
Shanghain yhteistyöjärjestö (SCO) huppukokoukseen Kiinan Tianjinissä osallistui 31. elokuuta ja 1. syyskuuta järjestön kaikki kymmenen täysjäsentä, kaksi tarkkailijajäsentä (Afganistan ja Mongolia) sekä 14 vuoropuhelukumppania, joista suurin osa Kaakkois-Aasiasta. SCO on vuonna 2001 Kiinan aloitteesta perustettu euraasialainen politiikan, talouden ja turvallisuuden yhteistyöjärjestö.
Englanninkielisten merivaltojen suurena tavoitteena on 150 viime vuoden ajan ollut estää Saksan teollisen kapasiteetin ja Venäjän luonnonvarojen yhdistyminen tavalla, joka lopettaisi ensin Britannian ja sitten Yhdysvaltojen maailmanherruuden. Ukrainan sota viimeistään esti tuon skenaarion toteutumisen.
SCO:n huppukokous Tianjinissä kuitenkin havainnollisti, että anglo-saksien välttämä pelko on kääntymässä painajaiseksi. Ei-länsimaisten monenvälisten järjestöjen BRICS:n ja SCO:n kantavat voimat Kiina ja Venäjä ovat löytäneet toisensa. Tämä merkitsee Kiinan tuotannollisen ja tuotekehityksellisen potentiaalin yhdistymistä lännen ylivallan haastamiseksi. SCO-siteiden tiivistyminen merkitsee myös Euraasian mantereen yhdistymistä yhdeksi yhteistyöalueeksi.
Uutena lisänä läntisen maailman painajaiseen oli Intian liittosuhteen tiivistyminen Kiinan ja Venäjän kanssa. Yhdysvaltojen asettamat vientitullit Intialle näyttävätkin osuvan omaan nilkkaan. 50 prosentin vientitullien uhka pakotti Intian etsimään nopeammin uusia liittosuhteita, jotka löytyivät lähialueelta Euraasiasta.
SCO:n huippukokous huipentui järjestön vuoteen 2035 ulottuvan kehitysstrategiaan liittyvän Tianjinin julistuksen allekirjoittamiseen. SCO:n johtajat keskustelivat poliittisen, turvallisuuteen liittyvän, taloudellisen ja kulttuurisen yhteistyön edistämisestä. Eri maiden johtajat järjestivät huippukokouksen yhteydessä myös suuren määrän kahdenkeskisiä tapaamisia.
Huippukokouksen jälkeen 26 valtion- ja hallituksen päämiestä osallistuvat keskiviikkona 3. syyskuuta Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla toisen Kiinan ja Japanin välisen sodan ja toisen maailmansodan päättymisen 80. vuosipäivän järjestettävään sotilasparaatiin.
Huippukokous visioi uudenlaista maailmanjärjestelmää
SCO:n jäsenvaltioiden johtajat allekirjoittivat maanantaina 1. syyskuuta Tianjinin julistuksen. Julistuksen mukaan SCO perustaa oman kehityspankin, energiakonsortion, turvallisuuskeskuksen ja huumeidenvastaisen keskuksen. Julistuksessa SCO:n jäsenvaltiot tuomitsevat voimakkaasti Israelin ja Yhdysvaltojen iskut Iraniin ja toteavat, että oikeudenmukainen ratkaisu palestiinalaisten kysymykseen on ainoa keino taata rauha ja vakaus Lähi-idässä. Samalla jäsenvaltiot tuomitsevat jyrkästi toimet, jotka ovat johtaneet uhreihin ja katastrofaaliseen humanitaariseen tilanteeseen Gazassa, sekä pyrkimykset palauttaa natsismi kunniaan 80 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Tianjinin julistuksessa SCO:n jäsenvaltiot vastustavat yksipuolisia pakottavia poliittisia ja taloudellisia toimia. Ne myös sanoutuvat irti blokkipolitiikasta ja hyökkäävästä lähestymistavasta kansainvälisten kysymysten ongelmien ratkaisemiseen.
Huippukokouksessa pitämässään puheessa Kiinan presidentti Xi Jinping totesi SCO:n jäsenvaltioiden yhteenlasketun taloudellisen koon olevan 30 biljoonaa Yhdysvaltojen dollaria ja järjestön maailmanlaajuisen taloudellisen vaikutusvallan kasvavan koko ajan. Xi kertoi Kiinan investoineen SCO:n jäsenvaltioihin 84 miljardia dollaria. Hän kehotti perustamaan SCO:n kehityspankin ”mahdollisimman pian”, kuten myös turvallisuushaasteisiin vastaavaan keskuksen.
Xi totesi SCO:n vahvistaneen perustamisestaan lähtien jäsenvaltioidensa välistä solidaarisuutta ja keskinäistä luottamusta, syventäen käytännönläheistä yhteistyötä ja vaikuttaen aktiivisesti kansainvälisiin ja alueellisiin asioihin. SCO on hänen mukaansa kasvanut merkittäväksi uudenlaisia kansainvälisiä suhteita edistäväksi voimaksi, joka rakentaa ihmiskunnalle yhteistä tulevaisuutta.
Huippukokouksen keskeistä antia oli Xin aloite uudeksi globaalin hallinnan perustaksi. Xi puolusti oikeudenmukaista maailmanjärjestystä, jossa Yhdistyneillä kansakunnilla on keskeinen rooli globaalissa hallinnassa. Hänen mukaansa valtioiden tulee noudattaa kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjan säädöksiä. Xin mielestä kansainvälistä oikeutta tulee soveltaa samalla tavalla kaikkiin osapuoliin ilman kaksoisstandardeja ja erivapauksia. Hän puhui myös tarpeesta kasvattaa kansainvälistä koordinaatiota ja vastustaa unilateralismia.
Xi korosti puheessaan monenvälisyyttä ja yhteistyötä geopoliittisten jännitteiden kohotessa. Hänen mukaansa SCO:n jäsenvaltioiden tulee olla valmiita puolustamaan kansainvälistä oikeudenmukaisuutta ja puolueettomuutta ja edistämään moninapaisen maailman syntyä. Xin uuden globaalin hallinnan aloitteen osia ovat myös ihmiskeskeisyyden ja konkreettisten tulosten korostaminen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi huippukokouspuheessaan Venäjän olevan valmis tukemaan Kiinan aloitetta uudesta globaalista hallinnasta. Putinin mielestä SCO voi näytellä merkittävää osaa oikeudenmukaisemman ja kohtuullisemman, kansainvälisen oikeuden ensisijaisuuteen ja YK:n peruskirjan keskeisiin säädöksiin perustuvan globaalin hallintajärjestelmän luomisessa.
Johtajien tapaamiset vahvistivat Euraasian sisäisiä suhteita
Venäjän presidentti Putin ylisti Kiinan valtion Xinhua-uutistoimistolle ennen huippukokousta antamassaan haastattelussa Venäjän ja Kiinan suhteiden tilaa eri osa-alueilla kansainvälisestä politiikasta elokuvaan ja urheiluun. Hän korosti, että maiden välinen kauppa käydään tällä hetkellä ruplissa ja renminbeissä, käytännössä kokonaan ilman dollareita ja euroja. Putin toi esille, että Venäjä on Kiinan merkittävin öljyn ja kaasun toimittaja. Vuonna 2019 avatun Siperian voima -kaasuputken jälkeen maat ovat avaamassa uuden kaasuputken Kaukoidässä vuonna 2027. Hänen mukaansa maat jatkavat kaupan esteiden poistamista kahdenväliseltä kaupaltaan.
Kiinan, Venäjän ja Mongolian johtajat tapasivat toisensa Pekingissä tiistaina 2. syyskuuta. Putin ilmoitti tapaamisessa Venäjän halusta kehittää suhteitaan Mongolian ja Kiinan kanssa. Xin mukaan uudet hankkeet osana Talouskäytävä -hanketta (Economic Corridor Program) ovat antaneet uutta kannustinta kehittää yhteistyötä Kiinan, Mongolian ja Venäjän välillä. Xi toivoi maiden tiivistävän turvallisuusyhteistyötään SCO:ssa. Hänen mukaansa kolmen maan tulee tiivistää suhteitaan ja keskinäistä tukeaan epävakautuvassa maailmassa.
Venäjä allekirjoitti Pekingissä sopimukset kaasua Mongolian kautta Kiinaan kuljettavista Siperian voima 2- ja Sojuz Vostok -kaasuputkista. Venäjän Gazpromin ja Kiinan CNPC:n löydettyä sovun nousee myös jo toiminnassa olevan Siperian voima -kaasuputken toimittama kaasumäärä 38:sta 44 miljardiin kuutiometriin vuodessa. Uusien kaasuputkien ansiosta Venäjän asema vahvistuu Aasiassa. Kiina puolestaan näkee uudet kaasuputket keinona vahvistaa energiaturvallisuuttaan maailmanlaajuisten jännitteiden kasvaessa.
Kahdenkeskisessä tapaamisessaan Xi ja Putin sopivat Kiinan ja Venäjän vahvistavan yhteistyötään monenkeskisissä kansainvälisissä organisaatioissa, kuten YK, SCO, BRICS ja G20. Valtiot allekirjoittivat tapaamisessa yli 20 sopimusta kahdenvälisestä yhteistyöstä.
Kiinan presidentti Xi sanoi kahdenkeskisessä tapaamisessaan Putinin kanssa, että Kiinan ja Venäjän välinen suhde on kestänyt maailman muutoksen koettelemukset. Xin mukaan maiden väliset suhteet ovat muodostuneet esimerkillisiksi suurvaltojen välisiksi suhteiksi ja ne ilmentävät hyviä naapuruussuhteita, ystävyyttä, kokonaisvaltaista strategista koordinaatiota ja molemminpuolista hyötyä. Xi toivoi, että maat voisivat ohjata yhteistyötään laajojen lippulaivahankkeiden avulla ja edistettävä maiden välisten etujen lähentämistä syvemmällä tasolla.
EU- ja NATO-jäsenvaltion edustajista Kiinassa paikalla oli Slovakian pääministeri Robert Fico. Fico pahoitteli, että hän on ainoa EU-maan edustaja Kiinassa. Hänen mukaansa oli selvää, että hän vierailee Kiinassa, koska sen lisäksi, että hän voi osoittaa kunnioituksensa sodan uhreille, on hänellä mahdollisuus tavata maailman johtajia.
Tapaamisessaan Venäjän presidentti Putinin kanssa Fico sanoi, että Slovakian yritykset jatkavat menestyksellistä toimintaa Venäjän markkinoilla, mikä hyödyttää Slovakian taloutta. Hän sanoi nostavansa esille kysymyksen Ukrainan hyökkäyksestä Venäjän öljyä Slovakiaan kuljettavaan öljyputkeen tapaamisessaan Ukrainan presidentti Vladimir Zelenskin kanssa 5. syyskuuta. Hän toi myös esille tyytyväisyytensä siitä, että Putinin ja Trumpin tapaaminen Alaskassa oli suuri askel kohti Ukrainan konfliktin ratkaisemista.
Fico kertoi EU- ja NATO-maiden johtajia painostetun olemaan saapumatta Kiinaan. Hän sanoi monien ihmisten Euroopan unionissa olevan kuin sammakko, joka istuu kaivon pohjalla eikä näe ympäröivää maailmaa, joka on erilainen kuin mitä sammakko luulee sen olevan. Fico kertoi Slovakian olevan valmis normalisoimaan suhteensa Venäjän kanssa.
Pitkään näyttikin, että Fico oli Kiinassa ainoa EU- ja NATO-jäsenvaltion edustaja. Tiistaina 2. syyskuuta Kiinaan saapui kuitenkin myös Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó. Hän kertoi Unkarin arvostavan korkealle taloudellista yhteistyötä Kiinan kanssa. Szijjártón mukaan itä-länsi-dynamiikan ansiosta Unkarista on vuosikymmenessä muodostunut taloudellinen hubi.
Kiinassa läsnä oli myös EU-jäsenehdokasmaa Serbian presidentti Aleksandar Vučić. Tapaamisessaan Venäjän presidentti Putinin kanssa hän kertoi korkean tason yhteistyön Venäjän kanssa olevan tärkeää Serbialle. Hän kiitti Venäjää ystävällisestä suhtautumisesta maataan kohtaan sekä tuesta Serbian alueelliselle koskemattomuudelle. Vučić toivotti venäläiset yhtiöt, kuten Venäjän rautatieyhtiön ja Rosatomin, osallistumaan infrastruktuurihankkeisiin Serbiassa. Putin totesi Venäjän ja Serbian välisen strategisen kumppanuuden tuottavan myönteisiä tuloksia molemmille maille. Hän ilmaisi Venäjän kunnioituksen Serbian Vučićin alaisuudessa valitsemalle itsenäiselle ulkopoliittiselle linjalle.
Yhdysvallat teki oman maalin Intia-suhteissaan
Tianjinin huippukokouksessa Kiina, Intia ja Venäjä löysivät toisensa. Intian pääministeri Narendra Modi sanoi kahdenvälisessä tapaamisessaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa, että Intian ja Venäjän välinen läheinen yhteistyö on tärkeää globaalin vakauden ja vaurauden takaamiseksi. Hän sanoi Intian odottavan Putinin saapumista Intian ja Venäjän väliseen huippukokoukseen Intiaan joulukuussa 2025.
Delhi Policy Group -ajatuspajan tutkija Shreyas Deshmukhin mukaan Yhdysvaltojen antama geoekonominen paine on tärkein Intian, Kiinan ja Venäjän välisten kahden- ja monenvälisten suhteiden nousua selittävä tekijä, vaikka niiden siteillä on myös historialliset juurensa. Hänen mukaansa Intian ja Venäjän väliset taloussuhteet ovat molemminpuolisesti hyödyllisiä. Intia voi viedä Venäjälle lääke- ja maataloustuotteita sekä tekstiilejä, minkä lisäksi Intialla on paljon uusia mahdollisuuksia Venäjän markkinoilla. Viime vuosien aikana Venäjän raakaöljy on auttanut Intiaa ylläpitämään energian hintoja kohtuullisella tasolla, mikä on auttanut keskiluokkaa kestämään inflaatiopaineita. Deshmukhin mukaan erityisen tärkeitä Intian ja Venäjän välisiä tämän hetken yhteistyöhankkeita ovat Intian Iranin ja Kaspianmeren Venäjään yhdistävä Pohjois-eteläinen liikennekäytävä (North-South Transport Corridor), Chennain ja Vladivostokin välinen itäinen meriväylä (Chennai-Vladivostok Eastern Maritime Corridor) ja Koillisväylä eli Pohjoinen meritie (Northern Sea Route).
Intialaisen Imagindia-instituutin puheenjohtaja, geopolitiikan analyytikko Robinder Sachdevin mukaan syntymässä olevalla kolmenvälisellä Venäjän, Intian ja Kiinan RIC-muodostelmalla voi olla valtava vaikutus maailman asioihin. Sachdevin mukaan tässä muodostelmassa Venäjä ja Kiina ovat maailman luonnonvara-aitta, Intia ja Kiina maailman inhimillisen pääoman ja teknisen innovaation ydin ja yhdessä ne voivat määrätä maailman teollisuustuotannosta, öljyntuotannosta ja tekoälyn kehittämisestä.
Intialaisen NatStrat-ajatuspajan tutkija Raj Kumar Sharman mukaan uusi RIC-yhteistyö voi luoda synergiaetuja BRICS:n ja SCO:n välillä. RIC-yhteys voi hänen mukaansa luoda Euraasian valtakeskittymän, jolla on mahdollisuus vastustaa ulkoisia hegemoniapyrkimyksiä maailmanpolitiikassa.
SCO:n huippukokous nähtiin Globaalissa etelässä mahdollisuutena irtautua lännen ylivallasta. Intian suhde Kiinan ja Venäjän kanssa tarjoaa sille edullisemmat ehdot kuin suhde lännen kanssa, sanoo kansainvälisten suhteiden analyytikko Adriel Kasonta. Hänen mukaansa Intia kokee itsensä suhteissaan lännen kanssa ohjeiden vastaanottajana. Sen suhteet Venäjän ja Kiinan kanssa sitä vastoin ovat olennaisesti erilaiset. Venäjä tai Kiina eivät aseta pakotteita tai aseta hyvien suhteidensa ehdoksi sitä, että Intia toimii omien etujensa vastaisesti. Kasontan mukaan länsimaiden tulisi nähdä, että Intian yhtenäisyys Venäjän ja Kiinan kanssa on osoitus siitä, että Narendra Modin hallitus pitää tiukasti kiinni kansallisesta edustaan myös kovien geopoliittisten paineiden alla.
10 kommenttia julkaisuun “Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokous viitoitti tietä moninapaiseen maailmaan”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Minun on kyllä sanottava, että Naapuriseuran Sanomilla on ollut hyvä sanoma asiallisten toimittajien ansiosta. Myös kommentoijat ovat kirjoittaneet asiallisesti ja artikkelia täydentäen. Koska tämä saitti ei ole jokapäiväinen, kuten muut uutiset, niin joskus täytyy kärsivällisesti odottaa jotain haluttua kirjoitusta. Toki joskus on itsekukin enemmän tai vähemmän eri mieltä kirjoittajan kanssa, mutta siihen voi vastata asiallisesti omien ajatusten kera. Joskus voi lipsahtaa oma kirjoitus överiksi, mutta se johtunee asiaan liittyvästä mielipiteestä. Sitä sattuu.
Mitä sitten tulee Mauno Saaren ja muun toimituksen kirjoituksiin ja kommentteihin, niin ovat olleet hyvin asiallisia, kiitos siitä !
Olisi vielä yksi toive, että NSn lukijoita ja kommentoijia saataisiin porukkaan enemmän.
Kirjoitukset ovat olleet asiantuntevia, uusia näkökulmia tai unohdettua ja muualla pimitettyä tietoa tuovia, mukavasti luettavia ja joskus suorapuheisia, ironisia tai osaksi ihan vain mielipiteitä eli kaikkea mitä toivoa sopii. Lähes kaikesta olen voinut olla jopa samaa mieltä. Sitten kun kirjoitus on herättänyt omassa mielessäni pientä kritiikkiä tai täydennyksen tarvetta, sitä on ollut helppo kommentoida. Yksi tai kaksi kommenttiani on poistettu ja ainakin toisen (vai sen ainoan, en ole varma) poistamisen hyvin ymmärrän, koska kyseessä saattoi olla pahantahtoisen valheellisen juorun levittäminen ja ehkäpä muutoinkin sopimaton asia julkaistavaksi.
Miksi Johan Bäckman hyökkää Naapuriseuraa vastaan vihjaillen mm. CIA-yhteyksistä? Emme kuulemma saa mitään aikaiseksi ja olemme jopa Naton peitejärjestö. En voi mitenkään ymmärtää, miksi tuollainen hyökkäys. Mitähän Naapuriseuran sitten olisi pitänyt tehdä Bäckmanin mielestä?
Yksi syytös oli sellainen, ettei Mauno Saari ole paljastanut valtamedian kuvioita, jotain sellaista. Itse olen siinä käsityksessä, että juurikin hän toi (ensimmäisenä?) julkisuuteen mediapoolin erittäin kriittisesti ja on muutenkin arvostellut rajusti valtamediaa. Myös Naapuriseuran perustaminen ja sen toiminta kaikkinensa on vahva osoitus Mauno Saaren, ym. vahvasta tahtotilasta pitää myös Venäjä Suomen ystävänä.
Jos ryhtyisi ilkeäksi, niin juurikin tuollaisen Bäckmanin harjoittaman – mielestäni perusteettoman – arvostelun voisi nähdä hajotustoimintana, viimeistenkin Venäjän ystävien saattamisena keskinäisiin riitoihin. Toivon, että Bäckman pahoittelee puheitaan tai ainakin kertoo konkreettisesti, mitä Naapuriseuran sitten pitäisi tehdä. CIA- ja Nato-syytökset ilman perusteluja tai todisteita jokainen ajatteleva jättää tietenkin omaan arvoonsa.
Bäckman vaikuttaa särmikkäältä ja tietoisesti provosoivalta ihmiseltä (eli ikävä kyllä en suhtaudu häneen aina täydellä vakavuudella) , mutta on ollut kiinnostavaa kuunnella hänen lähetyksiään. Tämäniltainen lähetys oli iso pettymys juurikin tuon Naapuriseuran hampaisiin ottamisen vuoksi.
Oletan, että Naapuriseuran Sanomiin kirjoittavilla on hiukan toisistaan poikkeavia poliittisia ja muita näkemyksiä, mikä on ok ja minkä pitää olla ok. Silti varmaan päätoimittaja tai vastaava tarkistaa, että kirjoitukset ovat naapuriseuran linjan mukaisia eli ystävyyttä – ei vihollisuuta – mm. Venäjää kohtaan rakentavia. Itse ajattelen, että julkaistava kirjoitus on tärkeä eikä se, millainen ihminen kirjoittaja ehkä on tai on ollut paitsi jos hänen maineensa on sellainen, että se selvästi vahingoittaa Naapuriseuran mainetta.
”Miksi Johan Bäckman hyökkää Naapuriseuraa vastaan…”
Sopisiko tähän vanha sanonta:”Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee”..
” merivaltojen suurena tavoitteena on 150 viime vuoden ajan ollut estää Saksan teollisen kapasiteetin ja Venäjän luonnonvarojen yhdistyminen tavalla, joka lopettaisi ensin Britannian ja sitten Yhdysvaltojen maailmanherruuden.”
Siinä se oleellisin on sanottu. Tämän hetken kehyksissä kaikki näiden toimet ovat kuin hegemonian kuolinkorinaa. Ja hyvä niin.
Jotkut vain elävät menneisyydessä.
”Katkerinta tämän päivän surussa, on muisto eilispäivän ilosta.”
Niin, -maintsemani aforismin lausui jo kauan sitten libanonilainen ajattelija Kahlil Gibran.
”Katkerinta tämän päivän surussa, on muisto eilispäivän ilosta.”
Lännen sääntöperäinen maailman , jossa sääntöjä ei edes ole kirjoitettuna missään voi voittaa ainoastaan eettisessä mielessä puhdas totuus. Maailman rauha ei ole mahdollinen ilman sitä ja siksi ”Venäjän on saavutettava uuden maailmanjärjestyksen tavoitteet aseellisin keinoin”.
Источник: https://russtrat.ru/comments/1756997074-13044
Tervehdys Teemu.
Kommenttiisi johon olet lainannut viittaukseni Gibranin aforismiin on varmaankin vastattava.
Jotkut professorit eivät kyllä vastaile generoimiensa näkökulmienc aiheuttamiin kannanottoihon, mutta en olekaan professori.
Tarkoitin sanomisillani sitä, että entiset imperialistit ovat nyt tosipaikan edessä, muistellessaan menneitä suuruuden aikoja, ja kuvitellessaan, että sama edelleenkin jatkuu ilman hampaita. Proteesia ei ole näköpiirissä.
Nyt ne ovat nyt sotkeutuneet omiin sukkahousuihinsa, huolimatta siitä, että hallitsivat aikoinaan paitsi omaa territoritiotaan, myös sellaisia, jotka eivät heille minkään lain perusteella koskaan edes kuuluneet. Keitä he olivat.?
Ranska ja Englanti filiaaleineen pääasiassa pitää tässä mainita. Ranskan hallitus on juuri kaatunut luottamuspulaan suhteessaan meneillään olevaan kehityksern, ja Englanti on sisällissodan partaalla. Kannattaa hetki miettiä sitä kenen kanssa kannattaisi olla hyvää pataa, koska silloin, kun mätäpaise puhkeaa, jokainen kansakunta on omillaan, jos ei ole kavereita. Sama voidaan projisoida myös yksilötasoille.
Kannattaisi nyt suhteuttaa asioita.. Suomi on tässä suhteessa tehnyt kaikki mahdolliset virheet. Kuka on vastuussa, -demokratia vai?
Mitä sitten tulee lainaukseesi uuden maailmanjärjestyksen tavoitteiden saavuttamisesta, niin katson linkin myöhemmin. Tässä vaiheessa en tiedä mihin viittaat. Toistaiseksi kannanottoni on, että uutta maailmanjärjestystä on nyt yritetty rakentaa toisenlaisessa hengessä kuin niistä ajoista lähtien, jolloin läntinen imperialismi haki konkreettisia ilmentymismuotojaan, niin Afrikassa, kuin Aasiassakin.
https://news.antiwar.com/2025/09/03/trump-accuses-xi-putin-and-kim-of-conspiring-against-the-us-at-military-parade/
Trump muisti Kiinan voitonjuhlat mutta omalla kömpelöllä tyylittömyydellään. Trump tervehtii Kiinaa sosiaalisen median kautta ja hänen tärkein viestinsä on, ettei Kiinan pidä unohtaa Yhdysvaltojen uhrauksia Kiinan voiton eteen tai kuten Trump sanoo ”Kiinan hakiessa voittoa ja kunniaa”. Täysin väärässähän Trump ei ole koska sekä Kiina että Yhdysvallat kävivät sotaa Japania vastaan. Mutta Japani hyökkäsi Kiinaan jo v. 1931 ja maa joutui ennennäkemättömän raiskauksen uhriksi. Yhdysvallat puolestaan havitteli pääsyä Kauko-Idän apajille ja siihen päästäkseen sen oli sysättävä Japani syrjään. Tähän prosessiin päästiin kun Japani käveli ansaan ja hyökkäsi Pearl Harboriin. Siitä Yhdysvallat sai perusteen suursodan aloittamiseksi. Eli kuten Trump sanoo, samalla puolella oltiin mutta Trump ei edes viestissään nimeä kuka tämä Kiinaan tunkeutunut hyökkääjä oli. Ja Trump ei olisi Trump ellei hän päättäisi sanomaansa mauttomalla vitsillä: Hän osoittaa sanansa Xi:lle ja sanoo ”kerro terveisiä Putinille ja Kim Jong-uni:lle kun he punovat juoniaan Yhdysvaltoja vastaan.”
Hyviä analyyseja Naapuriseuran Sanomissa. Itse ihmettelen, miksi ylipäänsä ”täytyy” olla vastakkainasetteluja. Ehkä olen liian sinisilmäinen, mutta minusta vaikuttaa siltä kuin lähinnä vain länsimaat olisivat järjestelemässä maailmalle ongelmia omia itsekkäitä etuja ajaessaan. Suomi on jälkijättöisesti lähtenyt tukemaan lännen globaalia hegemoniaa niin innokkaasti, että on uhrannut sen eteen omatkin luonnolliset etunsa. Toki myös vuosikymmeniä haudottu ja viime vuosina kukoistukseensa päästetty venäläisviha on vaikuttanut merkittävästi.