Kenraali Harald Kujat: Onko NATO korvaamassa USA:n?

Saksalainen Overton julkaisi 29.6.2024 alunperin sveitsiläisessä Zeitgeschehen im Focus sanomalehdessä olleen saksalaisen kenraali evp. Harald Kujatin uusimman haastattelun. Haastattelun on tehnyt toimittaja Thomas Kaiser.

Naapuriseuran Sanomat julkaisee kenraali Kujatin haastattelun suomeksi käännettynä, toimitettuna ja lyhennettynä.

Kenraali Kujat toimi aikaisemmin mm. Saksan asevoimien Bundeswehrin ylitarkastajana ja Naton sotilaskomitean puheenjohtajana. 

Eurooppalaistuuko Ukrainan sota

”Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on ehdottanut, että Ukrainalle annettavan tuen – sekä sotilaallisen että taloudellisen – koordinointi siirrettäisiin Yhdysvalloilta sotilasliitto Natolle. Merkitseekö tämä Ukrainan sodan eurooppalaistumista?

Kenraali Harald Kujat: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on toistuvasti korostanut, että vain Ukrainan hallitus päättää neuvotteleeko se, ja koska ja millaisin ehdoin. Ukrainan läntiset tukivaltiot hylkäsivät äskettäin Venäjän presidentin Vladimir Putinin ehdotuksen yksimielisesti. 

Yksi ensimmäisistä oli Naton pääsihteeri, joka sanoi: ”Tämä ei ole rauhanehdotus. Tämä ehdotus lisää aggressiota, lisää miehitystä”.

Stoltenberg on jo aiemmin ehdottanut, että Nato ottaisi haltuunsa Ukrainan tuen koordinoinnin, joka toistaiseksi on tapahtunut USA:n johdolla niin sanotussa Ramstein-formaatissa. Lisäksi hän ehdotti 100 miljardin euron Nato-rahastoa viisivuotista tukiohjelmaa varten ja Nato-puitteita yksittäisten Naton jäsenmaiden kahdenvälisille sopimuksille Ukrainan kanssa.

Naton puolustusministerit ovat jo hyväksyneet Ukrainan tuen koordinoinnin. Valtioiden ja hallitusten päämiehet aikovat päättää kunnianhimoisesta ohjelmasta Washingtonin huippukokouksessa heinäkuussa. 

Tämä tarkoittaisi sitä, että Nato ottaa suuren askeleen Ukrainan sodan eurooppalaistamiseksi. Yhdysvallat vetäytyy hieman taaksepäin, jotta se ei vaarantaisi presidentinvaaleja. 

Tukikustannuksia siirretään eurooppalaisille etteivät ne rasittaisi Bidenin presidentinvaalikampanjaa. Eurooppalaisten olisi myös kannettava vastuu, jos Ukraina kärsisi sotilaallisen tappion.

Yhdysvallat pitää kuitenkin edelleen ohjat käsissään. Wiesbadeniin perustetaan osasto, joka vastaa asetoimitusten koordinoinnista ja ukrainalaisten sotilaiden koulutuksesta. Vielä ei tiedetä, puretaanko näistä aiemmin vastannut amerikkalainen toimisto, liitetäänkö se uuteen Naton toimistoon vai jatkaako se USA:n kansallisen tuen antamista Ukrainan toimintasuunnitelmien kehittämisessä ja tiedon toimittamisessa. 

Mitä eurooppalaistaminen tarkoittaa?

Kujat: USA:n ja Ukrainan edut eroavat yhä enemmän. Toisin kuin Biden, joka käy vaalikampanjaa, Ukrainan presidentillä Volodymyr Zelenskyllä ei ole mitään menetettävää. 

Äskettäisessä haastattelussa Zelensky esitti Yhdysvalloille vaatimuksia, jotka presidentti Biden yksiselitteisesti torjui. Niiden toteuttaminen merkitsisi USA:n ja siten Naton vetämistä sotaan. Biden haluaa sanomansa mukaan välttää kolmannen maailmansodan. Tästä syystä hän ei ole sallinut amerikkalaisten pitkän kantaman aseiden käyttöä Venäjän alueella ja on kategorisesti kieltäytynyt lähettämästä amerikkalaisia taistelujoukkoja Ukrainaan.

Biden torjui myös selvästi Zelenskyn pyynnön liittyä Natoon. Ilmeisesti Yhdysvaltain hallitus on nyt ymmärtänyt, että Ukrainan asevoimat eivät pysty muuttamaan strategista tilannetta edukseen. Mutta Yhdysvalloilla ei ole strategiaa sodan lopettamiseksi omat kasvonsa pelastaen. Siksi suurin osa Ukrainan tukemisen kustannuksista ja siten myös vastuu sotilaallisesta tappiosta tulisi siirtää eurooppalaisille.

Mikä merkitys oli Sveitsissä pidetyllä konferenssilla?

Kujat: Bürgenstockin ”rauhanhuippukokous” ei todellakaan ollut huippukokous, eikä siinä ollut kyse tulitauosta eikä rauhanneuvotteluista. Eurooppaa lukuun ottamatta paikalla oli vain muutamien valtioiden ja hallitusten päämies. 

Esityslistaa karsittiin ns. Zelenskyn ”rauhansuunnitelman” kymmenestä kohdasta kolmeen; ydinturvallisuus, elintarvikevienti ja sotavankien vaihto tai ukrainalaisten lasten palauttaminen Venäjältä. Niillä ei ole mitään tekemistä rauhan tai rauhanratkaisun kanssa.

Zelenskyn suunnitelman ydinkohdat, Venäjän asevoimien täydellinen vetäytyminen, Venäjä maksaa kaikki sotavahingot, Ukrainan turvallisuustakuut ja venäläisten sotarikollisten rankaiseminen eivät olleet asialistalla.

Jopa tämän vaatimattoman ohjelman allekirjoitti vain 78 valtiota 92 osallistujavaltiosta. Useat valtiot, mukaan lukien Intia, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka ja Turkki, vaativat neuvotteluja ja kompromisseja kahden taistelevan osapuolen välillä. Intian edustaja sanoi, että hänen maansa ei tue julistusta, koska ”vain molemminpuolisesti hyväksyttävät ehdot johtavat kestävään rauhaan”.

Onko tuloksilla merkitystä Ukrainan rauhan kannalta?

Kujat: Ei ole. Kyse oli pelkkä Ukrainan presidentin PR-tapahtuma. Hän sanoi ennen konferenssia: ”Teemme historiaa tässä huippukokouksessa” ja piti sitä jälkeenpäin suurena menestyksenä. Minusta on muuten erittäin valitettavaa, että Sveitsi suostui isännöimään ”rauhanhuippukokousta”, joka ei ansaitse tätä nimeä. 

Sveitsi on vuosikymmenten aikana ansainnut mainetta kansainvälisten neuvottelujen neutraalina isäntänä. Nyt se vaaransi huolettomasti tämän maineensa.

Samaan aikaan Putin esitteli rauhansuunnitelman. Miten näette sen?

Kujat: Putin vaatii Ukrainaa ensiksi poistamaan neuvottelukiellon Venäjän kanssa. Venäjä olisi silloin valmis aloittamaan neuvottelut ”heti seuraavana päivänä”. 

Putin vaatii myös Ukrainan joukkojen täydellistä vetäytymistä Donetskin, Luhanskin, Zaporizhzhian ja Hersonin alueilta. Heti kun Ukraina suostuu tähän, alkaa vetäytyä alueilta ja ilmoittaa virallisesti, että se luopuu suunnitelmistaan liittyä Natoon, Venäjä lopettaa vihollisuudet ja on valmis aloittamaan neuvottelut. Putin on kuvasi esittämiään vaatimuksia ”olemassa olevien realiteettien tunnustamiseksi”.

Tietenkin on olemassa monia muita kiistanalaisia kysymyksiä. Istanbulin maalis-huhtikuussa 2022 käytyjen neuvottelujen jälkeen molemmat osapuolet ovat aikaansaaneet esteitä uusien neuvottelujen aloittamiselle. 

Kiina ehdotti viime vuoden helmikuussa rauhanneuvottelujen aloittamista uudelleen Istanbulissa saavutetun tuloksen pohjalta. Tämä ohittaisi esteet. 

Putin kuvasi muutama päivä sitten Minskin ja Istanbulin sopimuksia uusien neuvottelujen perustaksi. Vaikka Istanbulin neuvotteluiden katkeaminen jätti avoimeksi muutamia kohtia, jotka presidenttien olisi pitänyt ratkaista ennen sopimuksen allekirjoittamista, tämä on tällä hetkellä ainoa realistinen lähestymistapa tulitaukoon ja rauhanomaiseen ratkaisuun.

”Mitä kauemmin sota kestää, sitä vaikeampaa se on Ukrainalle”

Kujat: Ukrainan läntiset tukivaltiot ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Ukraina on nyt äärimmäisen kriittisessä tilanteessa, eikä muutosta ole odotettavissa. 

Vuoden 2022 alussa Yhdysvallat ja muut Nato-maat kieltäytyivät neuvottelemasta Venäjän 17.12.2021 lähettämästä sopimusluonnoksesta, joka koski Venäjän turvallisuustakuita. Vaikka luonnos sisälsi maksimaalisia vaatimuksia, Ukrainan sota olisi lähes varmasti voitu välttää, jos olisi käyty vakavia keskusteluja. Se oli vakava, jopa traaginen ja väärä päätös.

Toinen väärä päätös oli vastustaa Istanbulin neuvottelujen rauhansopimusta ja päättää sen avulla sota. Päätös jatkaa sotaa on merkinnyt Ukrainan väestölle vuosien kärsimystä, jonka loppua ei vielä ole näköpiirissä. 

Sota olisi voinut päättyä kuuden viikon jälkeen ja tulos olisi ollut myönteinen Ukrainalle. Vastoin odotuksia ja jatkuvia iskulauseita, että ”Ukraina voittaa tämän sodan, koska sen on voitettava se” ja huolimatta lännen laajasta taloudellisesta ja aineellisesta tuesta Ukrainan asevoimat eivät ole onnistuneet kääntämään strategista tilannetta edukseen.

Ukrainan tilanne on päinvastoin muuttunut yhä kriittisemmäksi. Ennen kaikkeaa Venäjän menestys Ukrainan epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen on muuttanut rauhanomaisen ratkaisun edellytyksiä yhä enemmän Ukrainalle epäedulliseen suuntaan.

Mitä pidempään sota kestää, sitä vaikeampaa Ukrainan on ajaa kansallisia etujaan tulevissa neuvotteluissa. Venäjän uusimman ehdotuksen hylkääminen osoittamatta edes neuvotteluhalua on toinen väärä päätös, jolla on katastrofaaliset seuraukset Ukrainalle ja aiheuttaa samalla suuria riskejä Euroopalle.

Mutta sota jatkuu lakkaamatta?

Kujat: Yhdysvaltain eurooppalaiset Nato-liittolaiset eivät tarkastele sotaa maltillisesti, strategisesti ja ennen kaikkea intressivetoisesti kuten USA. Ne ovat valmiit ottamaan suurempia riskejä, koska ne suhtautuvat sotaan emotionaalisesti ja ideologisen kapeasti.

Naton puolustusministerit eivät vain hyväksy Stoltenbergin aloitteita, vaan eräät Euroopan valtiot ovat myös halukkaita lähettämään maahan taistelujoukkoja Venäjää vastaan. Tämän tuloksena Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten edut eroavat yhä enemmän. Tästä syystä tämä jännitys kuormittaa valtavasti poliittista solidaarisuutta, joka on yksi liittouman pilareista. Kasvavat erot Ukraina-strategiassa saattavat jopa koetella liittouman olemassaoloa.

Luvatut ja suunnitellut asetoimitukset vahvistavat Ukrainan asevoimien strategista puolustuskykyä useiksi kuukausiksi, mutta eivät käännä sodan kulkua. Tänä aikana mahdollisuudet Ukrainan hyväksymään kompromissiin heikkenevät edelleen, samalla kun sotilaallisen tappion uhka kasvaa.

En tiedä ainoatakaan merkittävää sotilasjohtajaa, joka olisi vakuuttunut siitä, että Ukrainan asevoimat voisivat kääntää strategisen tilanteen länsimaisilla lisäaseistuksella. Yhdysvaltain asevoimien aiempi komentaja kenraali Mark Milley sulki käänteen mahdollisuuden pois jo vuoden 2022 marraskuun alussa. 

Siksi on yllättävää, että yli kahden vuoden sodan jälkeen Ukrainan ja lännen suurinta ongelmaa ei ole vieläkään ratkaistu: realistinen suunnitelma sodan lopettamiseksi puuttuu.”