Niinistö ja Orpon hallitus näyttivät vihreää valoa – Suomi antaa Yhdysvaltain käyttöön tukikohtia

Presidentti Sauli Niinistö ja Orpon hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta puolsivat maanantaina Yhdysvaltain kanssa neuvotellun ns. puolustussopimusta koskevan neuvottelutuloksen hyväksymistä. Sopimuksen hyväksyminen edellyttää vielä eduskunnan suostumusta. 

Eduskunnan kaksi valiokuntaa – ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta – ovat alustavasti käsitelleet sopimusta, tosin Yhdysvaltain ja Suomen suhteiden tiivistämisen nimikkeellä. Valiokuntien jäseniltä edellytettiin vaiteliaisuutta käsitellystä asiasta. 

Sopimus antaa Yhdysvaltain asevoimille oikeuden käyttää Suomen luovuttamia alueita, lentokenttiä ja satamia joukkojensa siirtoon. Yhdysvallat aikoo perustaa Suomeen myös raskaiden aseiden ja asejärjestelmien varastoja omia joukkojaan varten.

”Sopimus antaisi mahdollisuuden perustaa Suomeen sellaisia sotilasalueita, joihin vain Yhdysvalloilla olisi pääsy, ja joiden toimintaa tai niissä säilytettäviä aseita maamme viranomaiset eivät voisi tarkistaa”, kirjoitti tietokirjailija Olli Tammilehto Helsingin Sanomissa 14.11.2023.

Tammilehto totesi Yhdysvalloilla olevan sotilaallista toimintaa tukevia paikkoja eli tukikohtia yli 750 eri puolilla maailmaa. 

Tammilehdon mukaan Suomeen sijoitettavien Yhdysvaltojen sotilastukikohtien tärkein riski olisi kuitenkin se, että ne olisivat hyvin lähellä Murmanskin ydinsukellusvenetukikohtaa ja Venäjän ”pohjoista pääkaupunkia” eli Pietaria. Kahden ydinasevallan välinen jännitys kasvaisi hänen mukaansa entisestään.

Akateemikko ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi toteaa, että  esimerkiksi Norja ja Tshekki luopuivat samanlaisella sopimuksella suuresta osasta Nato-joukkoja koskevasta tuomiovallastaan.

Alueilla noudatetaan Yhdysvaltain lainsäädäntöä – ei Suomen

Koskenniemen mukaan Yhdysvaltojen Norjan ja Tšekin kanssa vuosina 2022 ja 2023 tekemissä sopimuksissa käytännössä kaikki amerikkalaisjoukkoihin kohdistuvat tai niiden tekemiksi epäillyt rikokset käsiteltäisiin Yhdysvaltojen lain alaisuudessa (HS 10.11.2023).

Jos ja kun samaa käytäntöä noudatetaan myös Suomessa, maahamme sopimuksen myötä tulevat sotilaat ja muu henkilökunta toimivat Yhdysvaltain lain alaisuudessa eikä vastaanottava maa voi soveltaa niihin siviili- tai rikosoikeudellista tuomiovaltaansa. Sama koskee myös yksityisten amerikkalaisten yritysten henkilökuntaa, kun yritykset toimivat Suomessa sopimusssuhteessa Yhdysvaltain asevoimiin.

Yhdysvallat ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n jäsen kuten esimerkiksi Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat. Yhdysvallat ei kuitenkaan halua, että heidän sotilaansa joutuisivat näiden valtioiden alueella oleskelun kautta kansainvälisen rikostuomioistuimen piiriin. Näin ns. puolustussopimuksella kierretään myös kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaa.

Esimerkiksi Norjan tekemässä sopimuksessa noudatetaan ensi sijassa aina Yhdysvaltain lakia.

Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen sanoo, että sopimuksessa annetaan Yhdysvalloille vapaat kädet toimia omien sääntöjen mukaan alueiden rakentamisessa ja käytössä.

”Monissa valtioissa on ollut kiistoja esimerkiksi ympäristön saastumisen ja rakennelmien purkamisen kanssa. Niistä ei käytännössä säädetä tässä mitään”.

Tiedossa kuitenkin on, että Yhdysvaltain tukikohdissa on poltettu jätteitä ja lentokone- ja ajoneuvopalojen sammutukseen on käytetty myrkyllisiä PFAS-kemikaaleja. 

Jos Yhdysvaltain hallinnoimat alueet saastuvat käytön seurauksena tai tapahtuu ympäristöonnettomuus, niin kuka hoitaa puhdistamisen, kysyy toimittaja Terhi Toivonen Ylen tekemässä selvityksessä 4.11.2023.

Toivosen mukaan esimerkiksi Norjan tekemässä sopimuksessa ympäristökysymykset jäivät vähälle huomiolle.

Amerikkalaisotilaat eivät tarvitse matkustusasiakirjoja

Orpon hallitus on arvostellut Venäjää kovasanaisesti siitä, että maa on viime viikkoina sallinut kolmansien maiden kansalaisten päästä rajavyöhykkeelle ”ilman asianmukaisia” matkustusasiakirjoja eli passia ja viisumia ja hakea Suomen raja-asemilta maahanpääsyä mm. turvapaikanhakijoina.

Ns. puolustussopimuksen myötä Suomeen saapuvat amerikkalaissotilaat eivät DCA-sopimuksesta tihkuneiden tietojen mukaan tarvitsisi Suomeen päästäkseen normaaleja matkustusasiakirjoja lainkaan, eivät siis ainakaan passia ja viisumia. Itse asiassa sopimuksen yksi keskeinen lähtökohta on normaalin rajakäytännön ”helpottaminen” ja esteetön, ilman matkustusasiakirjoja tapahtuva rajanylitys.

Sopimusneuvottelut aloitettiin lokakuussa 2022

Suomi aloitti neuvottelut Yhdysvaltain kanssa ns. puolustussopimuksesta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen aloitteesta lokakuussa 2022. Marinin hallituksen päätös neuvotteluiden aloittamisesta oli yksimielinen ja sisältyi jo ns. Nato-selontekoon.

Sopimusneuvotteluiden etenemisestä kerrottiin yksityiskohtaisesti silloiselle hallituksen ulko- ja turvallisuuspolittiselle ministerivaliokunnalle, jossa olivat mukana kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat. He myös hyväksyivät sopimuksen puitteet.

Julkisuudessa ei sopimusneuvotteluista haluttu kertoa mitään ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi pyysi maaliskuussa 2023 presidentti Niinistöä vastaamaan kysymykseen, onko totta, että Suomi aikoo luovuttaa alueitaan Yhdysvaltain asevoimien käyttöön. Niinistö ei kuitenkaan halunnut vastata julkisesti hänelle tehtyyn kysymykseen.

Mustajärvi kertoi tulevasta sopimuksesta Yhdysvaltain kanssa ensimmäistä kertaa jo keväällä 2022 Nato-selontekoon jättämässään eriävässä mielipiteessä. Helsingin Sanomat, Yleisradio ja muut keskeiset tiedotusvälineet jättivät asian uutisoimatta.

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) puolestaan kysyi eduskunnan täysistunnossa useampaan kertaan ns. puolustussopimuksesta Yhdysvaltain kanssa, mutta pääministeri Marin, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) vaikenivat asiasta.

Vasta eduskuntavaalien jälkeen suomalaismedia alkoi käsitellä sopimusta ja sen sisältöä. Kaikki presidenttiehdokkaat ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä sopimuksen.