Rupla vahvistunut parissa viikossa kymmenisen prosenttia

”Uhka ruplan äkkiromahduksesta kasvaa”, kertoo Yleisradio. ”Ruplan heikkeneminen on merkki pakotteiden tehosta”, vakuuttaa Helsingin Sanomat . ”Putinilla on uusi ongelma, joka uhkaa Venäjän taloutta”, valistaa lukijaa Uusi Suomi. ”Venäjän keskuspankki on puun ja kuoren välissä”, huomaa Kauppalehti.

Iltalehti on suorasanaisempi. ”Ruplaa uhkaa luhistuminen”, se kertoo. Sijoittajia palveleva Salkunrakentaja ei ennakoi lopputulosta, mutta ilmoittaa, että ”Rupla syöksyy”.

Venäjää seuraaville tämän kaltaiset uutiset ovat tulleet tutuiksi viime viikkoina. Mutta jos luulitte, että uutiset kuvaavat Venäjän tilannetta vuoden 2024 lopussa, olitte väärässä. Uutiset ovat vuoden 2023 loppupuolelta. Uuden Suomen artikkeli peräti vuoden 2022 lopulta.

Arkistojen tutkimiseen vaivautuva lukija huomaa, että saman tyyppisiä artikkeleita ruplan luhistumisesta ja Venäjän romahtamisesta löytyy lähes säännöllisin väliajoin 2000-luvun aikana. Nämä uutiset ja ennustukset vilkastuvat tilanteissa, joissa ruplan kurssi on heikentynyt normaalia enemmän.

Ruplan kurssin päivittäisiä noteerauksia seuraavat ovat puolestaan huomanneet että rupla on vahvistunut marraskuun lopusta kymmenisen prosenttia.

Vahvistumisen aste riippuu valuutasta. Suhteessa dollariin rupla on noussut pohjalukemistaan 10,3 prosenttia, suhteessa euroon 10,5 prosenttia. Vähiten rupla on vahvistunut suhteessa Kiinan juaniin; 8,4 prosenttia ja eniten suhteessa Intian rupiaan eli peräti 10,6 prosenttia.

Vaihtokurssin vaihteluiden syyt

Mutta kuten sanotaan: ”ei savua ilman tulta”. Tulisijat ovat pysyneet samoina. Ne löytyvät sieltä, missä ulkomaalaiset ostavat venäläisiä tavaroita ja sieltä, missä venäläiset yritykset ja kansalaiset hankkivat ulkomaalaisia tavaroita tai palveluita.

Venäläiset yritykset ovat myyneet pääasiassa poltto- ja raaka-aineita sekä puolivalmisteita ja ostaneet koneita, laitteita ja muita jalostusteollisuuden tuotteita.

Tulet eli ruplan vaihtokurssin heikkenemisen syyt ovat eri vuosina olleet erilaisia. Viime vuonna ruplan heikkenemisen syy oli astetta vakavampi kuin tänä vuonna. Silloin rupla heikkeni siksi, että tuonnin arvo uhkasi ylittää viennin arvon. Tänä vuonna sellaista uhkaa ei ole. Nyt syy on siinä, että pakotteet ovat hidastaneet rahan siirtoa ulkomailta Venäjälle.

Vientikauppaa harjoittavat yritykset joutuivat vähentämään valuuttavarojensa myyntiä, koska maksut ulkomailta olivat myöhässä.

Kun on todennäköistä että lähivuosina suomalaiset yritykset käyvät jälleen kauppaa venäläisten yritysten kanssa, on tarpeellista syventyä ruplan kurssin vaihteluihin tarkemmin. Niiden syyt voidaan jakaa useaan ryhmään.

Venäjän talouden rakenne on tekijä, joka tietenkin vaikuttaa olennaisesti ruplan kurssin vaihteluihin. Globaalien kriisien ja suhdanteiden vaikutus on vähenemässä, mutta sekin vaikuttaa yhä. Geopoliittiset ristiriidat ovat kolmas tekijä.

Venäjän julkisen vallan harjoittaman talouspolitiikan yksi tukijalka on hallita globaalien suhdanteiden ja Venäjän talouden rakennetekijöiden yhteisvaikutuksia. Tässä vientiyritysten tavanomaisen tuoton ylittävien ylivoittojen verotus on keskeinen väline.

Ruplan kurssihistoria

Venäjän talouden rakenteen muutokset näkyvät myös ruplan kurssihistoriassa. Ruplan vaihtokurssi dollariin on laskenut enemmän kuin 10 prosenttia kuukaudessa kymmenen kertaa 1990-luvun lopun ja vuoden 2024 lopun välisenä aikana. Viimeisimmät jyrkät laskut ovat vuoden 2023 heinäkuulta ja vuoden 2024 marraskuulta.

Menemättä kaikkien epätavallisen suurten vaihteluiden kaikkiin syihin, pari huomautusta auttaa ymmärtämään ilmiötä.

Vuoden 1998 kurssivaihtelut johtuivat sekä globaaleista kriisi-ilmiöistä erityisesti Aasiassa sekä Venäjän julistautumisesta maksukyvyttömäksi. Vuoden 2009 kurssivaihteluissa oli kysymys Venäjän talouden reaktiosta finanssikriisiin. Vuosien 2014 ja 2015 kurssilaskussa yhdistyivät sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan raju lasku, että pakotteiden samanaikainen merkittävä lisääntyminen.

Korona oli vuoden 2020 kurssilaskun pääsyy. Sitä voimisti saman aikainen öljyn hinnan romahdus. Viime vuosien kurssilaskut ovat seurausta nykyisestä geotaloudellisesta ja -poliittisesta tilanteesta. Sekä BRICS-maiden roolin kasvu globaaleilla markkinoilla että sota Ukrainassa ovat muuttaneet ennen näkemättömällä tavalla globaaleja tavara- ja rahavirtoja.

Venäjän ulkomaankaupan ja ulkoisen rahoitusaseman näkökulmasta tärkeimmät valuutat ovat Kiinan juan, Intian rupia, Yhdysvaltojen dollari ja euro. Niiden vaihtokurssin vaihtelut ruplissa ovat olleet saman suuntaista. Venäjän ulkomaankaupasta jo 95 prosenttia maksetaan kauppakumppaneiden kansallisilla valuutoilla, kertoi presidentti Putin BRICS-maiden huippukokouksessa lokakuussa.

Rupla vahvistui merkittävästi vuoden 2022 puoliväliin mennessä kaikkiin päävaluuttoihin nähden. Vuoden loppuun mennessä sen arvo palasi ”normaalitasolleen”. Sen jälkeen dollarin rupla-arvo on noussut eniten. Juanin arvon vaihtelut ovat olleet pienempiä kuin muiden päävaluuttojen.

Rakennemuutoksen vaikutus

Venäjän talouden rakennetekijät vaikuttavat eri aikoina ruplan kurssivaihteluihin eri tavalla. Tämän ja viime vuoden kurssivaihtelut eroavat aikaisemmista siksi, että Venäjän talouden rakenteiden muutokset ovat olleet aikaisempaa syvempiä. Nämä muutokset tapahtuvat tilanteessa, jossa globaalia taloutta uhkaa 1980-luvun tapainen stagflaatio. Geopoliittiset ristiriidat voimistavat sekä Venäjän sisäistä rakennemuutosta että globaalin stagflaation uhkaa.

Venäjän talouden sisäisellä rakennemuutoksella on useita ulottuvuuksia.

Ensinnäkin maan talous on irtautumassa jo 1990-luvulla muotoutuneesta kasvun rakenteesta. Siinä poltto- ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat määrittelivät Venäjän sisäisten tavara- ja rahavirtojen suunnan. Rakennemuutosten toinen ulottuvuus on koneiden ja laitteiden tuotannon sekä muun reaalitalouden merkityksen kasvu. Se tapahtuu sekä alkutuotannon että kaupan ja muiden palvelujen kustannuksella.

Molemmat ulottuvuudet lisäävät erityisesti niiden väestöryhmien kulutusmahdollisuuksia, joiden tulot ja varallisuus ovat olleet keskimääräistä alempia.

Muutokset ovat muuttaneet markkinoiden, julkisen vallan ja eri institutionaalisten sektoreiden keskinäissuhteita. Viimeksi mainituista julkisen sektorin ja kotitalouksien roolin kasvu aiheuttaa vaikeuksia huonosti kannattaville yrityksille.

Kun julkinen valta lisää tukea erityisesti puolustusta vahvistavalle jalostusteollisuudelle sekä samalla vähävaraisille kansalaisille, työvoiman ja muiden resurssien kysyntä kasvaa. Kun kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin, hinnat nousevat. Tämä johtaa huonosti kannattavien yritysten maksuvaikeuksiin ja konkurssiuhkaan.

Vaikutusten kirjo

Enemmistölle Venäjän kansalaisista ruplan kurssilla on suhteellisen pieni merkitys. Eniten kärsivät ne varakkaampaan keskiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka aikovat matkustaa ulkomaille lomailemaan tai ostaa ulkomaisia kodinkoneita. Myös lääkkeiden hinnoilla on merkitystä.

Ruplan kurssin heikkenemisestä hyötyvät vientiyritykset. Tuontia harjoittavat yritykset puolestaan kärsivät. Tosin niiden keskuudessa vaikutus on ristiriitainen, sillä kannattavimmat tuontiyritykset lisäävät markkinaosuuksia kun heikoimmat yritykset kaatuvat.

Keskuspankin korkea ohjauskorko vaikuttaa samansuuntaisesti. Kannattavimpien yritysten markkinaosuus kasvaa konkurssien seurauksena. Venäläisistä yrityksistä kolmasosa rahoittaa toimintansa omalla pääomalla. Niiden asema vahvistuu suhteessa velkaantuneisiin yrityksiin, sillä niillä ei ole kasvavia korkomenoja toisin kuin velkaantuneilla kilpailijoilla.

Mahdoton trilemma

Geopoliittisen taloustieteen piirissä puhutaan rahapolitiikan mahdottomasta trilemmasta. Sillä tarkoitetaan sitä, että on mahdotonta noudattaa yhtä aikaa kolmea valuuttapolitiikan periaatetta: kiinteää valuuttakurssia, vapaita pääomaliikkeitä sekä itsenäistä rahapolitiikkaa. Venäjä on hylännyt näistä kolmesta kiinteän valuuttakurssin ja valinnut kaksi muuta.

Kiinteästä valuuttakurssista luopumisesta seuraa, että Venäjän keskuspankki voi määritellä ohjauskorkonsa globaalin ja kotimaisen markkinatilanteen mukaisesti.

Venäjä harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa suhteessa muihin maihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se ei olisi riippuvainen markkinoista ja muiden maiden harjoittamasta raha- ja finanssipolitiikasta. Samalla kun Venäjän riippuvuus Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin harjoittamasta politiikasta on vähentynyt, sen riippuvuus Kiinan, Intian ja laajemminkin Aasian markkinoista ja Aasian maiden harjoittamasta talouspolitiikasta on kasvanut. Venäjän kansalaiset ja yritykset kokevat tämän siirtymän usein eri tavalla.

Pääomaliikkeiden vapaus tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat ostaa valuuttaa tarpeidensa mukaisesti. Kriisitilanteissa Venäjä kuitenkin rajoittaa pääomaliikkeitä useilla tavoilla.

Jo 1990-luvulla Venäjä vaati vientikauppaa harjoittavia yrityksiä palauttamaan osan vientituloistaan Venäjälle. Tätä keinoa on käytetty sellaisissa tilanteissa, joissa ruplan kurssi on laskenut normaalia enemmän.

Mitä seuraavaksi?

Venäjän keskuspankki on usein vaikuttanut ruplan kurssiin säätelemällä omia ulkomaisen valuutan ostoja ja myyntejä. Niin nytkin. Marraskuussa se keskeytti normaalit valuuttaostot vähentääkseen valuutan kysyntää kotimarkkinoilla.

Nyt näyttää siltä, että keskuspankit toimet ovat riittäviä eikä pääomaliikkeiden rajoituksia tarvita.

Viime vuonna rupla saavutti pohja-arvonsa suhteessa dollariin ja juaniin lokakuussa, euroon jo elokuussa. Euron rupla-arvo pysyi lähellä pohja-arvoaan pari kuukautta. Sen jälkeen rupla alkoi vahvistua. Euroissa ruplan arvo saavutti huippunsa kesäkuussa 2024. Sen jälkeen alkoi ruplan heikkeneminen, jonka pohja nähtiin marraskuussa.

Ruplan heikkeneminen tai vahvistuminen ei ole yksisuuntainen prosessi. Nykyinen vahvistuminen näkyy siinä, että kurssivaihtelut ovat tasoittuneet.

Vahvistumiselle on kaksi selvää syytä. Venäläiset yritykset ovat löytäneet keinoja välttää Gazprombank-pankkiin kohdistetut sanktiot. Se kävi mahdolliseksi sen jälkeen, kun Venäjä muutti maksuliikennettä säätelevää lainsäädäntöä. Toinen syy on keskuspankin valuuttaostojen keskeyttäminen. Mihin suuntaan tilanne kehittyy, jää nähtäväksi.

Keskuspankin arvion mukaan uusien maksukanavien ja maksujärjestelyjen myötä markkinoilla on tarjolla tarpeeksi ruplia ja valuuttaa. Niinpä pitkäkestoisemmat rakenteelliset tekijät määrittelevät ruplan tulevan kurssikehityksen. Tulevat viikot ja kuukaudet osoittavat, lähteekö rupla vahvistumaan kesää kohti viime vuoden tapaan.

Ruplan yleistä muutostrendiä voivat hidastaa tai nopeuttaa erilaiset geopoliittiset käänteet. Niiden vaikutus on yleensä lyhytaikaista.

Pidemmällä aikavälillä paljon riippuu siitä, miten inflaatio kehittyy, millaisella korolla yritykset ja kansalaiset saavat luottoa ja mihin suuntaan kehittyvät arvopaperien pörssikurssit. Niitä puolestaan säätelevät työvoiman ja tuotannollisten resurssien kysynnän ja tarjonnan suhteet.