Kun Venäjä ei romahtanutkaan vastoin monien asiantuntijoiden ja politiikan ammattilaisten odotuksia, katse kääntyi pakotteiden vaikutukseen Venäjän talouteen. Kun niidenkin vaikutus on jäänyt suhteellisen marginaaliseksi, Venäjän kansallisen hyvinvointirahaston varojen riittävyys on uusi ennustamisen suosikkikohde.
Hyvinvointirahastoa on yleensä kutsuttu öljyrahastoksi, koska sen pääasiallinen lähde on venäläisten öljy-yhtiöiden saamat keskimääräistä suuremmat voitot. Nyt rahastoa on alettu kutsua ”Putinin sotakassaksi”. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Helsingin Sanomat valisti lukijoitaan ”sotakassan” kohtalosta viime viikolla. Lehti oli ennustuksissaan on monia muita varovaisempi. Sana ”jos” oli jutussa strategisesti tärkeissä paikoissa. Tähän saakka ”sotakassan” loppumista ja sen katastrofaalisia vaikutuksia Venäjän talouteen on pidetty lähes todistettuna asiana.
On totta, että ”sotakassa” hupenee, jos sitä käytetään ”entiseen tapaan budjetin täytteenä”. Professorin asiantuntemuksella artikkelissa väitetään, että jos ”rahaston likvidit loppuvat”, niin ”tavalliset venäläiset havaitsisivat sodan arjessaan”.
On siis syytä seurata, käytetäänkö rahaston likvidejä varoja entiseen tapaan. Siitä voidaan olla yhtä mieltä, että jos varat loppuvat, niin niitä ei enää käytetä ”entisen tapaan”. Jos haluamme ymmärtää, mitä tapahtuu jos likvidit varat loppuvat, kannattaa analysoida vuonna 2017 syntynyttä tilannetta. Silloin likvidit varat loppuivat edellisen kerran.
Öljyrahaston koko ja käyttö
Helsingin Sanomatt pitää Venäjän öljyrahastoa mahtavana. Todellisuudessa Venäjän öljyrahaston arvo ei yllä edes viidesosaan Norjan öljyrahastosta. Arabiemiraattien, Saudiarabian, Kuwaitin ja Qatarin rahastot ovat arvoltaan moninkertaisia Venäjän rahastoihin verrattuna.
Öljyrahaston koosta voi päätellä, että Venäjä tuskin laskee hyvinvointirahaston varaan eläkemenojen rahoittamista. Eläkkeet maksetaan Venäjän valtion eläkerahastosta ja muutamasta kymmenestä yksityisestä eläkerahastosta. Mutta hyvinvointirahaston yhtenä tarkoituksena on toimia eräänlaisena yksityisten eläkemaksujen turvana pitkällä aikavälillä. Sitä roolia täyttävät kuitenkin rahaston sijoitukset infrastruktuuriin, eivät likvidit varat.
Öljyrahastoa on käytetty pääasiassa suhdanteiden tasaamiseen. Sitä on myös käytetty finanssikriisin tai koronan aiheuttaman kriisin kaltaisten talouskasvun kuoppien täyttämiseen. Sitä ei ole käytetty sen kummemmin yritysten kuin pankkienkaan tukemiseen. Se, että julkisen vallan investointien rahavarat menevät niitä saavien yritysten tileille pankeissa saattaa tosin näyttää investointivarojen saajien tukemiselta.
Likvidien varojen lähteet ja kulutus
Venäjän öljyrahaston likvidien varojen loppua on lännessä ennustettu aina, kun öljyn hinta on laskenut. Näin väitettiin vuonna 2014 öljyn hinnan romahtaessa kuudessa kuukaudessa alle puoleen. Samat ounastelut toistuivat pandemian aikaan vuonna 2020. Silloin öljyn hinta romahti lähes neljännekseen kolmessa kuukaudessa. Ukrainan sodan alkaessa vuonna 2022 sekä viime vuoden puolelta alkaen alkaen samat ennusteet ovat taas esillä.
Myös budjetin alijäämästä kirjoitetaan Venäjälläkin miltei joka päivä. Tämän vuoden alijäämä perustuu pääasiassa siihen, että valtion tilauksen saaneet yritykset ovat saaneet etumaksuja tilausten toimittamiseen. Näin osittain siksi, että korkotaso Venäjällä on yli 20 prosenttia. Samanlainen tilanne oli viime vuoden alussa.
Jos hyvinvointirahaston tulevaisuutta arvioi, niin silloin oleellisia mittareita ovat budjettivaje, valtion velka, ulkomaankaupan saldo ja bruttokansantuotteen kasvu. Näillä mittareilla tilanne Venäjällä ei ole yhtä vaikea kuin Japanissa, Saksassa tai Ranskassa.
Kriisiskenaariot
On hyödyllistä pohtia myös sitä, mihin likvidit varat riittävät eri skenaarioiden toteutuessa. Varojen loppuminen ei olisi mitenkään uusi asia. Skenaarioita on kolme: kiihtyvän kasvun, taantuman ja kriisin skenaario. Kiihtyvän kasvun skenaario on nykyisessä globaalin pirstoutumisen tilassa epätodennäköinen.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut edessä olevan hidastuvan kasvun vuodet. Toinen skenaario olisi vuoden 2008 finanssikriisin tai koronakriisin mukainen. Molemmissa tapauksissa Venäjän näkymät ovat kertaluokkaa paremmat kuin vertailumaiden näkymät. IMF:n julkaisema globaalin talouden huhtikuinen päivitys osoittaa, että Venäjän bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia. Se on kaksi kertaa nopeampaa kuin euroalueen 0,8 prosentin kasvu.
Saksalle IMF povaa tänä vuonna nollakasvua. Ranskan ja Japanin 0,6 prosentin kasvu on sekin alle puolet Venäjälle ennustetusta kasvusta. Koronapandemian vaikutus Venäjän, Japanin, Saksan ja Ranskan kasvuun antoi osviittaa siitä, miten näiden maiden taloudet selviävät kriisitilanteissa. Vuonna 2020 Venäjän bruttokansantuote supistui 2,7 prosenttia, Saksan 3,7 prosenttia, Japanin 4,6 prosenttia ja Ranskan peräti 7,9 prosenttia. Jos tämän kaltainen kriisi toistu, Venäjän tilanne on astetta parempi. Nyt Venäjän markkinat ovat pääasiassa Kiinassa ja Intiassa.
Pseudo-ongelmia ja todellisia haasteita
Öljyrahaston likvidien varojen kohtalo ei Venäjän taloutta horjuta. Venäjän todelliset haasteet löytyvät reaalitalouden puolelta. Toisin kuin sotakalusto, hyvinvointirahaston likvidit varat eivät jää sotatantereelle. Ne tulevat ensin myyntituloina yritysten pankkitileille ja yrityksiltä palkkoina työntekijöiden tileille.
Osa varoista jää yritysten ja niitä palvelevien pankkien haltuun. Toinen osa matkaa verojen ja tullien saattelemana keskuspankin tileille, jossa ne muodostavat rahaston likvidit varat. Tällä hetkellä noin 70 prosenttia hyvinvointirahaston varoista on sijoitettu erilaisiin arvopapereihin ja investointihankkeisiin.
Pankkitilastot kertovat, että kymmenen prosentin vuosivauhdilla nousseet palkat ovat kasvattaneet kansalaisten säästöjä. Luonnollisten henkilöiden talletukset ovat kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana 74 prosenttia. Yritysten talletuksien vastaava luku on 43 prosenttia.
Toisin sanoen kansalaisten ja yritysten talletukset ovat kasvaneet lähes seitsemän kertaa enemmän kuin hyvinvointirahaston likvidit varat ovat supistuneet. Likvidien varojen osuus on nyt noin kolmannes rahaston kaikista varoista.
Hyvinvointirahaston rooli jatkossa riippuu monesta tekijästä. Budjettisääntö on se mekanismi, jolla varoja kerätään ja käytetään. Sitä on uudistettu jo viisi kertaa. Toinen tärkeä tekijä on öljyn ja kaasun markkinahinta. Sen kohtalo riippuu globaalin talouden muutoksen suunnasta ja vauhdista. Hyvinvointirahaston rooliin vaikuttaa myös Venäjän talouden rakennemuutoksen kehitys. Viime aikoina koneenrakennusteollisuuden sekä tutkimus- ja tuotekehityksen luoma jalostusarvo on kasvanut nopeammin kuin polttoaine- ja raaka-ainetuotannon luoma jalostusarvo. Jossakin vaiheessa tällainen kehitys tulee vaikuttamaan myös budjettisääntöön, joka on hyvinvointirahaston kertymistä ja käyttöä säätelevä mekanismi.