Presidentti Alexander Stubb ja Petteri Orpon (kok) hallitus ovat käyneet keskusteluja sekä sotilasliitto Naton että myös kahden sotilasliiton ydinasevallan Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa siitä, mitä Suomi aikoo jatkossa tehdä ydinasepolitiikassaan. Keskusteluja on käyty suomalaisten selän takana eikä niistä ole kerrottu julkisuuteen.
Suomi liittyi keväällä 2023 Natoon tekemättä minkäänlaisia rajauksia ydinasepolitiikkaan päinvastoin kuin Norja ja Tanska aikoinaan liittyessään Natoon tekivät. Suomi päätti välittömästi liittyä myös Naton ydinasesuunnitteluryhmän jäseneksi ja on jo osallistunut sotilasliiton ydinsotaharjoituksiin. Tiedossa on sekin, että suomalaiset Hornet-hävittäjät ovat harjoitelleet ydinasekuljetusten suojaamista.
Suomi ei tehnyt myöskään minkäänlaisia ydinaseita koskevia rajoituksia, kun se allekirjoitti joulukuussa 2023 Yhdysvaltain kanssa ns. puolustusyhteistyösopimuksen. Eduskunnan vuonna 2024 hyväksymä sopimus antoi Yhdysvaltain asevoimille oikeuden perustaa Suomen alueelle 15 tukikohtaa ja raskaiden aseiden varastoja. Suomi liittyi osaksi Yhdysvaltain maailmanlaajuista tukikohtaverkostoa.
Presidentinvaalikampanjan aikana kokoomuksen ehdokas – eli Stubb – vaati useampaan kertaan ydinräjähteitä koskevan kiellon poistamista Suomen lainsäädännöstä. Voimassa olevan ydinenergialain 4. pykälä kieltää yksiselitteisti ydinräjähteet. ”Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty”, toteaa laki.
Vaalikampanjan aikana Stubb ehdotti vastauksissaan vaalikoneiden kysymyksiin, vaalitenteissä ja julkisissa lausunnoissaanYhdysvaltain ydinaseiden kuljetusten sallimista Suomen alueen kautta. Stubbia ei häirinnyt, että hänen ehdotuksensa olivat ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa. Presidentinvaalit Stubbille hävinnyt entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) oli eri mieltä eikä hyväksynyt kokoomusehdokkaan ydinaselinjauksia. Myös presidentti Sauli Niinistö suhtautui kriittisesti Stubbin ydinasepuheisiin. Kainuun Sanomissa 19.9.2023 Stubb totesi, ettei hän toimisi asiassa ”ilman läntisten liittolaisten mandaattia”.
Sekä presidentti Stubb että entinen presidentti Niinistö ovat vuoden 2024 presidentinvaalien jälkeen vaienneet tyystin ydinaseiden kauttakulusta tai sijoittamisesta Suomeen. Ja kummallista kyllä myös Haavisto on ollut hiljaa.
Vuonna 2024 Suomen ilmatilaan saapui ensi kertaa kaksi yhdysvaltalaista strategista B-52 pommikonetta. Ne kykevät kuljettamaan ydinaseita ja myös käyttämään ydinaseita. USA:n strategiset pommikoneet voidaan myös aseistaa ydinkärjillä varustetuilla risteilyohjuksilla. B-52 koneet pystyvät kantamaan kerralla peräti 20 ydinaseohjusta.
Poistaako Suomi ydinräjähteiden kiellon?
Päättäessään liittyä Naton jäseneksi Suomi ei muuttanut ydinenergialain ydinräjähteiden kieltoa koskevaa 4. pykälää. Sitä ei kumottu ja kielto on yhä voimassa. Tiedossa kuitenkin on, että Orpon hallitus valmistelee parhaillaan erillislainsäädäntöä, joka koskisi sotilaallisia räjähteitä. Ydinräjähteiden kiellon jatkamista tai poistamista on tarkoitus tarkastella osana uutta lakia.
Nato-jäsenyys ei sinänsä edellytä, että ydinräjähteiden kielto kumottaisiin. Tätä hallitus kuitenkin nyt pohtii. Ydinräjähteiden kuljettaminen Suomen alueen kautta muihin maihin edellyttää kiellon poistamista. Samoin kuin tietysti myös ydinaseiden sijoittaminen Suomen alueelle.
Pääministeri Orpo sanoi eduskunnan kyselytunnilla 18.2.2024, että ydinaseiden kauttakulun sallimiselle on hänen mielestään vahvat perusteet. Kyse olisi ydinaseiden kuljettamisesta Suomen ilmatilassa, vesialueilla ja maaperällä. Orpon mukaan presidentin näkemyksillä on painoarvoa, kun asiaa yhteistoiminnassa presidentin ja hallituksen kesken puntaroidaan. Pääministeri korosti myös eduskunnan merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisujen tekemisessä.
Orpo totesi STT:lle 6.3.2024, että Suomi päätti jo Nato-jäsenyyttä hakiessaan, ettei mitään rajoituksia jäsenyyden sisältöön tehdä. ”Yksityiskohtia jäi kuitenkin vielä ratkottavaksi, kuten esimerkiksi, miten mahdolliseen ydinaseiden kuljettamiseen Suomen kautta vastedes suhtaudutaan”.
”On tärkeä saada myös ulkoministeriön ja puolustusministeriön arvio siitä, mikä on Suomen uskottavan puolustuksen kannalta välttämätöntä”, Orpo sanoi.
Päätös sotilasliiton jäsenyyden hakemisesta ilman minkäänlaisia rajoituksia tehtiin kaikkien eduskuntapuolueiden tuella. Päätöstä kannattivat vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ja myös kaikkien muiden eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
Ydinenergialainsäädännön uusiminen on edennyt vauhdilla. Peräti 561-sivuinen lakiesityspaketti ydinenergialain muuttamiseksi lähetettiin kesäkuussa lausuntokierrokselle. Uudessa lakiesityksessä vanhaa ydinräjähteitä koskevaa pykälää ei esitetä muutettavaksi, mutta kysymys ydinräjähteistä on hallituksen mukaan tarkoitus käsitellä sotilaallisten räjähteiden sääntelyä koskevassa lakipaketissa. Sen sisällöstä ei ole toistaiseksi kerrottu julkisuuteen mitään. Jos hallitus päätyy ydinräjähteiden kauttakulun hyväksymiseen, poistetaan ydinräjähdekielto myös uudesta ydinenergialaista.
Britannia tilaa ydinaseiden käyttöön soveltuvia F-35 hävittäjiä – mitä tekee Suomi?
Naton ydinasepolitiikassa viidellä eurooppalaisella jäsenmaalla on nykyisin erityinen rooli. Ne ovat hankkineet itselleen ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön soveltuvia hävittäjiä. Kesäkuussa myös Britannia ilmoitti kuudentena Nato-maana tekevänsä samoin. Kaikki nämä maat kouluttavat myös osan hävittäjälentäjistään käyttämään ydinaseita. Kyse on Yhdysvaltain ydinaseista, joita on nykyisin sijoitettuna amerikkalaisiin tukikohtiin Belgiassa, Hollannissa, Italiassa, Saksassa ja Turkissa. Ja pian siis myös jälleen Britanniassa.
Entä mitä tekee Suomi, joka päätti tilata joulukuussa 2021 Yhdysvalloista F-35 -hävittäjiä? Aikooko myös Suomi osallistua Naton ns. ydinaseiden jakamispolitiikkaan (Nato nuclear sharing policy)?
Pääministeri Sanna Marin (sd) sai kyseenalaisen kunnian olla ensimmäinen suomalaispoliitikko, joka väläytti Suomenkin mahdollisuutta olla mukana ”ydinasetaakan jakamisessa”. Se edellyttäisi kuitenkin sitä, että Suomi pyytäisi ydinaseiden kantamis- ja käyttämiskykyä edellyttävän muutoksen tekemistä jo tilaamiinsa F-35 hävittäjiin. Ja että osa suomalaislentäjistä koulutettaisiin käyttämään myös ydinasetta, joita silloin sijoitettaisiin kaikella todennäköisyydellä myös Suomeen.
Asiaa kysyttiin Suomessa huhtikuussa vierailleelta Naton ydinasepolitiikan johtajalta, amerikkalaiselta Jim Stokesilta. ”Olisiko hyödyllistä, että Suomi hankkisi kyvyt kantaa ydinaseita”, kysyi Helsingin Sanomat 30.4.2025.
Stokesin mukaan keskustelut on syytä käydä liittokunnan sisällä. Hän sanoi myös, että kyse on ensi sijassa Suomen päätöksestä. Lisäksi keskusteluja koneiden sertifioinnista pitäisi käydä Yhdysvaltojen kanssa. Samalla Stokes korosti, että Nato on valmis muuttamaan ydinaseasentoaan tarpeen mukaan. ”Sanon mielelläni, että mielestäni meidän pitäisi pitää vaihtoehtomme avoinna. Olemme ehdottomasti nähneet kaiken, mihin venäläiset ovat valmiita, emmekä saisi pidätellä itseämme millään tavalla. Mutta samalla emme välttämättä ota kantaa näihin asioihin.”
Tiedossa on, että Suomi käy keskusteluja ydinpelotteesta Yhdysvaltain kanssa. Suomalaisille ei kuitenkaan ole kerrottu, onko keskusteluissa käsitelty myös Suomen osallistumista ydinaseiden jakamispolitiikkaan, Suomeen tulevien amerikkalaisvalmisteisten hävittäjien muuntamista ydinaseiden käyttöön soveltuviksi ja myös suomalaislentäjien mahdollista kouluttamista ydinaseiden käyttöön.
Britannia hankkii osalle hävittäjistään ydiniskukyvyn
Naton huippukokouksen aattona pääministeri Keith Starmer ilmoitti Britannian päätöksestä ostaa Yhdysvalloilta vähintään kaksitoista F-35A hävittäjäpommittajaa. Uudet häiveominaisuudella varustetut koneet on tarkoitus muuntaa konventionaalisten aseiden käytön lisäksi myös ydiniskukykyisiksi. Britannian hallitus julkisti samanaikaisesti uuden ja ajankohtaistetun kansallisen turvallisuusstrategian, joka väittää Venäjän ja Kiinan sekä ”niiden kanssa liitossa” olevien Iranin ja Pohjois-Korean olevan maalle ”jatkuva uhka”, joka ei helpota” ainakaan kymmeneen vuoteen. Ydinaseilla tapahtuvaa ”yllätyshyökkäystäkään” ei suljeta pois.
Kyse on radikaalista muutoksesta Britannian aikaisempaan päätökseen, jossa tarkoituksena oli tilata 27 kappaletta F-35B hävittäjää, jotka on varustettu pelkästään konventionaalisella aseistuksella. Näiden hävittäjien määrä hankinnan tässä vaiheessa pudotetaan nyt 15 koneeseen. Ne operoisivat mm. lentotukialuksilta ja kykenevät myös pystysuoraan laskuun. Kaiken kaikkiaan Britannian on tarkoitus hankkia F-35 hävittäjiä 138 kappaletta.
Starmer ja Britannian hallitus ovat perustelleet ilmavoimien ydiniskukyvyn palauttamista ”panostuksena turvallisuuteen”, kansainvälisen tilanteen kasvavalla epävarmuudella, Venäjän hyökkäysuhalla ja jopa väitteellä, että myös Britanniasta voisi tulla taistelutanner.
Naton pääsihteeri Mark Rutte ylisti Britannian päätöstä ”vahvana tueksi” sotilasliitolle. Britannian on tarkoitus saada uudet hävittäjät käyttöönsä vuosikymmenen vaihteessa. Ydinaseiden käyttöön varustettavat 12 uutta hävittäjäpommittajaa maksavat Britannialle 1 200 miljoonaa dollaria. Muut kauppaan liittyvät hankinnat nostavat kokonaishinnan runsaaseen kahteen miljardiin dollariin. F-35A hävittäjäpommittajilla on toista hävittäjäversiota laajempi toimintasäde ja myös sen koventionaalinen aseistus on monipuolisempi.
Britannia luopui kolmisenkymmentä vuotta sitten kylmän sodan päättymisen myötä ilmavoimiensa ydiniskukyvystä. Se on nyt tarkoitus palauttaa amerikkalaisvalmisteisten koneiden hankinnan avulla. Hävittäjien ydinaseet ovat amerikkalaisia B61-12 ydinkärkiä. Britannialla on lisäksi neljä sukellusvenettä, jotka on varustettu ballistisilla Trident-ydinkärkiohjuksilla. Maasta laukaistavia ydinkärjellä varustettuja ohjuksia Britannialla ei toistaiseksi ole. Tulevia strategisia valintoja arvioiva komitea, jota johti Naton entinen pääsihteeri George Robintson, kehotti äskettäin Britanniaa hankkimaan myös tusinan verran uusia hyökkäyssukellusveneitä.
Uudet hävittäjäpommittajat mahdollistavat Britannian nykyistä laajemman osallistumisen Naton ydinaseoperaatioihin. Tarkoituksena on, että Britannia osallistuisi ns. ydinasetaakan jakamiseen tulevaisuudessa ja olisi samalla avainasemassa Yhdysvaltojen tapaan ”ydinasepelotteen” käyttämisessä. Saattaa olla, että Suomi on kiinnostunut ydinaseyhteistyöstä osana Naton pelotetta myös Britannian ilmavoimien kanssa.
Yhdysvallat veti ydinaseensa pois vuonna 2008 Britanniassa sijaitsevasta Lakenheathin tukikohdasta, joka saattaa tulevaisuudessa jälleen olla Yhdysvaltain ydinaseiden sijoituspaikka. Yhdysvallat aloitti tukikohdan ydinasebunkkerien modernisoinnin jo kymmenen vuotta sitten. B61-12 ydinase antaa tilaa useammille räjähdysvoimaltaan erilaisille ydiniskuille, vaikka pääasiassa kyse onkin taktisesta ydinaseesta. Uusi ydinpommi on myös aikaisempia pommeja tarkempi.
Osa brittilentäjistä on tarkoitus kouluttaa nyt tilattavien amerikkalaishävittäjien ohjaajiksi. He hallitsisivat myös ydinaseiden käytön. Britannia on jo aloittanut Lakenheathin ja sitä lähellä olevan Marhamin tukikohdan muuntamisen ydinaseita käyttävien koneiden tarpeisiin.
28 kommenttia julkaisuun “Salliiko Suomi sittenkin ydinaseet alueellaan?”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Jokaisen puupään, joka uskoo siihen, että jonkinlainen rajoitettu ydinasein käytävä sota olisi jotenkin voitokas, tulisi katsoa internetissäkin saatavilla oleva dokumentti siitä, mitä tapahtui niille ihmisille, jotka uhrautuivat putsatakseen Tshernobylin posahduksen jälkiseuraamukset, kuinka lihat tippuvat ihmisten luiden ympäriltä fyysisine kärsimyksineen säteilyaltistuksen seuraamuksena.
Tässä yhteydessä pitää myös muistaa, mitä teki silloin Suomessa tiedotus ja toimenpidevastuussa oleva minusteriötaho… Meni piiloon Valtioneuvoston pommisuojaan. Faktat tapahtumista tulivat kansalaisten tietouteen aivan muita reittejä pitkin, kuin sieltä, mistä niiden olisi pitänyt tulla. Mikä nyt panisi ajattelemaan että Suomen poliittisella hallinnolla olisi nyt ylipäätänsä mitään kykyä hallita itse kansakunnalleen aiheuttamansa ongelmat. Pitäisikö tätä asiaa vieläkin jotenkin fokusoida..?
Jotta mitään ei jäisi epäselväksi, niin minulla Suomen kansalaisena ei ole enää mitään luottamusta poliittisen hallintomme kykyyn hoitaa eteensä tulevia ongelmia kansakunnan hyväksi. Toivossa on hyvä elää, mutta näillä resursseilla ei tule mitään, ja hyssyttely on mitä on. Mitä vielä pitäisi sanoa..?
Tähän kysymykseen Pariisin rauhansopimuksen voimassaolosta, -siis siitä joka on vuodelta 1947. Siihen pitäisi saada valtionhallinnolta asiallinen vastaus.
Kaiken viranomaistoiminnan pitää perustua tarkasti lakiin. Tämä tarkoittaa myös siitä, että viranomaisen toimenpiteistä on oltava asianmukaiset verifioitavissa olevat päätökset. Presidentti ei demokratiassa ole tässä suhteessa missään erikoisasemassa.
Kysymys kuuluukin nyt: ”Missä ovat päätökset Pariisin rauhansaopimuksen uudelleen tulkinnasta, ja sen propagoinnista kansainväliseen publiikkiin. Missä ovat dokumentit siitä, että presidentti Koivisto olisi ylipäätänsä edes jotain asiasta päättänyt?
Sitten kun vastaus on saatu, niin sitten pitää kysyä seuraavaksi, miten päätös ja sitä seuranneet Suomen hallinnon menettelyt suhteutuvat niihin klausuuleihin jotka määrittelevät sopimuksen muuttamiseen liittyvät proseduurit. Ennenkuin nämä asiat on läpikotaisin selvitetty, ja tekemiset todettu Suomen valtiosäännön ja kansainvälisiä sopimuksia koskevan säännöstön mukaiseksi, niin Suomen liittäminen Euroopan unioniin valuutan muutoksineen, isäntämaasopimus, NATO liityntä, DCA sopimus ja niiden seurannaiset ovat nyt olemassa olevan dokumentaation valossa valtiosäännön vastaisia toimia. Olisiko nyt aika alkaa laajemmissakin puitteissa miettiä miten pöydät putsataan?
Saa nähdä, tuleeko vielä päivä, jolloin Suomen edustajia haastetaan kansainvälisille käräjille vastaamaan myös Pariisin rauhansopimuksen rikkomisesta..
”https://www.reuters.com/business/energy/russias-rosatom-sues-finnish-firms-28-bln-over-nuclear-plant-contract-2025-05-05/ ”
” Salliiko Suomi sittenkin ydinaseet alueellaan ”,
No, kaikkea sitä pohditaan, tottakai ystävällinen Suomi (Fine Land) sallii ydinaseet alueellaan. Ainahan sitä voi ostaa talon Floridasta ja muuttaa sinne, kun Venäjä on ensiksi iskenyt alueet sileäksi.
Mitä, häh, että se on vastoin perustuslakia, mikä se on, en ole kuullutkaan.
Pitää nyt vielä vetää tähän debattiin argumentti nimeltä Pariisin rauhansopimus vuodelta, 1947, joka Finlexissä kulkee myös nimellä Suomen Rauhansopimus. Tämän sopimuksen valossa suhteessa ulkoisiin sopimusosapuoliin ja tämän päivän toimiinsa, Suomi on erittäin huono sopimuskumppani kenellekään, omista kansalaisistansa puhumattakaan. Kansainvälisesti sovittuja poliittisia ja perustuslakiinsa kirjattuja ihmisoikeuksia tämä nk. oikeusvaltion irvikuva ei pysty takaamaan edes omille kansalaisilleen, toteuttaessaan Läntisten kumppaniensa mandaatilla akteja, joihin myös TP Stubb viittaa, ja joihin hän ei olisi ryhtynyt ilman kumppaniensa mandaattia.. Paneeko ajattelemaan? Onko hänellä tähän myös mandaatti omilta kansalsisiltaan. Ensimmäinen kysymys joka tässä herää, on tietysti se, että kun perustuslaki on järjestäytyneen valtion olemassaolon indikaatio, ja sen noudattaminen valtioapparaatin toimien legitimiteetin perusedellytys, niin missä tässä Suomen poliittisessa hihhuloinnissa oikein tänä päivänä mennään. Tähän pitää suhteuttaa TP Stubbin em. kannanotot. Näin rivikansalaisen näkökulmasta katsottuna Suomen poliittinen hallinto presidenttinsä johdolla kävelee itse legitiimin olemassaolonsa ylitse mennen tullen, kuseksiessaan omiin pöksyihinsä, kun vastaava niihin lavuaareihin tms. , joihin kenties pitäisi, ei ole kanttia, vaikka on 900 000 reserviläisarmeija, ja mahtava tykistö, ja tilauksessa olevat super-hyper-speciaal-häivehävittäjät, jotka ostetaan velkarahalla, ja sitten kumppanien mandaatilla ja suureen ääneen vittuillaan itäiselle lähinaapurille sen kuin keretään. Siinä meillä on globalistiaatteen mädättämät kansakunnan sankarit. Valtiollinen skitsofrenia huipussaan. Woehan Widyy, on tässä valossa kyllä pakko sanoa. Jos olen käsittänyt joitain asioita väärin, niin olen kyllä valmis korjaamaan ajatuksiani, kun vain perustellut vasta-argumentit tulevat esiin.
Itse olen kyllä ymmärtänyt että EU-lait menevät Suomenkin perustuslain yli. EU kuuluu lisäksi globalistieliittiin , mutta suuretkin EU-maat ovat vasallin asemassa.
Ihmetyttää tosiaan, että Suomi rikkoi ehdon tahdoin Pariisin rauhansopimusta Natoon hakiessaan.
Saas nähdä, tuleeko rikkominen jossakin vaiheessa vielä kansainväliseen juridiseen syyniin.
Venäjä on nyt päättänyt viedä taloudellisten sopimusrikkomusten vuoksi ydinlaitoksen rakentamis-asiassa (Rosatom)Suomen oikeuteen 3 miljardin saatavien vuoksi.
Kun meillä Suomessa uutisoidaan, että Venäjän rahavarat ovat hälyttävästi ehtymässä, niin olisin odottanut samalla uutista Venäjän juridisesta hyökkäyksestä Suomea kohtaan.
https://www.youtube.com/watch?v=2yry8DZR6qU
Itse olen kyllä ymmärtänyt että EU-lait menevät Suomenkin perustuslain yli.
Kansainväliset sopimukset ovat sitovaa lainsäädäntöä. Ristiriitatilanteessa määräävä asema on kansainvälisillä sopimuksilla.
EU direktiiveineen on tässä ikäänkuin välistävetäjän roolissa. EU on uudempi ilmestys kuin Suomen valtion perustuslaki. Kansallinen lainsäädäntö tulee järjestyksessä viimeisenä. Ajatellaan, että valtiosääntö on valtion olemassaolon edellytys valtiona. Jos valtio ei noudata perustuslakiaan, se on faktisesti valtion muotoon organisoitu rikollisjärjestö. Jos EU:n säännöstö on ristiriidassa esim. perustuslain kanssa, silloin kansalaisten näkökulmasta katsoen määräävä asema on esim. Euroopan ihmisoikeussopimuksella ja Yk:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksella. Rikkomukset näissä määriteltyjä oikeuksia vastaan ovat aina kansainvälisiä rikoksia. Merkittävää tässä on, että kansainvälisissä rikoksissa on aina toisena osapuolena viranomainen.
Perustuslakituomioistuin ei muuta tilannetta miksikään, koska se korruptoidaan samalla tavalla kuin muutkin tuomioistuimet. Vääntö tässä tulee ulkopuolisten pakotteiden kautta, kun asiat organisoidaan oikein.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on täysin jälkijättöinen ja turha organisaatio kansalaisten kannalta, koska se ei vaivaudu vastaamaan kansalaisten sille käsiteltäväksi tai tiedoksi toimittamien asioihin, ja kuten on nähty, ei myöskään ennakkoon, sen käsitellessä lakiesityksiä joissa kajotaan kansalaisten perusoikeuksiin.
Mitä sitten tulee Pariisin rauhansopimukseen, niin yleinen harha on selitys presidentti Koiviston uudelleentulkinnoista. Presidentti ei ole mitään päättänyt siinä suhteessa, on kyllä saattanut mutista jotain itsekseen toisten kuullessa. Kysymyksessä on erään Rene Nybergin ja eräiden muiden ”märkä uni” jonka jokainen voi itse todeta tutustuessaan ko. asiakirjoihin ja asiaan liittyviin toimenpiteisiin. Asiakirjoista puuttuu jotain oleellista, nimittäin itse asiaa koskeva päätös. Lopputulos oli Suomen liittäminen Euroopan yhteisöön ja Natoliityntään liittyvät kosiomenot muine myöhempine ilmentymineen.
Sen verran vielä pitää jatkaa edellistä kommenttiani, että TP:n kansliasta kysyttiin v. 2019 kannanottoa Pariisin rauhansopimuksen voimassaoloa. Vastaus tuli aikanaan j tuki sitä kantaa, että sopimus on edelleenkin voimassa muuttamattomassa muodossaan. Kanslian tiedotuspäällikkö erosi pian tämän jälkeen tehtävistään.
Samaan aikaan käytiin myös sähköpostitse debattia mm. Matti Vanhasen ja tietokirjaili toimittaja HarvKorkin kanssa, jolla oli publiikussa esiintyneitä kannottojs asiaa koskien. Kummankaan argumentit eivät kestäneet tosiasioita ja kommunikointi loppui siihen.
Asiasta myöhemmin käytyyn keskusteluun eräiden kansalaiskirjeiden pohjalta Natoliitäntäinnon käydessä kuumimmillaan oikeuskanslerin virastolta kysyttiin kannanottoja asiaan Pariisin rauhansopimuksen kontekstissa.
Lopputulos hieman mutkia oikoen oli se, että OKV oli kykenemätön vastaamaan perustellusti kansalaisten sille osoittamiin yksiselitteisiin kysymyksiin, ja lopetti kommunikoinnin.
Nyt kun nykyinen TP on ilmoittanut maailman turuilla, että olemme Ukrainan kautta sodassa Venäjää vastaan, niin tekisi mieli kysyä että eikö tämä sotatila alkanutkin jo silloin, kun Pariisin rauhansopimuksella pyyhittiin nk. persettä Suomen hallinnossa.
Kansalaisilla on tiettyjä oikeuksia, jotka myös vielä valtioksi, kutsuttu orgaani periferioineen on sitoutunut takaamaan. Tässä valossa hallinto-orgsnisaatioidemme aikaansaannoksia ja tekemisiä on syytä alkaa suhteuttaa näköpiirissä oleviin tulevaisuuden projektioihin.
— Korjaus edelliseen kommenttiini—
Siis tietokirjailija-toimittaja Jari Korkki oli tarkoitettu henkilö Matti Vanhasen ja eräiden muiden lisäksi.
Sattui silmään tähän mennessä seuraava:
”Kainuun Sanomissa 19.9.2023 Stubb totesi, ettei hän toimisi asiassa ”ilman läntisten liittolaisten mandaattia”.
Mitähän tässä nyt tarkoitettiin? Tarkoitettiinko sitä, että Stubb ei toimisi vastoin Suomen perustuslain vastaisesti, ”ilman läntisten liittolaisten mandaattia”. Jos näin oli asia, niin tämähän tarkoittaa sitä, että ”läntisten liittolaisten” mandaatilla Suomen presidentiksi väännetty Stubb aikoo liittolaistensa mandaatilla kävellä Suomen perustuslain yli.
Eikö yhtään pane ajattelemaan..?
Jos näin on asia, niin siinä valossa TP Stubbin oikea residenssi on Niuvanniemen valtionvankilassa Mäntyniemen sijasta.
Jos olen käsittänyt jotain väärin, niin pyydän kannanottoja asiaan liittyen.
Muuan juridisen koulutuksen saanut henkilö totesi eräissä yhteyksissä, n. 6v sitten, että Suomen korkeimmassa oikeudessa perustuslakiin viittaavat argumentit eivät menesty..
Näin siis Suomessa, maailman onnellisimmassa ja korruptoitumattomimmassa maassa.
Tämä pitää sitten suhteuttaa siihen, mitä TP Stubb on Kainuun Sanomissa esittänyt.
Suomen perustulaki on kuin kaunis eteisen matto, jonka yli kävellään mennen tullen. Se sisältää hyviä kaikkien hyväksymiä periaatteita, joita ei kuitenkaan tarvitse noudattaa. Noudattamattomuus on tehty helpoksi siksi, että meiltä puuttuu perustulakituomioistuin, johon voisi vedota perustulain rikkomuksista. Perustulakiasioita käsittelee eduskunnan perustulakivaliokunta, mutta sekään ei ole tuomioistuin, jossa voisi käsitellä perustuslain rikkomuksia.
Komppaan, niuvanniemi on hyvä loppusijoituspaikka. Toinen mahdollinen olisi Vaasan vankimielisaisaala
”Entä mitä tekee Suomi, joka päätti tilata joulukuussa 2021 Yhdysvalloista F-35 -hävittäjiä?”
On mielenkiintoista seurata, miten Suomen tilaamien kanssa käy. Nimittäin eräässä haastattelussa entinen ”sveitsiläisagentti” Jacques Baud kertoi yhteen hävittäjään tarvittavan n. 400 kiloa maametalleja, joita koneen valmistaja, Locheed Martin, on ostanut Kiinasta. Baud´in mukaan Kiina ei enää myy niitä.
Kiitos kiinnostavista tiedoista!
Vaikuttaa siltä, että Yhdysvalloissa pitkän tähtäimen suunnitelmat Venäjän suhteen ovat sellaiset, että Ukrainan sodan loppuminen Venäjän voittoon ei ratkaise mitään. NATON uhka säilyy, ja samoin USA:n oligarkkien tavoite päästä käsiksi Venäjän luonnonvaroihin. Taistelu planeetan resursseista tulee kiihtymään sitä mukaa, kun ne vähenevät. Onko Suomi seuraava sotatanner?
Mitä tulee ydinaseiden tuhovoimaan, korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelen lukeneeni, että taktisen ydinkärjen saastuttama alue on halkaisijaltaan 30 km. Eli periaatteessa ”pienimuotoista” ydinsotaa voisi käydä ilman totaalista tuhoa, esim. tuhoamalla vihollisen tukikohtia.
”pienimuotoista” ydinsotaa voisi käydä ilman totaalista tuhoa, esim. tuhoamalla vihollisen tukikohtia.
—
Niin, mikä olisi peruste sille otaksumalle, että homma jatkuu pienimuotoisena. Vaikka näitä pienimuotoisia operaatioita suoritettaisiin valikoidusti, niin ennen pitkää siitä kehittyy yksi suurimuotoinen operaatio.
Todennäköisin selitys tähän kaikkeen on, että Suomi on vain tällä hetkellä Lontoon käsiohjauksessa, ja toteuttaa siten uskollisesti UK:n Venäjä-politiikkaa, mikä sinänsä on ollut samanlaista ainakin 1800-luvulta lähtien. Venäjää pyritään kaikin keinoin heikentämään, ja Ukraina oli viimeisin projekti tässä sarjassa. Seuraava provokaatio on mahdollisesti täällä pohjoisessa. Ydinaseiden tuominen rajalle sopisi hyvin kuvioon, mikä mahdollisesti saisi Venäjän reagoimaan.
Järjetöntä puhua ydisaseista Suomeen. Ellei sitten haluta, että Suomi joutaa tuhoutua.
Oikea ratkaisu olisi tehdä uusi puolustussopimus VENÄJÄN kanssa. Siinä voidaan sopia, että Suomi lopettaa armeijansa ja VENÄJÄ huolehtii alueen puolustuksen, jos joku hölmöyksissään haluaa tuhoutua VENÄJÄÄ vastaan. Suomi säästäisi miljardeja ko.sopimuksella.
No, miten tähän päästäisiin. Ensiksi Suomen hallitus on vaihdettava ja sitten erottava välittömästi Natosta ja EUsta. Hävittäjäkauppa F-35 perutaan, samoin Israelista aseostokset. Luonnollisesti DCA-sopimus myös puretaan.
Tämän kaiken jälkeen aloitetaan kaupallinen toiminta itään.
Mutta ensiksi on suomalaiset saatava heräämään ja saatava järkiinsä.
Eikös YYA-sopimus ollut tuon suuntainen. Suomella oli tosin oma armeija, mutta Suomi oli sitoutunut puolustamaan maataan kaikista suunnista tulevia hyökkääjiä vastaan. Tarvittaessa olisimme voineet pyytää Neuvostoliiton apua. Toisin sanoen Neuvostoliiton näkökulmasta Suomen vastainen raja oli turvallinen, mitä se oli myöhemminkin aina siihen asti kunnes Suomi liittoutui Venäjää vastaan ja alkoi avoimesti ja perusteettomasti vihata Venäjää.
Olemme palanneet niihin asetelmiin, jotka vallitsivat 1800-luvun alkuun asti ja uudestaan itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä. Ennen autonomian aikakautta emme varmaan itse päättäneet vihoitella itänaapurillemme, mutta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana vihamme oli jo itse valittua. Nykyään elämme omasta tahdostamme entistä voimakkaampaa vihan aikaa (tosin kansa propagandalla aivopestynä). Mikä meitä vaivaa?
Vastaus on mediapooli, hybridikeskus ja mrna
Persläpipublikaanit ovat rähmällään pahan valtakuntaan, ja sallivat kaiken mitä sieltä päin tulee!!
Varmin tuho tulee tälle maalle kun aletaan tuomaan ydinaseita tänne ja kun vielä uhitellaan naapuria kuten nyt tehdään…voi tulla äkkiä realiteetit eteen ja sitten se onkin jo myöhäistä…
Onko Suomen muuttuneessa ja edelleen muuttuvassa ydinasepolitiikassa kyse aidosta uskosta ydinasein käytävään sotaan, josta oma osapuoli selviää vaurioitta vai onko kyse enemmän USA:n mielistelystä ja alamaisuuden osoittamisesta? Mikään tai kukaan ei liene todistanut, että ydinasesodan voisi ”voittaa”, sellaista skenaariota ei en ole nähnyt. Onko Suomen poliittinen johto arvioinut, että Suomi tarvitsee ydinaseen uhkan turvakseen? Jos on, voiko se johtua mistään muusta kuin siitä, että Suomesta tehtiin Nato-maa?
Tie, jolle on lähdetty, johtaa sotilaspoliittisen turvallisuuden katoamiseen, ei edes vähenemiseen. Naton ydinasevaltiona olemme niiden maiden joukossa, jotka tuhotaan mahdollisessa sodassa lukuisin ydiniskuin, osa Lappiin, osa keskiseen ja eteläiseen Suomeen. Kun aiemmin olimme sotilaallisesti neutraali valtio, olemme nyt ydinpommien ensi-iskun kohde.
Vaarallisinta asiaan liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteokssa on se, ettei meillä ole enää kriittistä mediaa, joka nostaisi esiin olennaiset kysymykset ennen päätösten tekemistä. TP Stubb ja Orpon-Purran hallitus voi tuoda valmiit lakimuutokset eduskuntaan ilman yhteiskunnallista keskustelua, koska parlamenttipuolueemme ovat kaikki alistuneet militaristiselle kannalle. Puolueettomuutta ja rauhaa tukevaa puoluetta ei eduskunnassa enää ole. Kansalaisten mielipiteen tiedustelemista ei edes harkita.
Tietenkin kaikki turvallisuusongelmamme johtuvat asettumisestamme Venäjän viholliseksi. Toisaalta kun se oli harkittua (eikä poliittinen johtomme kai voinut olla niin typerää, etteivät olisi osanneet ennakoida tulevia ongelmia) , niin herää kysymys, miksi tähän lähdettiin. Sitä en usko, että olisivat oikeasti pelänneet Venäjän hyökkäystä sotilaallisesti liittoutumattomaan maahamme. Johtajamme ovat kyllä pahantahtoisia, mutta eivät järjeltään niin köyhiä, etteivät olisi käsittäneet, mikä olisi Suomelle turvallisinta.
Sitäkään en usko, että olisivat uskoneet omiin tarinoihinsa Ukrainan kriisistä. Mitä jää jäljelle? Rasistinen vihan kyllästämä russofobia? Usko Venäjän romahtamiseen Ukrainan kautta ja Ukrainaa hyväksi käyttäen (ja Suomen hyötyminen tilanteesta)? Tosi vaikea tätä on käsittää. Ehkä johtajamme ovat identifioituneet niin perinpohjin USA-Naton globalistimaailmaan, että toimivat sen mukaan, minkä olettavat olevan Yhdysvalloille edullista unohtaen sellaiset vähäisemmät realiteetit kuin esimerkiksi synnyinmaamme kohtalon.
USA-Nato ja/tai Suomen Yhdysvaltojen etuja intohimoisesti ajava russofobinen poliittinen ja sotilaallinen johtomme haluaa tavalla tai toisella ydinaseet Suomeen tai ainakin niiden käyttömahdollisuuden Suomea hyväksi käyttäen. Jos haluttaisiin lisätä Suomen ja koko maailman turvallisuutta (tosin Venäjän ja venäläisten tai Kiinan ja kiinalaisten turvallisuudesta joka tapauksessa ei välitetä), näin ei tehtäisi, joten kyseessä on hyökkäystoimi. Tavoitteena on mitä todennäköisimmin Venäjän (ja Kiinan?) nujertaminen ennemmin tai myöhemmin Yhdysvaltojen globaalin hegemonian ylläpitämiseksi.
Tätä kaikkea perustellaan tietysti Venäjä-uhkalla, mikä on keksitty valhe, mutta uppoaa propagandalla vuosikausien ajan pehmitettyihin kansoihin. Vipuvartena käytetään erityisesti valehdeltua ja vaiettua kertomusta Ukrainan konfliktista.
Ydinasevaltio Suomi olisi Venäjälle vakavaakin vakavampi eksistentiaalinen uhka. Mitään sen suuntaistakaan Yhdysvallat ei sallisi omille rajoilleen. Saapa nähdä, tuleeko Suomeen Kuuban kriisi kakkonen, sota vai vähintään meidän näitä rivejä lukevien elinajan kestävä täydellinen eristäytyminen Venäjästä. Voi olla muitakin vaihtoehtoja. Vai onko teidän mielestä, kertokaapa näkemyksiänne.
Itsestäänselvyys on luonnollisesti se, että ylivoimaisesti tehokkain turvallisuuden tae Suomelle olisi olla uhkaamatta Venäjää sotilaallisesti ja jopa ystävyys (se kai sentään on liikaa vaadittu nykysuomalaisilta). Ei maksaisikaan mitään, vaan päinvastoin edes normisuhteet Venäjään merkitsisivät Suomelle turvallisuuden lisäksi taloudellista kukoistusta.
Kaikenlaista voi kaavailla kun ollaan sotaleikkiasteella kuten vielä ollaan. Kun tositoimet alkavat tilanne on aivan toinen. Israelin piti yhdellä iskulla katkaista Iranin johdolta kaulat ja aikaansaada sisäinen kumous. Toisin kävi. Iran alkoi nakuttaa yliääniohjuksia Israelin strategisiin kohteisiin tarkasti ja tuhoisasti. Keisari on alasti, mitä tehdä. Vain Samsonin optio on jäljellä, tuho jossa kaikki vedetään mukaan itseä myöten.
On jopa uumoiltu, että vaara Samsonin option eli ydinaseen käytöstä Irania vastaan saattaa tuoda suurvallat lähemmäs toisiaan sillä ydinaseen käyttöä ei edes Yhdysvallat hyväksy.
Suomi on psykoottisessa mielentilassa ja kaikki riskit maksimoidaan. Täällä ei ymmärretä, että kun riittävä määrä hyökkäysvoimaa on kerätty lähelle Venäjän ydinalueita sen on pakko reagoida oli johdossa kuka presidentti tahansa. Venäjälle ei kyetä toimittamaan värivallankumousta kuten ei Iraniinkaan. Suomelle tuotavat ja sen johtajien nimikirjoituksillaan signeeraamat pommit – kuten nykykäytäntö on – tietävät varmaa itsetuhoa. Tämä näyttäisi olevan valittu kurssi johon ruori on lukittu.
Niin, kumpi on vaarallisempaa; se, ettei ymmärretä Venäjän joutuvan reagoimaan uhkaan, kun se on riittävän iso vai se, että asia ymmärretään, mutta silti uhkaa kasvatetaan.