Kirill Dmitriev

Putinin erityisedustaja: Sodan diplomaattinen ratkaisu lähellä

Yhdysvallat, Ukraina ja Venäjä ovat lähellä diplomaattista ratkaisua, sanoo Venäjän presidentin Vladimir Putinin erityisedustaja  Kirill Dmitriev.  Hänen mielestään on löydettävissä kompromisseja, jotka ovat kaikille maille toimivia. CNN haastatteli Yhdysvaltoihin matkustanutta erityisedustajaa perjantaina. Dmitriev tapaa lauantaina Floridan Miamissa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityisedustajan Steve Witkoffin ja muita amerikkalaisia.

Putinin erityisedustaja sanoi pitävänsä pääasiana sitä, kuinka jatkaa dialogia rauhanomaisen ratkaisun aikaansaamiseksi kuin panna etualalle ”epärealistiset ratkaisut”. Dmitriev sanoi myös pitävänsä Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn mainintaa rintamalinjojen tunnustamisesta ”suurena askeleena”. Dmitriev muistutti Zelenskyn aikaisemmin vaatineen Venäjän täydellistä vetäytymistä. ”Ajattelen, että siksi olemme kohtuullisen lähellä diplomaattista ratkaisua, joka voidaan työstää”, totesi Putinin erityisedustaja CNN:lle.

Dmitriev totesi myös, ettei Venäjä halua pelkkää tulitaukoa, jota aina voidaan rikkoa tai käyttää osapuolien aseistamisen jatkamiseen, vaan haluaa lopullisen päätöksen ratkaisusta.

Putinin erityisedustaja sanoi myös uskovansa presidenttien huippukokouksen todennäköisesti myöhemmin toteutuvan. Erityisedustajan mukaan Venäjän ja Yhdysvaltain dialogi tulee jatkumaan, mutta sen jatkuminen on mahdollista vain silloin, kun Venäjän edut otetaan huomioon ja maata kohdellaan kunnioittavasti.

Trump ja Putin sopivat viime viikolla tapaamisesta lähiviikkojen aikana Unkarissa, Budapestissa. Tapaamista ehdotti Yhdysvaltain presidentti, joka kuitenkin perui keskustelussa sovitun tapaamisen  muutama päivä myöhemmin. Trump totesi huippukokouksen voivan olla mahdollinen joskus myöhemmin, mutta ei nyt. Trump päätti myös painostaa Venäjää kohdistamalla sanktiota kahteen Venäjän suurimpaan öljyteollisuuden yritykseen, Rosneftiin ja Lukoiliin.

Yhdysvalloissa vieraileva Dmitriev totesi CNN:n haastattelussa myös, ettei hän pidä uusia sanktioita kovin suurena asiana, vaikka Trump oli kuvannut sanktioita ja niiden vaikutusta Venäjän talouteen ”valtaviksi”.  Trump yrittää uusilla sanktioilla painostaa myös Kiinan, Intian ja Turkin lopettamaan öljyntuonnin  Venäjältä. Dmitriev totesi Yhdysvaltain ja Venäjän välisistä suhteista olevan liikkeellä paljon myös väärää tietoa, misinformaatiota.

Putin sanoi jo aikaisemmin Venäjän pitävän sanktioita ”epäystävällisenä toimenpiteenä”, joka ei edesauta millään tavoin Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden vahvistamista. Venäjän presidentin mukaan uusilla sanktioilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta Venäjään, vaikka odotettavissa onkin ”jonkin verran tappioita”.

Putin arveli sanktioiden tuovan mukanaan korotuksia polttoaineiden hintoihin myös Yhdysvalloissa. Venäjä saa sanktioiden myötä myymästään öljystä nykyistä paremman hinnan, vaikka öljyn myynti vähenisikin. Putin myös totesi, ettei painostus vaikuta Venäjän päätöksiin eikä  ”yksikään  itseään kunnioittava maa”  ryhdy koskaan painostuksen edessä mihinkään toimiin.

Myös Euroopan unioni teki päivä Yhdysvaltojen jälkeen päätöksen kohdistaa sanktioita Rosneftiin ja myös Gazpromneftiin. Viime mainittu on myös iso venäläinen öljy-yhtiö, joka on Venäjän valtiojohtoisen kaasujättiläisen Gazpromin tytäryhtiö.

Orban vakuuttunut, että Trumpin ja Putinin tapaaminen vielä järjestyy

Unkarin pääministeri Viktor Orban on vakuuttunut siitä, että Trumpin ja Putinin aiemmin sopima huippukokous vielä toteutuu. Pääministeri sanoi perjantaina olevansa varma, ”ja kaikki myös sen tietävät”, että Venäjä pääsee yhteisymmärrykseen Yhdysvaltain kanssa. Orban arvosteli Euroopan unionia, että se on siirtänyt huippukokouksen pois agendaltaan.

Orban kehotti jälleen myös EU-maiden johtajia aloittamaan suorat keskustelut Venäjän kanssa aivan kuten Yhdysvallat on tehnyt.

13 kommenttia julkaisuun “Putinin erityisedustaja: Sodan diplomaattinen ratkaisu lähellä

  1. Seurattuani viimeaikoina amerikkalaisten talk-show-ohjelmien haastateltavia (, m.m. Alex Krainer), olen pessimistisempi neuvottelujen suhteen. Toisaalta, Rubiohan pyrkii välttelemään Lavrovin yrityksiä neuvottelukontaktin saamiseksi, joten .. Alex Krainerin mielestä Ukrainan selkkauksen ”taustapiruina” hääräilevät juutaliset ja Lontoon pankkiirit, jotka tekevät rahaa ukrainalaisten kärsimyksistä välittämättä. ”Halukkaiden koalitio” (, johon myös narsisti Stubb kuuluu) toimii pankkiirien juoksupoikina.

    1. Jos Trump haluaa oikeasti rauhaa Ukrainaan, niin joutuu varmasti kovaan paineeseen ”omiensa” taholta. Taitaa käydä niin, että Stubbin toive asioiden ratkaisemisesta taistelukentällä toteutuu.

    2. Kaiken takana on oligarkkiklubi, jonka jäsenet ovat kummaltakin puolelta Pohjois-Atlanttia. Maailmaa hallitsi 1800-luvulla englantilaiset pääomapiirit. 1900-luvun alussa niiden kilpailijoiksi nousi USA:n pääomapiirit ja toisen maailmansodan jälkeen ne – kuten myös saksalaiset, ranskalaiset ym. pienempien maiden pääomapiirit – yhdistivät voimansa. Jengiin kuuluvat myös kuningashuoneet, Vatikaani jne. Piirien organisatorisia ilmiasuja ovat mm. Shell, BP, Exxon ym., joiden pyrkimyksiä mm. Ukrainan sota (eli Venäjän luonnonvarojen hallinta) ensisijaisesti palvelee. Kuten Irak, Libya ja Syyria aiemmin ja Venezuela tulevaisuudessa.

      1. Eli näiden palvelukseen heittäytyneet vaikkapa Suomen poliittiset johtajat ovat oikeastaan isänmaanpettureita, koska isäntiensä etu menee käytännössä Suomen valtion ja suomalaisten edun edelle. Myöskään totuus ja oikeudenmukaisuus eivät silloin paina paljoakaan vaakakupissa.

        Näinhän on käynyt Ukrainan kriisin yhteydessä. Suomen poliittisen johdon toimintaa eivät säätele totuus, oikeudenmukaisuus tai Suomen etu. Tuo toiminta ei tietysti kestä suoraa päivänvaloa kansan silmissä. Siksi valtamedia on pitänyt saada tuottamaan kyseisen toiminnan mahdollistavaa propagandaa. Asiat on pitänyt saada näyttämään toisenlaisilta kuin ne oikeasti ovat.

    1. Minullakin tuli mieleen, että mitä jos ja kun rauha oikeasti tulee. Tuskin Nato tai EU siihen kaatuu, vaikka niinkin on ennustettu. Hyvä jos kaatuisivat, mutta en oikein ymmärrä, miksi mikään kaatuisi sotimisen loppumiseen. Olennaista on saavuttaa oikeudenmukainen ja realistinen rauha, joka huomioi ihmisoikeudet ja väestön tahtotilan.

      Koko sodan juurisyyhän on USA-Naton ylivaltaideologia, jota se pyrki vahvistamaan heikentämällä Venäjää tai jopa tuhoamalla sen Ukrainaa hyväksi käyttäen. Euroopan Nato-haukat ovat olleet mukana juonessa satsaten hankkeeseen paljon rahaa ja propagandaa. USA sentään hyötyy taloudellisesti ukrainalaisten ja venäläisten tapattamisesta, mutta nämä eivät. Siksi näille ottaa arvatenkin koville hyväksyä mahdollinen rauha.

      1. Tässä Ukrainan sodassa ei alunperinkään ollut kyse Ukrainasta, vaan Yhdysvaltain hegemonian vahvistamisesta. Suunnitelmaan ei kuulunut ainoastaan Venäjän pilkkominen tai ainakin heikentäminen, vaan sama oli tarkoitus tehdä Euroopalle. Euroopan ”talousveturi” Saksa tuli pysäyttää Nordstream-putket katkaisemalla. Loputkin pohjoismaat (Ruotsi ja Suomi) tuli natottaa Ukrainan ohella ja lisäksi DCA-miehittää. Se sekä vaarantaisi näiden maiden turvallisuuden että loisi uusia potentiaalisia rintamia Venäjää vastaan. Samalla se toisi uusia maksavia asiakkaita Yhdysvaltain aseteollisuudelle.

        EU tuli sitouttaa tähän Ukrainan ”puolustussotaan” (kuuman sodan rahoitus) ja sitä kautta heikentää sitä ja sen taloutta (sanktiot, jotka todellisuudessa iskisivät pahemmin EU-maihin kuin Venäjään). Koko EU lakkaisi ostamasta Venäjän halpaa öljyä ja muita raaka-aineita ja ostaisi niitä sensijaan (tosin kalliimmalla) Yhdysvalloista. Näin yksi paha taloudellinen kilpailija Yhdysvalloille olisi pois pelistä.

        Sota käynnistettiin ”vanhalla kaavalla” eli järjestämällä Kieviin vallankaappaus tai sen mahdollisesti epäonnistuttua aseellinen selkkaus aivan kuten ”arabikevään” tapahtumissa Yhdysvallat vaihtoi hallinnon useissa arabimaissa ja samalla tuhosi ne. Eurooppa kantoi noissakin taloudellisen vastuun ja muut ongelmat joutuessaan ottamaan vastaan miljoonat pakolaiset.

        Jos tämän kauan suunnitellun Ukraina-operaation aloitus ei olisi sattunut Bidenin aikaan, olisi Trumpula varmasti toteuttanut saman. Nyt Trump voi sen sijaan hurskastella ”Bidenin sodalla”.

        No, kuten nyt tiedämme, Euroopan heikentäminen meni aivan nappiin kiitos tyhmien poliitikkojen (olivatpa sitten valitut vaaleilla tai ei). Venäjän heikentäminen pilkkomisesta puhumattakaan meni taas aivan pieleen, jonka takia Trump nyt aikoo pestä kätensä koko asiasta. Kävi siten mitä Yhdysvallat eniten on eniten pelännyt. ”Lännen” menettely ajoi Venäjän ja Kiinan yhteen tiukemmin kuin koskaan historiassa. Kiina on selväsanaisesti ilmaissutkin pysyvänsä Venäjän rinnalla, koska se tietää olevansa seuraavana listalla mikäli ”länsi” kukistaisi Venäjän.

        1. Niinpä. Trump on tosin sanonut, ettei sota olisi alkanut, jos hän olisi ollut silloin presidentti. Ehkä hän on tosissaan kun jonkinlaista rauhantahtoakin vaikuttaisi olevan – tai sitten ei.

          Helppo päätellä noin varsinkin jälkikäteen, mutta vaikea sanoa kuitenkaan varmasti, mikä suunnitelmissaan toteutui, mikä ei. Mutta siis todella hyvin pekkah näkee kokonaisuuden. Kuinkahan hyvin tai huonosti omat päättäjämme olivat perillä kupletin juonesta. Olettivat ja toivoivat tietenkin Venäjän romahtavan, mutta ymmärsivätkö vaikka sitä, että tarkoitus oli heikentää myös muuta Eurooppaa.

  2. Rauhanteon tärkein este lieneekin eurooppalainen militarismi. EU:n johto on hirttänyt itsensä ”Ukrainan voittoon”, eikä kasvojen menettämisen pelossa uskalla myöntää edes tosiasioita. Jokainen sotapäivä lisää kärsimyksiä, mutta von der Leyenin johtama sotarintama lietsoo sanallisesti ja toiminnallisesti tilannetta, jossa rauhanteko on mahdotonta. Zelenskyi uskoo mieluummin eurooppalaisia rahan ja aseiden lupaajia kuin Trumpia, jolle sotiminen Ukrainassa on enemmänkin Bidenin ongelma.

    Onneksi nyt perinteisen diplomatiankin edustajia liikkuu Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä, vaikka EU onkin lukinnut osaavat diplomaatit jonnekin sivuhuoneeseen ja täyttänyt keskeiset virat osaamattomilla, mutta Venäjää syvästi vihaavilla höpsöillä. Toivotaan nyt parasta, että diplomaattien vuorolla tapahtuu myönteinen käänne.

Vastaa