Pietarin kesäkuinen kansainvälinen talousfoorumi käsitteli Venäjän ja globaalin talouden polttavia kysymyksiä sadoissa istunnoissa ja työryhmissä. Ensimmäisen kerran talousfoorumi järjestettiin vuonna 1997. Vain koronavuonna 2020 foorumi jäi pitämättä.
Keskustelussa olivat nyt esillä mm. Venäjän talouden näkymät lähivuosina, Venäjän ja muiden maiden väliset taloussuhteet sekä kysymys ruplan ”oikeasta” kurssista. Viime mainittu liittyy Venäjän korkotasoon ja ulkomaankaupan ehtoihin.
Globaalin talouden taantumapelot olivat esillä myös Pietarissa. Yleensä taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa talous supistuu kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Näyttää siltä, että Venäjällä taantumalla tarkoitetaan talouskasvun hidastumista. Kun Venäjän bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina useita prosentteja vuodessa, niin nyt kasvun ennustetaan jäävän 1–2 prosentin väliin. Tämän jotkut tulkitsevat taantumaksi.
Venäjällä on useita ministeriöitä, virastoja ja yrityksiä, jotka varoittelevat oikeasta taantumasta eli talouden supistumisesta. Useimmiten on kysymys kritiikistä, joka kohdistuu Venäjän keskuspankin korkeaan ohjauskorkoon. Tärkeimmät taloudesta päättävät ministerit ja keskuspankin pääjohtaja tuntuvat arvioivan taloutta eri sanoin.
Foorumissa puhunut presidentti Vladimir Putin ei uskonut taantumaan Venäjällä. Hän perusteli näkemystään sillä, että bruttokansantuotteen kasvuvauhti huhtikuussa kiihtyi verrattuna ensimmäisen neljänneksen vauhtiin. Muiden kuin öljy- ja kaasuteollisuuden alojen kasvuvauhti on vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana ollut 4,9 prosentin vuositasolla.
Suomen mediassa julkisuutta sai talouskehitysministeri Maxim Reshetnikovin mielipide. Varmasti siksi, että hän väitti talousfoorumissa Venäjän talouden olevan taantuman partaalla. Muut ministerit ja keskuspankin pääjohtaja olivat varovaisempia arvioissaan. Vaihtoehtoisia ilmaisuja taantuman partaalle olivat ”jäähtyminen” ja ”ylikuumenemisesta toipuminen”. Viime mainittua luonnehdintaa käytti keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina.
Valtiovarainministeri Anton Siluanovin mielestä talous kylmenee. ”Tärkeintä on, että meidän on nyt keskityttävä teknologiseen itsenäisyyteemme”. Näin on ministerin mielestä myös tehty viime vuosina. ”Ja tämä tuottaa tuloksia, koska jotkut yritykset lähtevät, jotkut tulevat tilalle”. Teollisuuden näkymistä yritysten näkökulmasta kertoi petrokemiajätti Siburin pääjohtaja Mihail Karisalov. Hän arvioi Venäjän nykyistä taloustilannetta ”tietynlaiseksi viilenemiseksi”. Sibur on teollisuuden suuryritys, joka toimii pitkän aikavälin investointisyklissä.
Ruplan kurssi on liian korkea
Foorumissa toivottiin ruplan heikentyvän nykytasosta ja vaadittiin keskuspankkia laskemaan korkoa. Venäjän suurimman pankin, Sberbankin johtaja German Gref väitti ruplan vahvistuminen vaikuttavan kielteisesti Venäjän vientisektoreihin. Hänen mielestä ruplan tasapainokurssi on yli 100 ruplaa dollaria kohden. Myös Venäjän varapääministeri Alexander Novak vaati avainkoron alentamista ja siirtymistä talouden hallitusta jäähdytyksestä sen elvyttämiseen. Hänen esittämiensä laskelmien mukaan Venäjän inflaatiovauhti on pudonnut vuositasolla 2,6 prosenttiin. Se on hänen mukaansa jo keskuspankin tavoitetta alhaisempi.
Keskuspankin pääjohtaja Nabiullina totesi, että koronlasku riippuu inflaatiosta. ”Alennamme korkoa inflaation laskiessa”. Hänen mukaansa inflaatio hidastuu nyt jopa nopeammin kuin pankki odotti.
Putin kehotti foorumissa tekemään digitaalisen ruplan käytöstä laajamittaista. Hän kehotti keskuspankkia ja hallitusta nopeuttamaan sen käyttöönottoa. Venäjän keskuspankin digitaalista maksuvälinettä eli digiruplaa on testattu pilottihankkeen puitteissa. Siihen on osallistunut 15 pankkia. Yleisesti uskotaan, että digitaalisen ruplan käyttöönotto rajoittuu aluksi Venäjän budjettisektoriin. Digitaalinen rupla on tehokas valtion tilausten maksuvirran hallinnan väline. Sen avulla julkinen valta voi varmistua siitä, että tilausten maksut ohjautuvat niille yrityksille, jotka osallistuvat tilausten toteuttamiseen.
Myös pakotteiden poisto esillä
Talousfoorumissa järjestettiin myös useita Venäjän ja eri maiden ja alueiden välisiä taloussuhteita käsitteleviä tilaisuuksia. Yhdysvaltoja edusti Amerikkalainen kauppakamari Venäjällä, jonka johtaja toivoi pakotteisiin lievennyksiä. Hän kertoi valmistelleensa jo aikaisemmin Yhdysvaltain viranomaisille raporttia pakotteiden purkamisesta. Erityisen kiireellisenä hän pitää ilmailualan pakotteiden poistamista.
Venäjä-Eurooppa-seminaarissa kysyttiin, onko dialogi Venäjän ja Euroopan välillä mahdollinen. Tapaamisessa esiintyivät mm. Italian entinen talouskehityksen varaministeri sekä Venäjän Itävallan yritysklubin puheenjohtaja.
Median päähuomio suuntautui ulkomaalaisten yritysten paluuaikeisiin Venäjälle. Tästä aiheesta Venäjällä on keskusteltu jo lähes vuoden verran. Ulkomaisten yritysten virta ulos Venäjältä on supistunut koko ajan. Vuonna 2022 ulkomaiset yritykset myivät omaisuuttaan Venäjällä yli 16 miljardin dollarilla ja vielä vuonna 2023 yli 11 miljardilla dollarilla. Viime vuonna ulkomaiset yritykset myivät omaisuuttaan enää runsaalla kolmella miljardilla dollarilla. Myyntitulojen laskuun ovat myös vaikuttaneet tiukentuneet määräykset sekä Venäjällä, Euroopassa että Yhdysvalloissa. Merkittävä syy on sekin, että ensiksi lähtivät ne yritykset, joiden oli helpointa lähteä.