii Pravda.
Minusta oli hämmästyttävää, että ukrainalainen lehti kertoo, että jo kolmasosa kansasta olisi valmis jättämään sodan. Todellinen luku on varmaan vielä suurempi. Sääliksi käy Ukrainan kansaa, kun se joutui uhriksi USA-lohikäärmeen kuolinkamppailussa, joka on hillitön.
Jos pitää valita ruttovai kolera. Pitkään elettiin ruton liittolaisina ja nyt vaihtui koleraan. Kumpi parempi sen aika näyttää. Rutto hyökkäsi jo Suomeen -39.
Hyvin harvassa EUn länsimaassa on minkäänlaista keskustelua siitä tilanteesta, johon itsensä valtaan asettanut eliitti on eurooppaa viemässa (eurooppa pienellä on tässä tietoinen valinta). Saksa on tästä poikkeus, jonka vuoksi nykyhallinto yrittää kaikin keinoin rajoittaa sananvapautta ja opposition toimintaa – mm. viime viikolla Compact viikkolehti määrättiin lakkautettavaksi (ilman oikeuden päätöstä). Patrik Baab lienee Saksan Mauno ja tässä hänen analyysiaan miksi tähän tilanteeseen on jouduttu. Tämä haastattelu avaa euroopanlaajuisen ulottovuuden ja avaa ymmärtämään, miksi ajopuu on lähtenyt jälleen kerran virran mukaan. EUn ryhmäpaine on tärkeämpi motiivi kuin oma kansa.
https://youtu.be/4pdFI3iUlIY?si=ur9AQ-rTb7I9mu49
Kiitos linkistä! Olipa mielenkiintoinen haastattelu.
Olen täysin samaa mieltä siitä, mitä Mauno kirjoittaa. Henkilökohtaisesti olo on kuin juutalaisella natsi-Saksassa, vaikka en olekaan juutalainen. Sillä minkä värinen ihminen on tai mistä kulttuurista tulee ei lopulta ole merkitystä. Pahuus tunkee kaikkialle väreistä välittämättä.
Isommassa kuvassa asioiden tila ei ole kuitenkaan lopullinen eikä niin paha kuin miltä nyt näyttää. Maailmassa on yli 8 miljardia ihmistä, joista vähän yli 1 miljardi kuuluu ns. länteen. Sinne toiseen 7 miljardin joukkoon kuuluvat maailman väkirikkaimmat maat, joiden taloudellinen ja sotilaallinen potentiaali nousee kohisten. Lännen uuskolonialistinen vähemmistö ei voi enää kovin kauan hallita maailmaa. Eivät natsitkaan hallinneet Eurooppaa kovin monta vuotta. Ikävää on tietenkin, että synnyinmaa on väärällä puolella historiaa ja tulee kärsimään prosessissa tavalla, jota tuskin osaamme vielä edes kuvitella.
Mauno kokosi taas hyvin yhteen asioita. Erityisesti tässä pitäisi nostaa esiin se, että kaikki on tapahtunut vähän kerrassaan huomaamattomin askelin, niin, että arkipuuhissaan askaroiva tavis ei huomaa mitään muutosta, ja poliittinen säätöjärjestelmäkin jostain merkillisestä syystä mukautuu askel kerrallaan muutokseen. Tätä on tapahtutunut jo 1900-luvun alusta lähtien.
Tämä tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että jossain nämä asiat on suunniteltu, jo kauan sitten, ja se mitä nyt koemme on vain sen suunnitelman toteuttamista, kuten on aiemmin kaavailtu, eikä suinkaan mitään ihmeellistä sattumaa poliittisessa maailmankehityksessä.
* ** ”Antti Häkkäsen silmistä hohkaa typeryyden sumeus. Mutta valta on oikeistolla, totaalinen valta. Ja maassa on yhden puolueen, sotapuolueen, eduskunta.” ***
Tuohon ajatukseen on helppo yhtyä. Jos Antti Häkkäsen päähän pantaisiin koppalakki kokardeineen niin siinä olisi meillä Natsi-Saksan edustajan perikuva, paitsi ulkonäöltään, myös asenteineen.
Lainaan Maunoa johdatuksesksi edelleen: *** ”Kirjoitin vuosia sitten, että ministerit pitäisi tutkia. Heidän pätevyytensä ja sopivuutensa tärkeiden päätösten tekijöiksi tulisi selvittää. Nyt toistan tuo, jyrkemmin. Minusta nykyisen hallituksen ja eduskunnan pitäisi käydä läpi mielenterveystutkimus.” ***
Olen asiassa täysin samaan mieltä. Nykyinen sotapsykoosi alkaen puolustuspoliittisesta selonteosta, on parhaimmillaan osoitus henkisestä taspainottomuudesta, ja kyvyttömyydestä analysoida tietoa historiallisten tosiasioiden valossa ja kyvyttömyydestä asettaa syy-, ja seuraussuhteet asianmukaiseen kronologiseen ja loogiseen järjestykseen. Tässä mielessä voidaan sanoa, että mielenterveystutkimus päättäjien osalta on enemmänkin kuin tarpeellinen. Sama koskee myös eduskuntaa, joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, joilla on edes jonkinlainen kyky hahmottaa maailmaa siinä vallitsevien faktorien perusteella. Mikäli kysymys ei ole mielenterveydestä, kysymys on korruptiosta, jolloin ko. päättäjät ja edustajat eivät täytä tehtävilleen asetettuja vaatimuksia.
Jari Tervo historioitsijana kuuluu samaan tilaustoimittajien ryhmään kuin Jari Korkkikin. Samaan kategoriaan voitaisiin valitettavasti myös katsoa lukeutuvan fyysikkona tunnetuksi tullut Kari Enqvist, joka uudessa julkaisussaan lähti Italiaan etsimään juuriaan ja itseään, mutta sotkeutuikin kirjassaan Venäjävastaisen propagandan ujuttamiseen tekstinsä sekaan siinä määrin, että en viitsinyt lukea kirjaa loppuun asti, kuten en Korkin Kaikkosta käsittelevää kirjaakaan, ”Kohti Liittoutumaa”. Siihen taas on sotkettu vauveleista alkaen kaikki mahdollinen. Kirjat ylipäätänsä ovat sinänsä tärkeitä, koska niissä kuvastuu jälkipolville kulloisenkin ajanjakson havainto-, ja käsitysmaailma. Aina joillekin jää jokin kappale arkistoon, vaikka niitä kirjastoista ja kustentajien varastoista poistettaisiinkiiin, kuten eräskin EU-neuvotteluja käsitellyt kirja. Negatiivisessa mielessä kirjoissa olevat väitteet jäävät ihmisten mieliin silloinkin kun ne ova vajaa-, tai puolitotuuksia,
joiden analysointiin lukija ei useinkaan ryhdy.
*** ” Olen elänyt tuon ajan, ja kysyn, miten te muut olette sen kokeneet? Oliko rauha, elintason nousu paha näytelmä. ” ***
Ei ollut paha näytelmä. Painajainen alkoi vasta Koivistosta tuli presidentti, Ahosta pääministeri, ja Lipponen touhusi mitä touhusi, mutta EU:n lähtöviivat vedettiin varmaan jo Kalevi Sorsan ministeriaikoina.
Se mikä on selkeästi tullut vuosien varrella esiin, on että Suomelta on puuttunut ja puuttuu edelleenkin strategiasuunnitelma kansalliseksi selviytymiseksi. Asetelmat ovat olleet perinteisesti sellaiset, että ystävät ovat lännessä, ja vihollinen on aina idässä. Sitä on ylläpidetty jatkuvasti ja kailotus on näinä päivinä kohonnut aina muinaisten kastraattilaulajien tasoille. Voidaan kysyä, että mistä käsin Suomea on vuosisatojen ajan kupattu, Idästä, vai Lännestä? Siinä valossa kun ymmärrys ja selkärankaisuus päättäjätasoilla on ollut mitä on ollut, on helppo ymmärtää miten nykyolosuhteisiin on päädytty.
Jari Tervosta: jollain kumman meriiteillä se on päässyt tekemään Ylelle näitä historia-ohjelmia, vaikka hänen oppineisuutensa rajoittuu hum.kandin papereihin kirjallisuus pääaineena. Ja juuri historian alalla laaja lukeneisuus olisi välttämätöntä. (Matti Klinge!)
Kuinkahan systemaattista on ollut Tervon perehtyminen historiaan oman kirjoitustyön ja show-bisnekseen osallistumisen ohessa? Suomessa on historiantutkimuksesta väitelleitä tohtoreita niin että päät kolisee yhteen, mutta ohjelmaa tekemään otetaan julkkis diletantti. Tämä harrastelijamaisuus näkyy juuri siinä värittyneisyydessä, jolla Tervo esim. Kekkosta kuvaa. Asialla on poliittinen aktivisti, ei objektiiviseen kokonaiskuvaan pyrkivä tutkija.
Nykyisessä Suomessa pelkällä russofobialla pääsee jo pitkälle. Jos siihen liittyy muita avuja kuten esiintymistaito (Tervo, Andersson, Stubb, jne.) tai hyvä ulkonäkö (Marin, jne.), on tie auki kansanedustajaksi, ministeriksi, EU-parlamenttiin tai presidentiksi.
Jos taas vastaavasti et ole osoittanut riittävää Venäjä-vihaa sekä lännen narratiivien totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta piittaamatonta hyväksymistä, eivät erinomainen esiintymistaitosi tai huikea ulkonäkösi auta. Asiantuntijuus voi olla avuksi niin kauan kun sinua luullaan vähintään tolkun ihmisen veroiseksi russofobiksi.
On tuota ikää jo sen verran, että muistan ne ajat paremmat. Kekkonen hoiti hommat kotiin.
Oli työtä ja toimeentuloa. Kokonainen kaupunki rakennettiin itärajan taakse. Laivoja tehtiin joka telakalla. maataloustuotteet teki kauppansa. Saatiin halpaa öljyä ja sähköä. Sittemmin tuli turistit ja joka kylässä kaupat myivät vaikka sun mitä ja rahaa tuli. Itäsuomessa oli melkein joka toinen auto venäjän rekkareilla. Kylpylät täynnä iloisia ja maksavia ihmisiä.
Vaan mitä on nyt ja tulevaisuudessa? Kasevan sanoin TYHJÄÄ…
Kyllä sinä Mauno olet nyt erittäinkin väärässä. Eilen nimittäin Ylen uutisissa kerrottiin, miten monen asiantuntijan mielestä Joe Biden ”on ajanut Suomen asiaa”. Eikö ole hienoa, että presidentti ihan Amerikoista asti ajaa Suomen asiaa: Make Finland Great Again?
Ettekö usko vai? Kyllä se kieltämättä uskomatonta onkin.
Meidän tolkkunsa säilyttäneiden mielestä sen paremmin Biden, Niinistö kuin Stybbikaan eivät ole olleet Suomen asialla, puhumattakaan – anteeksi nyt – prostituoitujoukosta, jonka pahaa aavistamaton tomppelilauma – sori siitä – on äänestänyt lehtereitä kuluttamaan.
Me viisaampien täytyy vaan kestää tämä nykypoliitikkojen alennustila ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt, joista räiken on jenkeille luovutetut maa-alueet, ja joka kevyesti täyttää maanpetoksen tunnusmerkit.
Voimme sulkea median, nykyisen paskatuutin, jonka liiallinen seuraaminen ei tee hyvää mielenrauhalle eikä -terveydelle.
Jätetään Stybbi ja omanapakettu Häkkänen horisemaan omiaan. Kyllä luonto nekin hoitaa ajallaan. Ellei sitten atomi.
Olen myös elänyt Kekkosen ajan, maamme nykyhistorian parhaan ajan, 70-80 luvun työläisnuorena. Me, joita on muutama, muistamme ennenkaikkea turvallisuuden tunteen mikä silloin vallitsi kaikista tärkeimpänä. UKK piti meistä huolta ja hänen suosionsa meidän työläisten keskuudessa oli suuri. Kaikki sukulaiseni on menetetty aivopesulle ja sotakiihkolle, samoin melkeinpä kaikki ystävät. Jopa sota nähdään hyvänä asiana kun 30- luvun ryssäpropaganda jää kevyesti toiseksi nykymenolle. Edes suunnaton maamme köyhtyminen ei herätä ja propaganda hoitelee senkin ”nätisti”. Luulen että tästä kaikesta tulee vielä kallis lasku jota maksetaan pitkään.
Tuli aamulla herättyä ajoissa ja luettua Anu Kaipaisen vanhaa kirjaa, josta:
”Mitä Erik Schüller sai? Tania huutaa tyttärelleen.
– Vuoden ja kaksi kuukautta, lapsi huutaa takaisin.
Lapsikin tietää että se on hirvittävän paljon vankeutta ihmiselle, joka ei tee muuta kuin kehottaa ihmisiä kieltäytymästän aseesta.”
Noista ajoista on demokratia tietysti paljon kehittynyt, eikä ihmisiä noin vain tuomita rangaistuksiin mielipiteidensä vuoksi, vaan paljon hienovaraisemmat ja tehokkaammat mekanismit suitsivat itse kunkin sanomisia ja kuka ties ajatuksiakin. Siihen nähden että vallitsee sananvapaus, sitä ihmeteltävän vähän meillä käytetään. Kyllä keisaria saa ylistää missä tahansa, ei siihen sananvapautta tarvita.
Tuosta tuli mieleeni Mika Niikon tapaus, jota jatkuvasti tai toistuvasti ihmettelen, milloin sen muistan. Niikko siis joutui luopumaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan pestistä järkevän twiitin vuoksi. Ajatus siinä oli, että jonkun vaikutusvaltaisen olisi sanottava, että Ukraina ei liity Natoon, sillä muuten paha meidät perii. Wikipedian mukaan Kai Mykkänen lausui tuosta eduskunnassa:”Jokaisen, myös ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan, on syytä sisäistää, että suurvaltojen etupiirisopimusten estäminen on Suomen vapaudelle perustavaa laatua oleva lähtökohta.” Tuolloin vuoden -22 alkupuolella myös pres. Niinistö oli sitä mieltä että etupiirien rakentelu ei ole tätä päivää. Kuinka siis on mahdollista, että tuollaisia puhuvat samalla halajavat ja neuvottelevat maataan suurvallan etupiirin osaksi. Vai tekeekö Suomen aseman etupiirin laidalla onnenpotkuksi se, etteivät sitä ole suurvallat keskenään meidän ohitsemme sopineet, vaan Suomi on siihen omasta halustaan(?) antautunut?
Nyt on rauhasta puhuminen vastuutonta haaveilua. Morning Star lehden pääkirjoitus kirjoittaa: ”Tämän kesän kokoukset paljastavat, että Usan, Naton, EU:n ja sen jäsenvaltioiden vaikutusvaltaiset piirit harkitsevat ydinsotaa Kiinaa ja Venäjää vastaan.” Siksi onkin kai tärkeää saada vastuulliset miehet vastuullisille paikoille. Niikkoa seurasi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana Jussi Halla-aho, joka halusi edistää venäläisten tappamista.
Joskus minäkin vastustin etupiiriajattelua. Termi kuulostaa kieltämättä ikävältä. Kuitenkin käytännössä on kyse siitä, että suurvallan ja naapurinsa suhteet ovat kohdallaan silloin, kun tuo naapuri ei antaudu jollekin toiselle suurvallalle sotilaallisen uhkan välineeksi (viholliseksi) omaa suurvaltanaapuriaan kohtaan.
Venäjä ei ole antanut naapureilleen aihetta liittoutua sotilaallisesti itseään vastaan, mutta juurikin tuolla valheella (että aihetta olisi) perustellen moni Venäjän naapuri on antautunut USA:lle uhkaamaan Venäjän turvallisuutta. Ukrainassa USA:n projekti vallankaappauksineen, sisällissotineen ja natsiaatteineen vietiin niin pitkälle, että Venäjän oli lopulta pakko puuttua asiaan sotilaallisesti muiden keinojen tultua torjutuiksi. Tätä taas käytetään länsipropagandassa todisteena Venäjää vastaan. Kieroa peliä lievästi sanoen.
Jotain muutosta on tulossa marraskuun vaalien jälkeen. Jos Trump voittaa, paljonkin voi muuttua. Jos Harris voittaa, ahdinko syvenee.
No, kumpikaan noista ei voita. Kamala on niin kamala yhdysvaltalaistenkin mielestä, että hän ei voi voittaa ja tuskin pääsee edes ehdokkaaksi. Trump taas murhataan jo ennen vaaleja. Deep State mafia on varmasti jo suunnittelemassa seuraavaa tapaa ottaa Trump pois pelistä.
DCA-SOPIMUS=HYÖKKÄYSSODAN VALMISTELU
DCA-sopimuksen hyväksyneet syyllistyvät törkeään maanpetokseen alistaessaan Suomen terroristivaltio USA:n vasalliksi. Rikoslaki 12. luku 4 § (21.4.1995/578)
Törkeä maanpetos
Jos maanpetoksessa
1) aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi tai
2) muuten aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa
ja maanpetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä maanpetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.
Nyt on pidettävä kirjaa kaikista DCA-sopimuksen hyväksyjistä silmälläpitäen tulevia oikeudenkäyntejä, kun Suomi on hävinnyt sodassa Venäjälle.
Sillä sota tästä tulee. Kansa on aivopesty sotapsykoosiin ja tarvitaan vain USA:n aiheuttama false flag -operaatio, niin sodassa ollaan.
Kiitokset Maunolle tästä lähihistorian ”pikkujättiläisestä” !
Niin Usan pommikoneet on jo suomen ilmatilassa. Uskoisin, että ei mene enää kovinkaan kauan, kun räjähtää. Tuo rajakysymyskin on vaan tekosyy jollekin isommalle asialle, sitä nyt en kyllä osaa sanoa mille.
Jos nyt oikeasti mietitään sitä, että raja on kiinni, niin miksi piti käyttää viikko tolkulla aikaa saadaksemme tällainen laki. Ja muutenkin koko raja homma alkaa näyttää selkeitä merkkejä siitä, että tavalla tai toisella pyritään saamaan aikaan konflikti. No aika näyttää ja eikä sille enää kukaan voi mitään, mutta sen sanon, että täältä ei löydy yhtään henkilöä, joka osallistuu Naton sotaan.
Uskon, että koko projekti on ohjattu yhdysvalloista, ei suomalaisilla riitä osaaminen näin isoon vuosikausien manööveriin, jenkit sen sijaan on tässä ammattilaisia niin monen maan asiat ovat sekaisin laittaneet.Itse kyllä nautin suunnattomasti Kekkosen ajan turvallisuudesta, rauhan-aate ja hyvät suhteet kukoisti, taloudellisesti meni hyvin, oli ostovoimaa toisin kuin nykyään, huumeista tuskin tiedettiin ja ihmisten terveydenhuolto toimi, jotain kuvaa sekin että mielenterveysongelmia ei ollut kuten nykyään.Kekkoseen luotettiin hän oli koko kansan presidentti aina lapsista vanhuksiin.Ikäväksi on todettava, että kansa joka tekee niinkuin sitä poliittisesti ja median osalta nykyään ohjataan on tyhmä kansa.Vanha sanontahan on, että epäile enemmän kuin uskot varsinkin kun on annettu väärää informaatiota.
Negatiivinen asia oli toki se kun 60-70 lukujen taitteessa etenkin maaseudulta joutui lähtemään ihmisiä työnperässä Ruotsiin varsin suuria määriä, mutta näin kokonaisuutena oli Kekkosen aika Suomen kulta -aikaa.Valtionvelka Suomessa vuonna 1974 näyttää olleen kokonaiset 3%!!!
Maunon analyysi oli jälleen täyttä/oikeaa asiaa, luin todella suurella mielenkiinnolla.Onneksi on Naapuriseuran Sanomat, mitä meillä olisi vaihtoehtomediana ilman sitä tässä maassa???Vakavaksi vetää Maunonkin esille tuoma ajatus, että Suomi niminen valtio kansalaisineen tullaan tarvittaessa pyyhkäisemään pois.Jos olisin ikäni puolesta vielä velvollinen tarttumaan aseeseen niin naton/jenkkien puolesta en sitä tekisi, tuskin tekisin muutenkaan.
Seiskatieällä harjoittelevat sulutusta.Eli puolustuslinjat rajan tuntumassa ovat pettäneet ja on siirrytty suluttamaan seiskatiellä kymmeniä kilometrejä rajalta Helsinkiin päin pyrkien hidastaamaan vastapuolen etenemistä.Varmasti suluttaminen oli viime sodassa toimiva tapa, mutta ei sitä nuin syvällä sisämaassa tehty eikä harjoiteltu.
Suomen SS-miehet, eli Sauli ja Stubbi ovat syyllisiä DCA-sopimuksen solmimiseen. Ennemmin tai myöhemmin oikeusistuin tuomitsee miehet laittomien sopimusten järjestämiseen USAn kanssa. Sellit odottavat.
§§§
Sitten Esko Aho ja Paavo Lipponen. Kumpikin on ollut rahastamassa Venäjältä, toinen yksityisen yhtiön hallituksessa, toinen tekemässä konsulttihommia.
§§§
Antti Häkkänen on nuori ja kokematon sinisilmä. Kunnianhimoa riittävästi.
§§§
Koko eduskunta on vaihdettava, Orpon hallitus jätettävä orvoksi. Mielenkiinto kohdistuu nyt USAn vaaleihin. Jos ja kun Trump jää henkiin ennen ja jälkeen vaalien, niin todennäköinen voitto tarkoittaa sitä, että Eurooppa joutuu maksumieheksi Ukrainaan. Todennäköisesti Trump ja Putin neuvottelevat asiat selviksi ja saattaa käydä siten, että USA peruuttaa DCA-sopimuksen Suomen kanssa.
§§§
Suomi Fine
Surkea on Suomen tarina. Paasikivi sanoi aikoinaan, että suomalaiset ovat poliittisesti lahjattomia mutta kuka olisi arvannut että me olemme niin lahjattomia että lahjoitamme maamme terroristeille.
Tuo lainaus hra Tervolta on kiinnostava : ”suomalaiset näyttelivät ystävyyttä neuvostoliittolaisille”. Lainaus panee miettimään mistä on kysymys suomalaisten ja amerikkalaisten (USA) suhteissa. Minusta on näyttänyt että suomalaiset (lipposet ja niinistöt jne) ovat kuin puudeleita jotka kieli pitkällä odottavat pientä armopalaa isännältä. Se kuva on kuvottava.
Taitaa USA näytellä nyt ystävää. Kuitenkin jos tehdään sopimus, joka Suomelta edellyttää yhtä ja toista mutta jenkeille suo ainoastaan oikeuksia, niin luulisi tuon Suomen herroille kertovan jotain suhteen laadusta. Että tuollainen myydään kansalle sellaisilla lauseilla kuin ”Yhdysvallat tulee meitä auttamaan” ja muuta yhtä vähän paikkansa pitävää, tarkoittaa että kansaa on tässä kaupassa vedätetty. Eivät kansanedustajat sentään ole niin ymmärrystä vailla, etteivät tajuaisi mistä on kysymys; ei Suomen auttamisesta ainakaan. Tässä autetaan USA:ta sen edesvastuuttomassa pyrkimyksessä maailman valtiaaksi ja kulut osaltaan maksavat suomalaiset.
Olikohan Naapuriseuran Sanomissa vai missä se juttu, jossa mainittiin Yhdysvaltojen Suomen-suurlähettiläästä tai vastaavasta, joka oli joskus sanonut että kyllä Suomen kansa saadaan kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Jotain sellaista. Itse ajattelin silloin ja muistelen nyt, että mahtoiko tuo olla lähtölaukaus Mediapoolin ja/tai hybridikeskuksen perustamiselle ja siis entistä systemaattisemmalle suomalaisten aivopesulle vihaamaan ja pelkäämään Venäjää ja kannattamaan Nato-jäsenyyttä.
Voin olla ihan väärässäkin, mutta jos joku muistaa tuon maininnan, niin olisi mielenkiintoista tietää, voisiko kyseisellä hepulla mielipiteineen olla tekemistä sen propagandan kanssa, jonka alla olemme viime vuodet eläneet. En ole huomannut muiden kiinnittävän lausuntoon tällaista huomiota.
Ei tähän muu auta, kuin Jumalan sanat…
Matteuksen evankeliumi 13:24-30:24 Jeesus esitti heille toisen vertauksen: ”Taivasten valtakunta on verrattavissa mieheen, joka kylvi peltoonsa hyvää siementä.
25 Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihollisensa tuli, kylvi vehnän sekaan rikkaviljaa ja lähti pois.
26 Kun vilja kasvoi ja alkoi tehdä tähkäpäitä, tuli rikkaviljakin näkyviin.
27 Palvelijat menivät isäntänsä luo ja sanoivat: ’Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä sitten ovat rikkaviljat?’
28 Hän sanoi heille: ’Tämän on tehnyt vihamies.’ Palvelijat kysyivät häneltä: ’Tahdotko, että menemme kitkemään ne pois?’
29 Mutta hän sanoi: ’En, sillä rikkaviljaa kootessanne te voisitte samalla nyhtää pois vehnänkin.
30 Antakaa niiden molempien kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti. Korjuun aikana minä sanon leikkuuväelle: Kootkaa ensin rikkaviljat ja sitokaa ne kimppuihin poltettaviksi, mutta vehnä kootkaa aittaani.'”
Surullista mutta totta,mitä voidaan tehdä kun suurin osa uskoo sotahullujen agendaan.
Miten Kekkonen suhtautuisi tähän sotimisen harjoittelun hulluuteen? Tosin hän oli suhdanteiden mies, toisin sanoen ei mitenkään! Eipä tässä jää muuta mahdollisuutta Putinille, kuin antaa atomia, niin Natokiima helpottaa!!
Hei! Suomi on menettänyt kaiken. Kauppasuhteet lähinaapuriin. Täällä tulee olemaan ikuinen lama, koska USA:n kauppa ei pysty korvaamaan. Eikä täällä ole kovin turvallistakaan, koska maan oma hallitus Orpo, Valtonen, Häkkänen pilanneet koko maan.