Shanghain yhteistyöjärjestön SCO:n kaksipäiväinen huippukokous Tianjinissa, Pohjois-Kiinassa päättyy maanantaina. Kokouksen osanottajamaiden joukossa ovat suurimmat BRICS-maat Kiina, Intia, Venäjä ja Indonesia. Kokoukseen osallistuvat kutsuvieraina myös Egyptin pääministeri ja Turkin presidentti. Turkki on SCO:n ns. dialogikumppani.
Kokouksen osallistujalista muistuttaa Kazanissa vuoden 2024 lopussa pidetyn BRICS:n huippukokouksen vieraslistaa. Kokouksen ytimessä esiintyvät Kiinan, Intian ja Venäjän johtajat. Kazanin huippukokouksen tapaan myös SCO:n kokoukseen osallistuu myös YK:n pääsihteeri. Presidentti Vladimir Putin osallistuu huippukokouksen jälkeen päävieraana juhlallisuuksin, jotka on omistettu Kiinan voitolle Japanista ja toisen maailmansodan päättymiselle 80 vuotta sitten.
Kiinan ja Intian johtajien tapaaminen sai median huomion Kazanin huippukokouksessa. Maiden välisten johtajien tapaaminen loi uusia mahdollisuuksia maiden välisten rajakiistojen ratkaisemiselle. SCO:n huippukokouksessa kohtaavat toisensa myös Intian ja Pakistanin johtajat, vaikka maat ajautuivat hiljattain aseelliseen konfliktiin keskenään.
Myös sillä on merkitystä, että kokoukseen osallistuvat niin Azerbaidzhanin kuin Armenian johtajat. Tapaamisessaan presidentti Ilham Alijevin kanssa Kiinan presidentti Xi Jinping toisti Kiinan tukevan Azerbaidzhanin liittymistä yhteistyöjärjestöön.
Tapaamisessaan Armenian pääministeri Nikol Pashinjanin kanssa Xi ilmoitti strategisen kumppanuuden solmimisesta Kiinan ja Armenian maiden välille ja sanoi Pekingin tukevan Jerevanin liittymistä SCO:hon.
Turvallisuus ja talous etusijalla
Kokouksen osanottajamaiden kokoonpano edustaa hyvin yhteistyöjärjestön toiminnan alkuperäistä tarkoitusta eli rajaturvallisuuskysymysten hallinnointia.
Kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhuan mukaan SCO:n juuret ovat ns. Shanghain viisikko-mekanismissa. Sen loivat Kiina, Venäjä, Kazakstan, Kirgisia ja Tadžikistan vuonna 1996 tarkoituksenaan hoitaa rajaturvallisuuskysymyksiä kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Yhteistyöjärjestö on edelleenkin lähtökohtaisesti globaaliin turvallisuuteen keskittyvä järjestö. Rajaturvallisuus on vain osa laajempaa turvallisuusarkkitehtuuria, jonka tavoitteena on konfliktin hallinta koko Euraasianalueella. Jäsenmaiden poliittinen yhteistyö perustuu taloudelliseen yhteistyöhön.
Sen ytimessä ovat tasainen kaupan kasvu, yhteiset infrastruktuurihankkeet sekä koordinoitu toiminta elintarvike- ja energiaturvallisuuden aloilla.
Paradoksaalisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin pakotepolitiikka ovat edistäneet Shanghain yhteistyöjärjestön jäsenmaiden taloussuhteita. Presidentti Donald Trumpin hallinto näyttää pyrkivän jonkinlaiseen yhteistyöhön SCO:n suurimpien maiden kanssa. Samalla se kuitenkin uhkaa Venäjää taloussodalla. Intian kanssa USA on jo aloittanut todellisen tullisodan. Yhdysvallat korotti intialaisten tavaroiden tuontitullit 25 prosentista 50 prosenttiin. Syyksi Yhdysvallat ilmoitti Intian öljyn tuonnin Venäjältä.
Siperia ja Arktinen alue ovat SCO:n suurimpien jäsenmaiden kiinnostuksen kohteita. On arvioitu, että 13 prosenttia maailman löytämättömistä öljyvaroista sijaitsee Arktisella alueella. Niiden määrä, 90 miljardia tynnyriä, riittäisi nykykulutuksen tasolla tyydyttämään koko maailman tarpeet lähes kolmeksi vuodeksi. Lisäksi alueella arvioidaan olevan noin kolmannes maailman tunnistamattomista maakaasuvaroista.
YK:n uudistaminen ja kolonialismi
Presidentti Putin nosti YK:n uudistamisen ja kolonialismista vapautumisen tärkeiksi teemoiksi haastattelussa Xinhua-uutistoimistolle. Putinin mukaan Venäjä ja Kiina kannattavat YK:n uudistamista niin, että sen turvallisuusneuvostoon kuuluisi valtioita Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta.
Putinin mukaan yksi Kiinan, Venäjän ja sen kumppaneiden yhteistyön merkittävimmistä tuloksista on YK:n yleiskokouksen 4. joulukuuta 2024 hyväksymä päätöslauselma ”Kolonialismin hävittäminen kaikissa muodoissaan ja ilmentymissään”. Päätöslauselman puolesta äänesti yli 90 YK:n jäsenmaata.
Sitä vastaan äänestivät Yhdysvallat, lähes 50 Euroopan valtiota sekä toistakymmentä niiden liittolaista.
Kolonialismin tuomitsevan päätöslauselman äänestystuloksessa kiteytyy Euraasialaisen turvallisuusarkkitehtuurin visaisin haaste. Kyse on siitä, miten saada kolonialismilla vaurastuneet maat liittolaisineen hyväksymään globaalin etelän pyrkimykset päästä eroon köyhyydestä ja niiden resursseja riistävästä kansainvälisestä työnjaosta.
SCO on julistanut tavoitteekseen oikeudenmukaisemman ja moninapaisen maailmanjärjestyksen. Sen rakentamisen tulee yhteistyöjärjestön mukaan perustua kansainväliseen oikeuteen. YK:lla on tässä prosessissa keskeinen koordinoiva rooli. Euraasian tasa-arvoisen ja jakamattoman turvallisuusarkkitehtuurin luomista pidetään merkittävänä osatekijänä tämän tavoitteen saavuttamisessa.
5 kommenttia julkaisuun “Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokous edustaa puolta maailman väestöstä”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kiina, Intia ja Venäjä muodostavat suuren kolmion maapallolle, joka on suuri niin pinta-alaltaan sekä myös taloudeltaan. Kiinan teknologia on jo ohittanut muiden maiden valmistukset ja ero kasvaa koko ajan. USAn digitekniikka on pitkälti riippuvainen valmistuksen osalta Kiinasta ja Intiasta. Venäjän vahvuus on energiassa. Länsi ei osaa eikä pysty enää pysymään perässä kuin sotia käymällä, joka romahduttaa lännen osaamisen ja talouden entistä nopeammin.
Käsittääkseni länsi käy kyllä sotia tai sytyttelee niitä mahdollisuuksien mukaan, mutta laajemmin ajatellen länsi yrittää järjestää kaikenlaisia ongelmia kohdemaihinsa ja niiden naapureihin. Suomi sukelsi ongelmiinsa vapaaehtoisesti ja jopa halukkaasti poliittisen ja taloudellisen eliitin russofobian innostamana. Toki tarkoitus oli järjestää ongelmia Venäjälle Suomenkin kautta – missä on osin onnistuttukin – mutta samalla ammuttiin myös omaan nilkkaan.
Oi Narenda, oi Narenda mikset vastaa ? Trump oli eräiden tietojen mukaan soittanut jopa neljästi Intian pääministerille mutta puhelin tööttäsi tyhjää. Narenda Modi oli saanut tarpeekseen Trumpin uhosta ja painostuksesta eikä pitänyt vastaamista tarpeellisena. Pitkään länteen päin kallellaan ollut Intia osoittaa, että sillä on ylpeytensä eikä se suostu nöyristelemään lännen edessä. Intiassa muistetaan, että maa joka vankimmin tuki heidän itsenäisyyttään oli Neuvostoliitto ja nämä muistot ovat saaneet uutta ajankohtaisuutta.
Joskus Ylen sensuurin seula pettää, etenkin kun vähänkin vanhemmista asioista on kyse. Toimituksessa kun ei näyttäisi olevan viikkoa pitempää muistia. Niinpä pariinkin kertaan näytettiin musiikilla maustettua dokumenttia joka käsitteli Afrikan maiden itsenäistymisaaltoa 1960-luvun vaihteessa. Etenkin kerrottiin ns. Belgian Kongosta jossa tapahtumat etenivät ensin myönteisesti kunnes siirtomaaisäntä asettuikin poikkiteloin Yhdysvaltojen tukemana ja alkoi puuhata vallankaappaushankkeita. Kongon kansan itse valitsemaksi johtajaksi nousemassa ollut Patrice Lumumba murhautettiin ja tilalle pantiin marionetti. Muodollisesti itsenäisyys tunnustettiin mutta talous jäi entisten herrojen lypsettäväksi. Kuka YK:ssa puhui Kongon puolesta ? Ei Belgia, ei Yhdysvallat eivätkä muutkaan entiset siirtomaaherrat. Neuvostoliiton Hrutshev oli se joka muotoili hyvinkin osuvasti kuinka uuskolonialismi oli tulossa vanhan siirtomaavallan tilalle. Kiinalla ei edes siihen aikaan ollut jäsenoikeuksia vaan ne oli annettu Taiwanille.
Näemme siis Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksessa kuinka vanhat asetelmat edelleen ovat läsnä hätkähdyttävällä tavalla. Länsi haraa vääjämätöntä kehitystä vastaan ja vanhat luurangot putoilevat kaapista. 1970-luvulla jo tunnustettua yhden Kiinan politiikkaa on taas yritetty vääntää takaisin ja Kongossa raiteiltaan suistettu maa on edelleen sotien kourissa. Kiinan Tianjinissa avattiin uraa tulevaisuuteen kun Brysselissä yritetään paluuta menneeseen. Nyt on syytä kääntää YouTube -alustalle missä on paljon kuva-aineistoa Tianjinista. Esim. kuinka kolme johtajaa Xi, Modi ja Putin seisovat kolmistaan keskustelemassa. Yksi on joukosta poissa ja poissa pysynee.
Yksi on joukosta pois ja se yksi on Trump/USA. USAn johto ymmärtää, että itä on ohittanut taloudessa lännen. Ainoa missä länsi vielä pärjää, on sotia käymällä, mutta sen hinnan joutuu maksamaan lännen kansalaiset talouden ja uskottavuuden romahduksella.
Huonosti lännen sodatkin näyttää menevän, mikä on hyvä. Rikollisten sotien ei kuulu onnistua.