On syytä tehdä vielä nykypäivänä vastaisku niille, jotka väittävät Neuvostoliiton aloittaneen jatkosodan. Näinhän ei tapahtunut.
Syytä vastaiskuun antavat varatuomari Kari Silvennoisen kaltaiset kirjoitukset valtamediassa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi 19.8.2023 Silvennoisen mielipidekirjoituksen otsikolla ”Neuvostoliitto aloitti talvisodan jatkosodan”.
Silvennoinen kirjoitti mm. ”…jatkosodan alun 22.6.1941. Puna-armeijahan aloitti tällöin aikaisin aamulla jatkosodan pommittamalla muun muassa siviilikohteita Suomessa.”
Sodan alkamisesta saa hieman toisenlaisen käsityksen esimerkiksi valvontaupseerina toimineen Taavetti Heikkisen päiväkirjasta. Nimellä ´Rintaman poliisi´ julkaistussa teoksessa hän toteaa sunnuntaina 22.6.1941:
”Ikimuistettava päivä, jolloin Saksa aloitti ryssän piiskaamisen. Yöllä kello 2.30 lensi useita pommikoneita Lappeenrannan yli ryssän puolelle ja sitten takaisin; mahtoi siellä ´Vanja parahtaa´, kuten Eka Järveläinen sanoo.”
Kyseessä olivat saksalaiset pommikoneet. Muun muassa historian tutkija Lauri Lepolan mukaan Suomen suurimmat lentokentät Malmi, Utti ja Luonetjärvi oli luovutettu Saksan käyttöön jo ennen sotaa ja Pori vähän myöhemmin.
Tiedustelu-upseerina toiminut Jukka L. Mäkelä kirjoittaa teoksessaan Salaista palapeliä, että Neuvostoliitolla oli perusteltu syy olettaa hyökkäyksen alkaneen Suomesta.
Jos Suomeen tulisi vastaavasti itärajan yli koneita pommittamaan maatamme, eikö olisi perusteluta todeta naapurimaan olevan asialla. Ei Kazakstanin eikä Kiinan.
Jos Neuvostoliitto aloitti sodan, kai se oli tulossa tänne myös maavoimilla? Ei ollut. Siitä on lukuisia kirjallisia todisteita. Ei ollut tulossa, koska ei ollut joukkoja millä tulla. Tämän selvittämiseksi välirauhan aikana lähetettiin kaukopartiomiehiä tutkimaan rajan takaisia seutuja.
Monen monituista kaukopartioretkeä sittemmin tehnyt Olavi Paukkunen kertoo teoksessa ”Päämajan tiedustelija”, Gummerus 2012, toim. Pekka Turunen, vuoden 1940 kesäkuussa tekemänsä retken raportissa 28.6. näin: ”Merkit eivät viittaa sodanvalmisteluun.”
Sama lopputulos oli kesäkuun lopulla tehdystä tiedusteluretkestä. Raportti 1.7.1940: ”Hyökkäystä Suomeen ei näkemämme perusteella valmistella.”
Otetaan vielä järeämpää kalustoa mukaan. Mm. päämajan yleisesikunnan päällikkönä toiminut kenraali Erik Heinrichs toteaa kirjassaan ”Mannerheim Suomen kohtaloissa”, osa II, Otava 1959 sivulla 262 näin:
”Ensimmäisten maahamme suuntautuneiden ilmahyökkäysten johdosta ylipäällikkö antoi joukkojen johtajille oikeuden ulottaa tiedustelunsa – myös ”väkivaltaisen tiedustelun” – rajojen yli. Tällöin todettiin, että venäläiset olivat uusien rajojen takana asettuneet defensiiviseen ryhmitykseen.” Defensiivinen = puolustuksellinen.
Että asiaan tulisi selvyys vielä nykypäivää lähemmiltä ajoilta, tässä ote pitkään puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä toimineen kenraalimajuri Raimo Heiskasen teoksesta ´Saadun tiedon mukaan…´,1989:
”Kun näin jälkeenpäin tietää miten ´siinä sitten kävi´ uskaltaa sanoa, että ainakaan nyt 45 vuotta tapahtumien jälkeen tutkijan käytössä olevien tietojen valossa puna-armeija ei keskittänyt joukkoja miehitysaikeissa Suomen rajoille.”
Neuvostoliiton pommitukset olivat kosto saksalaisten Suomesta aiemmin yöllä suoritetuista pommituksista. Miksi Suomessa kuitenkin kiirehdittiin varsin nopeasti toteamaan, että nyt Neuvostoliitto on hyökännyt? Siksi että saatiin hyvä syy hyökätä itse Saksan rinnalla. Tätä oli suunniteltu jo hyvissä ajoin.
Seppo Tiihonen toteaa teoksessaan ´Sodan johdon pieni piiri, Vallan verkostot ja neuvonantajat 1939-44:
” Alkuvuodesta 1941 virallinen ja tosiasiallinen valtiojohtamisen linja eriytyivät toisistaan. Päätökset Suomen siirtymisestä Saksan rinnalle sen etupiiriin kuuluvana maana ja asettumisesta Saksan kanssasotijaksi teki suppea sotakabinetti tai sisäpiiri, ei eduskunta, ei koko hallitus eikä edes hallituksen ulkoasiainvaliokunta.”
Myytillä Neuvostoliiton aloittamasta jatkosodasta peitellään sitä, että Suomi liittoutui Saksan kanssa ja sitoutui hyökkäyssotaan. Saksan, joka oli jo valloittanut ison osan Euroopasta ja jossa keskitysleirit toimivat täyttä häkää. Eihän se ole kiva myöntää julkisesti, että tuimme osaltamme tätä hulluutta.
5 kommenttia julkaisuun “Myytti: Neuvostoliitto aloitti jatkosodan”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Suomen Sotahistoriallinen Seura ry järjesti Merisotaseminaarin 26.10.2016, jossa luennoi komentajakapteeni Lari Pietiläinen. Hänen luentonsa mukaan….
-Saksa aloitti ”Barbarossan” 22.6.1941 kello 03.15,
-Suomi käynnisti Itämerellä n.s. miinasodan 21.6. tunteja ennen ”Barbarossaa”..
https://www.sshs.fi/content/uploads/2023/02/MERISOTAA_ITyOISELLyO_SUOMENLAHDELLA_1941__26102016.pdf
Varmaan kansan suuri enemmistö – jos nyt edes ”tietää” aihepiiristä yhtään mitään – uskoo edelleen, että Neuvostoliittohan se rupesi pommittamaan Helsinkiä ja aloitti provosoimattomasti sodan meitä kilttejä suomalaisia vastaan riistääkseen meiltä maat ja mannut, jne.
Itseäni on varmaan jo vuosikymmenien ajan vaivannut, miten kökköä on ollut puhe sankarillisista veteraaneista, jotka pelastivat isänmaamme. En tarkoita dissata sotaveteraaneja. Isänikin kuului heihin ja he tekivät pakosta (ja varmaan väärissä heille syötetyissä luuloissaan kuten sodissa on tapana) ”sen mitä piti”. Mutta se minua on vaivannut, kuinka yksipuolisia kaikki juhlapuheet ovat olleet. Ehkä tietty hypetys on ollut tarpeen ajatellen mm. veteraaneja ja uhrien omaisia, mutta samalla on syyllistytty historian vääristelyyn.
Nyt kun verrataan tilannetta silloin ja nykyään, niin eipä siinä juurikaan eroja ole. Silloin oltiin hyvinkin voitonvarmoja, kun rinnalla oli suuri sotilasmahti. Mitäs sitten nyt on? Ilmapiiri on ihan sama. Kyllä se suomen herra haluaa vielä lyödä päänsä karjalan mäntyyn.
Niin, Suomihan aloitti aktiiviset sodanvalmistelut yhdessä Saksan kanssa viimeistään tammikuussa 1941. Valmisteluja oli tehty jo sitä aikaisemminkin. Nämä tarinat eivät ole tarkoitettu vakavasti otettaviksi vaan ne osoitetaan historiattomalle nuorelle sukupolvelle jota yritetään houkutella uuteen sotaan. Valmistelu tehtiin siinä määrin salassa, että demareiden päättävät elimet juuri ennen sodan alkua ehtivät julistamaan Suomen puolueettomuutta häämöttävässä suursodassa. Demareiden takki kääntyi tässäkin nopeammin kuin talonpojan nenäliina.
Mikä myös unohdetaan on, että Molotov otti yhteyttä Suomen valtiojohtoon kun Saksa oli aloittanut hyökkäyksensä. Jos olisi tartuttu Molotovin kysymykseen ja vastattu, ettei Suomi hyökkää, olisi hyvät ehdot olleet mahdolliset. Tämä ei kiinnostanut valtiojohtoa jonka silmissä väikkyi Suuri Suomi.
Kun kaikki viisaus tulee Yhdysvalloista olisi juurikin kannattanut kuunnella heidän neuvojaan Suomelle pysyä irti sodasta. Tätä Yhdysvallat toisti kerta toisensa jälkeen ja heidän lähettiläänsä kävi myrkyllistä sananvaihtoa presidentti Rytin kanssa (kts. Rytin päiväkirjat) ja he esittivät sarkastisia kommentteja siitä Suomen väittämästä että se lähti puolustussotaan joka tuli sille yllätyksenä. Hehän hyvinkin tiesivät miten Suomi oli asiansa junaillut.
Ettei vaan kävisi samalla tavalla !? Kun tietää ketkä ovat johtamassa Suomea, A.Stubb ja A.Häkkänen, niin ei olisi ihme, että nämä kaksi hölmöläistä saisivat jostain sähköiskut päähänsä ja laittaisivat nuoret miehet tykinruuaksi, kuten Zelensky on tehnyt Ukrainassa.