Saavatko sanktiot Venäjän inflaation uuteen kiitoon?

Venäjän keskuspankki päätti pitää vastoin odotuksia ohjauskorkonsa ennallaan 21 prosentissa joulukuun kokouksessa. Joulukuussa pysähtyi myös ruplan vaihtokurssin heikkeneminen. Nyt mielenkiinto kohdistuu siihen, miten nämä päätökset ja ilmiöt vaikuttavat inflaatioon, luotto- ja talletuskorkoihin sekä pörssikursseihin.

Niin korot, kurssit kuin inflaatiokin johtuvat viime kädessä ns. talouden fundamenteista. Tällä hetkellä työvoimapula on Venäjän talouden suurin pullonkaula. Se taas johtuu jo 2015–2016 alkaneesta talouden rakennemuutoksesta sekä sodasta Ukrainassa. Myös Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen pakotteilla on oma vaikutuksensa.

Yhdysvallat lisäsi paineita Venäjän taloutta kohtaan hyväksymällä uuden pakotepaketin 10. tammikuuta. Pakotteiden tarkoituksena on leikata Venäjän energian viennistä saamia tuloja. Ne kohdistuivat 183 öljyä kuljettavaan alukseen, öljykauppaverkostoihin ja öljyn tuottajiin.

Venäjän keskuspankki arvioi ohjauskorkopäätöstensä seurauksia joulukuun lopussa. Arvioinnin sisältöä kuvaavassa raportissa se keskittyi Venäjän ja globaalin talouden arviointiin, rahapolitiikan ehtojen tarkasteluun sekä riskeihin. Keskuspankin loppupäätelmä oli, että nykyisessä tilanteessa ohjauskoron nousu aiheuttaa suurempia riskejä kuin sen pitäminen ennallaan.

Inflaatio: tavoite ja todellisuus

Keskuspankissa uskotaan, että Venäjä saavuttaa 4 prosentin inflaatiotavoitteensa vuona 2026. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hintojen nousuvauhti hidastuu niin, että myös inflaatio-odotukset vaimenevat. Se edellyttää myös sitä, että tarjonta pystyy tyydyttämään vahvaa kotimaista kysyntää. Eniten aikaa vie kuitenkin se, että tuottavuus kasvaa vähintään samaa vauhtia kuin nousevat palkat.

Voi olla, että keskuspankin odottama inflaatiovauhdin hidastuminen ei näy vielä tammikuussa. Vuosien 2000–2019 aikana tammikuu on kolmea poikkeusta lukuun ottamatta ollut se kuukausi, jolloin hinnat ovat nousseet enemmän kuin muina vuoden kuukausina. Sen jälkeen hintojen nousuvauhti on yleensä ollut korkeimmillaan vuoden lopussa.
.
Voi olla niinkin, että häly vuoden 2024 inflaatiovauhdin ympärillä johtuu muista syistä kuin itse inflaatiovauhdista. Vuonna 2024 inflaatiovauhti ylitti sekä edellisen vuoden tason että 2000-luvun keskimääräisen tason vain kolmena kuukautena. Yksi syy inflaatiovauhdin nostattamaan huomioon lienee meneillään oleva rakennemuutos. Se kohtelee kaltoin huonosti kannattavia yrityksiä.

Erityisesti jotkut oligarkit ovat kritisoineet keskuspankkia liian tiukasta rahapolitiikasta. Toinen syy voi olla siinä, että korkopolitiikka onkin liian tiukkaa suhteessa kansantaloudessa meneillään oleviin prosesseihin.

Kurssit ja korot kertovat optimismista

Ruplan vaihtokurssin vakiintuminen on jatkunut tämän vuoden alussa erityisesti suhteessa euroon ja Intian rupiaan. Sen sijaan dollari ja Kiinan yuan ovat vahvistuneet jonkin verran suhteessa ruplaan. Tämä kertoo siitä, että rupla ei ole heikentynyt, vaan että dollari ja yuan ovat vahvistuneet.

Näyttää siltä, että Yhdysvaltojen uusin pakotepaketti ei ole vaikuttanut juuri ollenkaan ruplan kurssiin. Sillä ei näytä olevan suurta vaikutusta myöskään pörssikursseihin. Kun Yhdysvaltojen pakotteet julkaistiin 10. tammikuuta Moskovan pörssi IMOEX niiasi vain prosentin verran. Viisi päivää julkistuksen jälkeen pörssin indeksi on lähes neljä prosenttia korkeampi kuin ennen pakotteiden julkistuksia.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö määräsi pakotteita kahdelle öljy-yhtiölle – eli Gazprom
Neftille ja Surgutneftegasille. Gazprom Neftin pörssikurssi nousi neljässä päivässä samalle tasolle kuin se oli ennen pakotteita. Surgutneftegasin kurssi putosi pakotteiden julkistamisen jälkeen yli neljä prosenttia. Kolmessa päivässä se nousi kolme prosenttia pohjalukemista.

Venäjän sijoituspiirit elävät tällä hetkellä jonkinlaisen euforian vallassa. Ne uskovat, että keskuspankki joutuu laskemaan ohjauskorkoja tänä vuonna. Siitä seuraa, että nyt korkeita talletuskorkoja saavat kansalaiset ja yhtiöt siirtävän korkojen laskun seurauksena varansa talletuksista säästöihin.

Optimistisimmat analyytikot ja sijoittajat arvioivat, että Moskovan pörssin indeksi nousee yli 4 000 pisteen. Se olisi lähellä pörssin ennätystä, joka noteerattiin lokakuussa vuonna 2021. Jotkut analyytikot povaavat, että Moskovan pörssin indeksi nousee yli 5000 pisteen. Tällaisen optimismin perustana on näkemys, että geopoliittiset jännitteet hellittävät vuonna 2025.

Korkojen alenemisesta on joitakin merkkejä jo näkyvissä. Kymmenisen johtavaa pankkia ilmoitti hiljattain laskevansa talletuskorkoja. Koronlaskut johtuvat siitä, että odotukset rahapolitiikan kiristymisestä joulukuun lopussa eivät vahvistuneet, raportoi Forbes.

Korkojen alenemisesta kertoo myös valtion liikkeelle laskemien obligaatioiden hintaindeksin nousu, joka alkoi viime vuoden marraskuun lopussa. Tuolloin keskimääräinen tuottoindeksi lähenteli 19 prosenttia. Hintaindeksi ylitti 100 pisteen rajan joulukuun puolivälin paikkeilla. Tuottoindeksi on vaihdellut viimeisten viikkojen aikana 16,0 ja 16,5 prosentin haarukassa.

Rakennemuutos lisää konkursseja

Työvoimapula on tällä hetkellä Venäjän talouden suurin pullonkaula. Se taas johtuu jo 2015–2016 alkaneesta talouden rakennemuutoksesta. Markkinatalouden olosuhteissa inflaatio on lähes väistämätön reaktio rakennemuutosten aiheuttamaan resurssipulaan.

Rakennemuutos on johtanut siihen, että keskuspankin ohjauskorolla ei ole enää samaa vaikutusta inflaatiovauhtiin kuin oli aikaisemmin, väittävät Venäjän kansantalouden akatemiaan kuuluvan ”Kansallisen talousennusteen instituutin” ekonomistit. He vertailivat ohjauskoron ja inflaation välisiä suhteita kolmessa ajanjaksossa; vuosien 2010–2014 välisenä aikana, vuosien 2014–2022 välisenä aikana sekä vuosien 2022–2024 välisenä aikana.

Venäjällä valuuttakurssit ovat perinteellisesti olleet eräänlainen kotimaisen talouden puskuri globaalin talouden paineita vastaan. Ne vaihtelevat lyhyellä tähtäimellä huomattavasti. Niin nytkin.

Valuuttakurssin muutokset keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä kertovat paremmin Venäjän talouden kyvystä suodattaa globaalin talouden negatiivisia vaikutuksia.

Yksi rakennemuutosten seuraus on konkurssien määrän kasvu. Yritysten rekisteröintien määrää seuraavan Fedresurssin mukaan vuoden 2024 tammi-syyskuussa konkurssien määrä oli Venäjällä noussut noin 26 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.

Euroopan suurissa talouksissa konkurssit ovat suurempi ongelma kuin Venäjällä. Viime vuonna Saksa ohitti Venäjän koinkurssien kasvuvauhdissa. Ranskassa konkurssien kasvuvauhti on samaa luokkaa kuin Venäjällä. Hallen taloustutkimuslaitoksen konkurssitutkimusyksikön mukaan Saksassa konkurssien määrä kasvoi 36 prosenttia vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2023 viimeiseen neljännekseen.

Ranskan keskuspankin tilastojen mukaan konkurssien määrä vuoden 2023 syyskuusta vuoden 2024 syyskuuhun oli kasvanut 23,1 prosenttia. Se on kolme kertaa enemmän kuin keskiarvo vuosien 2010 ja 2019 välisenä aikana.

Päinvastoin kuin Ranskassa Venäjällä konkurssien määrä verrattuna vuotta 2023 edeltäviin vuosiin on pienentynyt. Konkurssivauhti näyttää olevan hiipumassa. Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana konkurssien määrä oli 53 prosenttia verrattuna vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen konkurssien määrään.

On selvää, että pakotteet vaikuttavat myös konkurssien määrään. Keskipitkällä välillä pakotteista näyttää Venäjää enemmän kärsivän Euroopan suuret taloudet. Myös Suomen kaltaisten pienten talouksien ongelmat ovat kasvussa. Vaikka pakotteet on kohdistettu Venäjää vastaan, niiden vaikutukset näyttävät olevan suurempia niissä maissa, jotka ovat perinteisesti kehittäneet taloudellisia suhteita Venäjän kanssa.

Venäjän sietokyvyn perusta on yritysten kyky sopeutua nopeisiin muutoksiin. Luovimisesta korkean inflaation, korkeiden korkojen ja vaihtelevien valuuttakurssien olosuhteissa on tullut niiden ydinosaamista. Tätä kykyä kestävimmät venäläiset yritykset ovat kehittäneet jo 30 vuotta.