Nato käskee – Stubb ja Orpo tottelevat

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö käsky ydinaserajoitusten poistamisesta Suomen lainsäädännöstä olisi tullut sotilasliitto Natolta. Tämän myöntää myös puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuusela (STT 6.3.2026).

Ydinenergialakiin sisältyvän ydinasekiellon poistamiseen päädyttiin Kuuselan mukaan kahdesta syystä.

”Nato-jäsenyyden myötä Suomi sai sellaista tietoa ydinasepelotteesta, joka ei aiemmin ollut saatavilla. Toinen syy on se, että Nato on muuttumassa ja modernisoimassa pelotetta”, toteaa puolustusministeriön ylijohtaja.

Nato-lakia koskevassa hallituksen esityksessä todettiin aikanaan, että Suomen liittyminen Natoon ei edellytä ydinräjähteitä koskevien lakien muuttamista.

Kuusela kertoo nyt, että lainsäädännössä kuitenkin tunnistettiin monia muutostarpeita jo Nato-jäsenyyden hakuvaiheessa. Monet asiat Suomen lainsäädännössä on tehty Kuuselan mukaan ”hyvin erilaisella aikakaudella ja liittoutumattomuuden olosuhteisiin”.

Kuuselan mukaan ”lainsäädännön muutos siirtää Suomen Nato-maiden valtavirtaan, jolla ei ole lainsäädännön esteitä ydinpelotteen ylläpitämiselle ja sen uskottavuudelle”. Muutosehdotuksen taustalla on ylijohtajan mukaan ”halu vahvistaa Suomen turvallisuutta vaikeasti ennakoitavassa kansainvälisessä tilanteessa”.

Muutos parantaa Kuuselan mielestä myös ennaltaehkäisevää pelotetta. Tarkoituksena on ”myös varmistaa, että Naton pelote, sisältäen kaikki sen osa-alueet, on uskottava” ja ”muodostaa mahdollisimman korkean kynnyksen sotilaallisille toimille Suomea ja koko liittokuntaa vastaan”.

Suomeen voisi jatkossa tuoda ydinaseita

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus esittää, että Suomeen voisi vastaisuudessa tuoda tietyin ehdoin ydinaseita. Presidentti Alexander Stubb väittää, että lainsäädäntömuutos ydinaseiden tuonnin ja kauttakulun sallimiseksi olisi Suomen etu.

Nykyisin voimassa olevan ydinenergialain mukaan ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty. Myös kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty. Kielto on kirjattu sekä ydinenergialakiin että rikoslakiin. Nyt hallitus esittää kaikkien rajoitteiden poistamista.

Stubb viittaa ”konventionaalisiin joukkoihin, ohjuksiin ja ydinaseisiin” ja sanoo, että ”on Suomen etu, että meillä ei ole yhteenkään näistä lainsäädännöllisiä esteitä”. Kyse on presidentin mukaan siitä, että ”voimme olla täysimääräisesti mukana Naton ydinasesuunnittelussa”.

Hallitus aikoo jatkossa sallia ydinräjähteet Suomessa, ”jos ne liittyisivät Suomen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön”. Nato-Suomessa voisi tulevaisuudessa myös kuljettaa ja ehkäpä myös varastoida ydinräjähteitä.

Muutoksella hallitus kertoo haluavansa ”varmistaa Suomen ja Naton sotilaallisen pelotteen kattavuuden ja jouhevan yhteistyön” Nato-liittolaisten kanssa.

Naton ydinpelotetta valmistellaan puolustusministeriön Kuuselan mukaan kaikkiin eri tilannevaihtoehtoihin, erilaisiin poikkeustilanteisiin, kriiseihin ja sotia varten. ”Että mitä vahvempi ja uskottavampi ydinpelote on, sitä korkeampi on kynnys sille, että kukaan ryhtyisi haastamaan Naton yhteistä kollektiivista puolustusta”, kertoo Kuusela.

Suomi on neuvotellut kaikkien ydinaserajoitusten purkamisesta sotilasliitto Naton ja myös Naton kahden ydinasevaltion Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa jo pitkään. Myös kolmannen Naton ydinasevaltion Ranskan kanssa on käyty jonkin verran keskusteluja.

Ulkopoliittinen johto hyväksyi mukisematta Naton linjaukset

Suomen ulkopoliittinen johto hyväksyi Naton linjausten pohjalta puolustusministeriössä tehdyn arvion. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli äskettäin asiasta ja hyväksyi periaatepäätöksen poistaa kaikki lainsäädännölliset esteet Suomen laista ydinaseilta.

Valmistelu on tehty salassa eikä siitä ole yksityiskohtaisesti informoitu edes kaikkia ministereitä eikä myöskään kansanedustajia.

Sekä suomalaiset että kansainväliset neuvottelulähteet kertoivat jo aikaisemmin, ettei Suomea olisi hyväksytty Naton jäseneksi, jos Suomi Natoon liittyessään olisi jäänyt Naton ydinpuolustuksen suunnitteluryhmän työskentelyn ulkopuolelle kuten Ranska Nato-maana on tehnyt.

Ydinasepelotteeseen osallistumisesta sovittiin Suomen Naton päämajassa käymissä liittymiskeskusteluissa, väitti Iltalehti 6.3.2026. Nato-lähteet ovat kertoneet Iltalehdelle, että Suomen silloinen valtionjohto lupasi tehdä Suomen lainsäädännöstä Suomen Nato-sitoumuksien kanssa yhteensopivan.

Valtiojohdolla lehti tarkoittanee presidentti Sauli Niinistöä, pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.). Heidät on myös toimittaja Lauri Nurmen kirjoituksessa mainittu eikä toistaiseksi heistä kukaan ole nähnyt tarpeelliseksi oikaista väitettä.

Vaalikautta oli jäljellä vain vähän, joten ydinenergialain muuttaminen jäi seuraavan hallituksen tehtäväksi.

”Lakiesitystä on valmisteltu pitkään, ja sitä on käsitelty hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa TP-Utvassa”, presidentti Alexander Stubb kertoi maaliskuun alkupuolella.

Neuvottelut ydinasekiellon poistamisesta alkoivat heti presidentinvaalien jälkeen

Keskusteluja ydinasekiellon poistamisesta Suomen lainsäädännöstä on käyty itse asiassa suurin piirtein siitä saakka, kun Alexander Stubbista tuli presidentti vuoden 2024 alussa. Stubb vaati ydinenergialain muutosta ja ydinaserajoitusten poistamista Suomen lainsäädännöstä kokoomuksen presidenttiehdokkaana jo vaalikampanjassa.

Vaalikampanjan viimeisinä viikkoina presidentinvaalien keskeisimmäksi kiistakysymykseksi nousi ydinaserajoitusten poistaminen Suomen lainsäädännöstä. Presidentinvaalit Stubbille hävinnyt entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) oli poistamisesta eri mieltä eikä hyväksynyt Stubbin ydinaselinjauksia.

Myös presidentti Sauli Niinistö suhtautui kriittisesti Stubbin ydinasepuheisiin. Kainuun Sanomissa 19.9.2023 Stubb totesi, ettei hän toimisi asiassa ”ilman läntisten liittolaisten mandaattia”. Naton ja sotilasliiton ydinasevaltioiden neuvotteluiden aikana esittämät linjaukset olivat Stubbin kuvaama mandaatti eli vihreä valo lainmuutokselle.

Sekä presidentti Stubb että entinen presidentti Niinistö ovat vuoden 2024 presidentinvaalien jälkeen vaienneet julkisuudessa tyystin ydinaseiden kauttakulusta tai sijoittamisesta Suomeen. Ja kummallista kyllä myös Haavisto on ollut asiasta hiljaa.

Ydinasepelotteesta ”liittolaisten kanssa” käydyistä neuvotteluista ja keskusteluista ei ole eduskunnalle kerrottu sen yksityiskohtaisemmin. Oppositio on pidetty tärkeimpien keskustelujen ulkopuolella kokonaan.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sai summittaisen tiedon hallituksen suunnitelmista hieman aikaisemmin kuin valiokunnan muut jäsenet. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) sai tiettävästi tiedon muutoshankkeiden etenemisestä aiemmin kuin Koskinen. Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman kuului niihin, joita oli vielä hieman aikaisemmin informoitu hallituksen lainmuutoshankkeesta.

Mediapooli hiljensi valtamedian

Kuvaavaa Mediapoolin aikaiselle Suomelle on ollut se, ettei valtamedia ole esittänyt presidentti Stubbille koko hänen virkakautensa aikana ainoatakaan kysymystä – ainakaan julkisesti –  siitä, kannattaako hän yhä vaalikampanjan aikana esittämäänsä Suomen ydinaserajoitusten poistamista. Eräät päätoimittajat ovat kuitenkin olleet Stubbin hankkeista kulissien takana muita paremmin informoituja.

Kuvaavaa tiedonpimitykselle on ollut se, etteivät hallituksen keskeiset ministerit ole vastanneet ainoatakaan kertaa eduskunnassa kansanedustaja Johannes Yrttiahon (vas.) tekemiin lukuisiin kysymyksiin ydinasekiellon poistamisesta ja keskusteluista Nato-liittolaisten kanssa. Ministerit ovat pysyneet vaiti, vaikka kansanedustajilla pitäisi olla rajoittamaton tiedonsaantioikeus.

Yrttiaho ei ole myöskään saanut tukea kysymyksilleen yhdeltäkään muulta kansanedustajalta, ei myöskään vasemmistoliitosta.

Vasta nyt esimerkiksi Iltalehti on havahtunut huomaamaan, että Yrttiaho on ollut muita kansanedustajia ja myös monia ministereitä paremmin informoitu tapahtumien kulusta, vaikka ei ole saanutkaan vastauksia kysymyksiinsä.

Suomi liittyi Natoon ilman minkäänlaisia ehtoja

Presidentti Niinistön johdolla kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät päätöksen, että Suomi liittyy sotilasliitto Naton jäseneksi ilman minkäänlaisia ehtoja. Erityisesti Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ovat yhä selityksen velkaa kannattajilleen, miksi ne tekivät näin.

Kun Suomi liittyi Naton jäseneksi kerrottiin julkisuudessa, ettei ydinenergialain ydinaserajoituksia ole tarkoitus muuttaa rajoitteiden poistamisesta puhumattakaan. Vielä silloin ei tiedetty, että presidentti Niinistön, pääministeri Marinin ja puolustusministeri Kaikkosen väitettiin jo luvanneen Natolle, että ydinaseita rajoittava laki tullaan myöhemmin muuttamaaan.

Oppositiossa olleen kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen viittasi useampaan kertaan kuitenkin jo silloin siihen, että jatkossa ydinenergialakia voidaan muuttaa. Juuri tästä syystä Nato-jäsenyyden hylkäystä eduskunnassa esittänyt kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) ehdotti Nato-päätöksen saatteeksi pontta, ettei Suomen pidä hyväksyä alueelleen sen paremmin ydinaseita kuin ulkomaisia tukikohtia ja pysyviä ulkomaisia joukkojakaan.

Huomiota äänestyksessä herätti se, etteivät vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin johdolla Nato-jäsenyyttä kannattaneet puolueen kansanedustajat tukeneet Mustajärven pontta. He istuivat paikallaan eduskuntasalissa, mutta eivät painaneet äänestysnappia lainkaan. Mustajärven ponsi kaatui äänestyksessä.

Pääministeri Orpon ristiriitaiset puheet

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi eduskunnassa antamassaan haastattelussaan 7.2.2024, että on selvä, että ydinasepelote on yksi aivan oleellinen osa myös sitä pelotetta, jota Suomi tarvitsee ennen kaikkea suhteessa Venäjään. ”Meillä on yleinen lähtökohta Nato-Suomen rakentamisessa, että olemme hyvin avoimia. Me katsomme pala kerrallaan niitä elementtejä, joilla me integroidumme Natoon”.

Avoimuus on tosiasiassa ollut varsin kaukana kaikesta siitä, mitä Orpon hallitus on ydinaseiden rajoitusten poistamisessa tehnyt.

Pääministerin haastattelutunnilla 18.2.2024 Orpo totesi, että presidentti Stubbin tavoin hänestäkin sille on vahvat perusteet, että ydinaseiden kauttakulku sallittaisiin. Kyse olisi ydinaseiden kuljettamisesta Suomen ilmatilassa, vesialueilla ja maaperällä. Orpon mukaan presidentin näkemyksillä on painoarvoa, kun asiaa yhteistoiminnassa presidentin ja hallituksen kesken puntaroidaan.

STT:lle antamassaan lausunnossa 6.3.2024 Orpo muistutti, että Suomi päätti jo Nato-jäsenyyttä hakiessaan, ettei mitään rajoituksia jäsenyyden sisältöön tehdä. ”Yksityiskohtia jäi kuitenkin vielä ratkottavaksi, kuten esimerkiksi, miten mahdolliseen ydinaseiden kuljettamiseen Suomen kautta vastedes suhtaudutaan”.

Pääministeri totesi myös, että ”on tärkeä saada myös ulkoministeriön ja puolustusministeriön arvio siitä, mikä on Suomen uskottavan puolustuksen kannalta välttämätöntä”. Asia on Orpon mukaan syytä arvioida ja selvittää huolella, ja sen jälkeen siitä keskustellaan avoimesti ja parlamentaarisesti.

Orpon mielestä linjaus olisi hyvä tehdä, oli se mikä hyvänsä.

Pääministeri Kristersson sallisi ydinaseet sodan aikana – Orpo ei

Pääministeri Orpo esiintyi yhdessä Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin kanssa radiossa 13.5.2024 pohjoismaiden pääministerikokouksen yhteydessä. Ylen Pirjo Auvinen kertoi Ruotsin ja Suomen olevan täysin eri linjoilla sodan ajan ydinaseista. ”Ruotsin Kristersson sallisi ne Ruotsin maaperällä, Orpo ei muuttaisi Suomen nykylinjaa”.

Kristersson ei nähnyt minkäänlaisia esteitä sille, että sodan aikana Naton ydinaseita voitaisiin sijoittaa Ruotsiin. Auvisen mukaan Ruotsissa on voimassa laki, jonka mukaan ydinaseita ei sallita Ruotsin maaperällä rauhan aikana. ”Sodan aikana on aivan toisin”, toisti Ruotsin pääministeri useampaan keraan.

Orpo totesi pohjoismaiden pääministerien kokouksen jälkeen., ettei Suomi aio seurata Ruotsin Kristerssonin esimerkkiä. ”Meillä on nyt ollut selkeä linjaus siitä, että ydinenergialakia ei ole nyt tarvetta lähteä avaamaan ja voimme jatkaa nykyisen lainsäädännön puitteissa”, sanoi Orpo.

Näin siis pääministeri Orpo vielä vuoden 2024 keväällä.

Nyt ääni kellossa on kuitenkin aivan toinen.