Sotapolitiikan arvostelijasta USA:n uusi tiedustelujohtaja?

Yhdysvaltain kongressin entinen demokraattijäsen Tulsi Gabbard uskalsi arvostella Yhdysvaltain johtoa ja sotilasliitto Natoa, kun Ukrainan sota alkoi helmikuussa 2022. Näin ei moni tehnyt.

Demokraattisen puolueen presidentiehdokkuutta vuonna 2020 tavoitelleen Gabbardin mukaan sen paremmin Yhdysvaltain johto kuin Natokaan eivät halunneet ottaa huomioon Venäjän turvallisuushuolia. Hän sanoi pitävänsä Venäjän turvallisuushuolia oikeutettuina. Ja juuri tämä laiminlyönti oli Gabbardin mukaan myös keskeinen syy Ukrainan sodan syttymiseen.

Nyt presidentti Donald Trump esittää Tulsi Gabbardin nimittämistä Yhdysvaltain kansalliseksi tiedustelujohtajaksi, joka valvoisi ylimpänä maan kaikkien turvallisuuselinten toimintaa.

Gabbardin mukaan koko Ukranan sota ja sen mukaan tuomat kärsimykset olisi voitu estää, jos presidentti Joe Bidenin hallinto olisi hyväksynyt Venäjän vaatimuksen Ukrainan pitämisestä sotilasliitto Naton jäsenyyden ulkopuolella. Ukrainan Nato-jäsenyys merkitsisi Gabbardin mukaan sitä, että Yhdysvaltain ja Naton asevoimat etenisivät Venäjän vastaiselle rajalle. Se on Venäjälle punainen vaate.

Viime helmikuussa Gabbard varoitti maailmaa uhkaavasta suursodan vaarasta.

”Meidän täytyy pysäyttää molempien puolueiden sodanlietsojat. Ne Washingtonissa, jotka jatkuvasti hakkaavat sotarumpujaan ja jotka ovat työntäneet meidät kolmannen maailmansodan ja ydinkatastrofin partaalle”, hän sanoi.

Varoitus on juuri tänään vielä ajankohtaisempi kuin helmikuussa.

Clinton väitti Gabbardia Putinin suosikiksi

Vuoden 2016 vaaleissa Trumpille hävinnyt ulkoministeri Hillary Clinton syytti myöhemmin presidenttiehdokkuutta tavoitellutta Gabbardia kovin sanoin Venäjän presidentin Vladimir Putinin suosiksi.

Clinton halusi kostaa sen, että Gabbard, joka oli yksi demokraattisen puolueen johtohenkilöistä, oli tukenut neljä vuotta aikaisemmin aktiivisesti senaattori Bernie Sandersia eikä sotapolitiikkaa ajavaa Clintonia. Gabbard oli ensimmäinen kongressin naisjäsen, joka uskalsi tukea Sandersia julkisesti.

Tulsi Gabbard on Yhdysvalloissa varsin tunnettu. Samoalla vuonna 1981 syntynyt ja Hawaijilla kasvanut intialaistaustainen Gabbard oli ensimmäinen Yhdysvaltain kongressin hindujäsen. Edustajahuoneen jäsen hän oli vuosina 2013 – 2021.

Gabbard on Irakin sodassa ja myöhemmin Kuwaitissa palvellut veteraani, reservin everstiluutnantti, joka oli 17 vuotta Yhdysvaltain kansalliskaartissa. Hän palveli myös Afrikan sarvessa. Mutta hänet tunnetaan ennen kaikkea Yhdysvaltain interventionistisen sotapolitiikan vahvana arvostelijana.

Gabbard sanoi ulkomaankokemuksensa tehneen hänet skeptiseksi maansa sotilaallisille interventioille.

Gabbardia syytetään Venäjän etujen ajajaksi

Demokraatit ja erityisesti Clinton ovat käyttäneet sekä Gabbardia että Trumpia vastaan ennen muuta väitettä Venäjän etujen ajamisesta. Valtavirtamedia New York Timesin ja CNN:n johdolla antoi Venäjä-korttia käyttävälle parjauskampanjalle täyden tukensa.

Trumpin väitettiin muka koko poliittisen uransa ajan toimineen Venäjän hyväksi. Trumpia syytettiin suoraan myös ”mantsurialaiseksi ehdokkaaksi” eli Venäjän palkkaamaksi agentiksi. Samat syytökset on kohdistettu myös Gabbardiin.

Gabbard joutui vetäytymään vuoden 2020 presidentinvaalien ehdokkuudesta mm. CNN:n häneen kohdistaman syrjinnän ja parjauksen vuoksi. Samana vuonna Gabbard teki aloitteen tietovuotaja Edward Snowdenia vastaan nostettujen syytteiden kumoamiseksi.

Gabbard teki aloitteen myös Wikileaks-sivuston perustajan Julian Assangen vapauttamisesta, kun Assangea uhkasi karkotus Britanniasta Yhdysvaltoihin.

Demokraattisesta puolueesta Gabbard erosi lokakuussa 2022. Hän työskenteli sen jälkeen paljon yhteistyössä Yhdysvaltain tunnetuimpiin konservatiivisiin kommentaattoreihin kuuluvan toimittaja Tucker Carlssonin kanssa.

Carlsson sai yllättäen keväällä 2023 potkut oikeiston linjauksia propagoivalta Fox-televisioasemalta. Potkujen takana oli mediamoguli Rupert Murdochin poika Lachlan Murdoch. Carlsson erotettiin ilman ennakkovaroitusta eikä syytä kerrottu julkisuuteen.

Gabbard on kuitenkin jatkanut yhteistyötä Foxin kanssa mm. kanavan keskusteluohjelmissa.

Gabbard oli listalla Trumpin varapresidentiksi

Harva enää muistaa, että Trumpin helmikuussa 2024 julkistamalla listalla muutamasta potentiaalisesta varapresidenttiehdokkaasta oli myös Tulsi Gabbard.

”Donald Trump – Tulsi Gabbard olisivat kirjaimellisesti Vladimir Putinin unelmien täyttymys, dream ticket”, julistivat monet demokraatit.

Vuonna 2019 Gabbard oli ainoa edustajahuoneen demokraatti, joka ei äänestänyt Trumpin virkasyytteeseen panemisen puolesta. Siksi monet uumoilivat, että Trump nostaisi hänet varapresidenttiehdokkaakseen. Mutta Trump ei valinnut Gabbardia.

Muutaman nimen lista kuitenkin todisti sen, että republikaaneihin syksyllä 2024 liittynyt entinen demokraatti oli saamassa tärkeän nimityksen, jos Trump voittaisi presidentinvaalit. Heti vaalivoittonsa jälkeen Trump aloitti nimitykset tärkeimpiin ministeritehtäviin ja myös keskeisiin virkoihin.

Todellinen pommi räjähti julkisuuteen, kun Trump  ehdotti Gabbardia valittavaksi koko Yhdysvaltain tiedustelusta vastaavaksi johtajaksi, josta käytetään kirjainyhdistelmää DNI (Director of National Intelligence).

DNI:n virka ei ole mikä tahansa, sillä kaikkia Yhdysvaltain 18 tiedustelujärjestöä valvova ja suoraan presidentille ja kansalliselle turvallisuusneuvostolle päivittäin tärkeimmät tiedustelutiedot kertova johtaja tietää myös meneillään olevista ja suunnittelussa olevista salaisista operaatioista.

Gabbardia ammutaan nyt raskailla aseilla ja liikkeellä on koko mediatykistö

Demokraatit ehättivät heti nimitysuutisen jälkeen CNN:n ja muiden keskeisten amerikkalaisjulkaisujen tapaan käyttää Tulsi Gabbardista toinen toistaan omalaatuisempia nimikkeitä. Näin tekevät myös Yhdysvaltain sotapolitiikkaa tukevat poliitikot.

Republikaanien presidenttiehdokkuutta turhaan tavoitellut Yhdysvaltain entinen YK-suurlähettiläs Nikki Haley syytti Gabbardin olevan Venäjän, Iranin, Syyrian ja Kiinan sympatisoija.

Haley oli myös raivoissaan siitä, että Gabbard vuonna 2019 vetosi Trumpiin, jotta tämä lopettaisi Kiinaa vastaan käymänsä kauppasodan. Gabbard on vaatinut Yhdysvaltoja lopettamaan myös Japanin aseistamisen osana Yhdysvaltain Kiinan vastaista politiikkaa.

Floridalainen edustajahuoneen jäsen Debbie Wasserman Schultz puolestaan kutsui entistä edustajahuoneen demokraattikumppaniaan ”Venäjän voimavaraksi”. Myöhemmin, jouduttuaan kovan arvostelun kohteeksi Wasserman Schultz korjasi hieman lausuntoaan ja sanoi pitävänsä Gabbardia ”todennäköisenä” Venäjän voimavarana.

Demokraattilainsäätäjä lisäsi vielä, että kansallisen tiedustelulaitoksen johtajana Gabbard olisi suora linja Yhdysvaltain vihollisiin.

Demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt senaattori Elizabeth Warren väitti hänkin  Gabbardin olevan ”selvästi Putinin taskussa”.

”Haluaisitteko todella, että juuri hänellä olisi kaikki Yhdysvaltain ja maamme sotilastiedustelun salaisuudet”, kysyi Warren vaatien ”kovan ein” nimitykselle.

Myös edustajahuoneen tiedusteluvaliokuntaan kuuluva Jason Crow – demokraatti hänkin – kysyi, kenelle Gabbard loppujen lopuksi on lojaali. Crowin mukaan on kyse kansallisesta turvallisuudesta.

Toinen tiedusteluvaliokunnan demokraattijäsen Abigail Spanberger sanoi olevansa järkyttynyt uutisesta. Putinin ja Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kanssa ”liittoutunutta” Gabbardia hän piti ”potentiaalisesti vaarallisena valintana”.

Syytökset Syyrian kanssa ”liittoutumisesta” perustuvat siihen, että Gabbard tapasi maan presidentin vuonna 2017 ja sanoi, ettei Syyria ole uhka Yhdysvaltain turvallisuudelle ja että Yhdysvaltain pitäisi vetää asevoimansa pois maasta.

Syytöksiin on kuulunut myös se, että Tulsi Gabbard ajaisi tehtävässään Trumpin etuja ja linjauksia. Itse asiassa se, saako Trump Gabbardin nimityksen hyväksytyksi, mittaa myös Trumpin vallan rajoja.

Ja totta tietenkin on, että eräät Gabbardin Israelin Gazan sotaa koskevat lausunnot eivät sovi rauhan puolustajan suuhun. Ne ovat selvästi Trumpin linjausten tukemista. Israelin sodankäynnin aktiivisimpiin puolustajiin hän ei ole republikaanipuolueessa kuitenkaan toistaiseksi kuulunut.

Gabbard oli Bidenin hallinnon vakoilun kohde

Gabbard on väittänyt itse joutuneensa myös Yhdysvaltain sisäisen tarkkailun ja vakoilun kohteeksi. Hänen on kerrottu olevan ns. terrorismin tarkkailulistalla.

Gabbard on kertonut tapahtumista heinäkuussa 2024, jolloin häntä ja hänen puolisoaan pidettiin ”sisäisenä terrorismiuhkana”. Syynä tarkkailuun Gabbard pitää sitä, että hän oli siirtymässä republikaaniseen puolueeseen.

”Juuri ennen nousuamme lentokoneeseen 23. päivänä heinäkuuta, meidät vedettiin sivuun ylimääräiseen turvatarkastukseen”. Pariskunta olisi uskonut, että kyse olisi satunnaisesta tarkastuksesta, jos sellainen olisi tehty vain pari kertaa.

”Sama tarkastus tehtiin vielä yhä uudelleen, kuusi, seitsemän, kahdeksan kertaa. Siksi emme enää uskoneet”.

Tietovuoto turvallisuusviranomaisten puolelta paljastikin, että Tulsi Gabbard oli ns. tarkkailulistalla, joka koski terrorismin uhkaa. Gabbard kertoi saaneensa tiedon, että kyse on viranomaisten  ”Hiljaiseksi Taivaaksi” kutsumasta salaisesta tarkkailulistasta, jolle hänet puolisoineen oli lisätty juuri matkustuspäivänä.

Gabbard on väittänyt joutuneensa tarkkailun kohteeksi, koska hän on arvostellut varapresidentti Kamala Harrisia. ”He näkevät minut uhkana omalle vallalleen”, sanoi Gabbard viitaten ennen muuta Bidenin hallintoon.

Myös Yhdysvaltain liittolaisia haetaan avuksi nimitystä vastaan

Gabbardin nimityksen vastustajat hakevat nyt tuekseen Yhdysvaltain liittolaisia maailmalla, jotta nimitys voitaisiin kaataa senaatissa.

”Liittolaiset seuraavat tarkasti, eteneekö nimitys”. Jos Gabbard nimitetään, sen väitetään johtavan siihen, etteivät liittolaiset ”enää uskalla” jakaa tiedustelutietojaan Yhdysvalloille.

Ennen kaikkea Yhdysvaltain johtama ”Five Eyes” tiedusteluliittouma saattaa tehdä johtopäätöksen, joka hidastaa vakoilutietojen jakamista. Näin väittää eräs nimettömänä pysyvä ”läntinen tiedustelulähde”.

”Viiteen silmään” kuuluvat Yhdysvaltain ohella Britannian, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin tiedustelupalvelut. Lähteen mukaan kaikki Trumpin nimitykset ”ovat kallellaan väärään suuntaan”.

Tosiasiassa Garbbardin nimitystä vastustavat pitävät suurimpana riskinä ennen kaikkea sitä, että DNI tapaisi Trumpin päivittäin. Gabbard välittäisi keskeiset tiedustelutiedot Trumpille henkilökohtaisesti.

Gabbardille pelätään syntyvän ”liian suuri vaikutusvalta” presidenttiin. Kansallisen tiedustelulaitoksen päällikön pelätään voivan vaikuttaa jopa ratkaisevalla tavalla presidentin kulloinkin tekemiin päätöksiin.

”DNI voi vääristää antamillaan tiedoilla presidentin päätöksiä”, sanovat nimityksen vastustajat.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n operaatioista Kiinassa vastannut Randal Phillips katsoo Trumpille lojaalien nimitysten voivan johtaa ”todella kyseenalaisiin toimiin”. Hän pelkää Gabbardin kaltaisten avustajien voivan ohjata presidentin haluamiinsa ratkaisuihin.

Yhdysvaltain vastavirran nimimiehiin kuuluvan Scott Ritterin mukaan Gabbardilla on hyvät mahdollisuudet tulla presidentti Trumpin vaikutusvaltaisimmaksi neuvonantajaksi.

Ritterin mukaan Trumpin nimityspäätös synnytti shokkiaaltoja koko amerikkalaiseen tiedusteluyhteisöön, joka pitää Gabbardia ”epäamerikkalaisena”, koska hän on uskaltanut arvostella voimakkaasti Yhdysvaltain sotapolitiikkaa.

Yhdysvaltain sotapolitiikkaa kannattavat keskeiset tahot ovat oikeasti hädässä ja siksi ne tekevät kaikkensa estääkseen Gabbardin valinnan.

Trumpin ehdotus vaatii senaatin hyväksynnän – vai löytyykö kiertotie

Trump totesi julkistaessaan Gabbardin nimitysehdotuksen, että entisellä demokraattilainsäätäjällä on laaja tuki molemmissa puolueissa. Demokraattien puoluekentällä ja kannattajien keskuudessa Garbbardilla on toki jonkin verran tukea, mutta nimitys pitäisi vahvistaa senaatissa, jossa sekä vastustajia että epäilijöitä riittää.

Jo nyt on tiedossa, että miltei kaikki demokraatit, mutta todennäköisesti myös osa republikaanien senaattoreista suhtautuu kielteisesti Gabbardin valintaan. Hänen mielipiteensä eivät edusta kummankaan puolueen päälinjaa.

Gabbardin nimitystä vastustavat käyvät nyt lävitse nimi nimeltä ennen kaikkea republikaanisenaattoreja. Demokraateista ainoastaan Bernie Sanders on toistaiseksi asettunut tukemaan Gabbardia.

Sanders sanoo asioista voitavan olla eri mieltä, mutta pitävänsä tyrmistyttävänä ja raivostuttavana sitä, että joku väittää Gabbardin olevan Venäjän voimavara. Senaattori muistutti Gabbardin myös panneen hengensä alttiiksi puolustaessaan sotilaana Yhdysvaltoja.

Suurin piirtein kaikkia Yhdysvaltain käymiä sotia kannattanut ja amerikkalaismediassa uusiin sotiin maan johtoa tavan takaa yllyttävä John Bolton väittää sekä Moskovan että Pekingin huokaisevan helpotuksesta, jos Gabbard nimitetään maan tärkeimmäksi tiedusteluviranomaiseksi.

Sotahaukkaa haastatteli tietenkin uutiskanava CNN.

Bolton, joka oli Trumpin ensimmäisellä kaudella 17 kuukauden ajan presidentin tärkein turvallisuusneuvonantaja, sanoo pitävänsä Gabbardin mahdollista nimitystä Yhdysvaltain hallinnon historian ”huonoimpana nimityksenä”.

Boltonin ja ulkoministerinä olleen Mike Pompeon nimityksiä puolestaan on laajasti pidetty Trumpin henkilöstöhallinnossaan tekeminä huonoimpina nimityksinä. Trump erotti Boltonin poliittisten erimielisyyksien takia. Pompeon Trump sitä vastoin nimitti myöhemmin vielä CIA:n johtoon.

Boltonin mukaan republikaanit, jotka tukevat tukevat Gabbardin nimitystä riskeeravat henkilökohtaisen maineensa ja paikkansa historiassa. Bolton uskoo, että Yhdysvaltain kongressista löytyy riittävä määrä republikaanisenaattoreita, jotka estävät Gabbardin valinnan.

”Ehkä ei enemmistöä, mutta riittävästi estämään nimityksen. Ja jos ei, olemme suurissa vaikeuksissa”.

Kulisseissa huhutaan Trumpin pohtivan senaatin nimitysvallan kiertämistä tarvittaessa. Jos senaatti olisi sopivaan aikaan lomalla – juuri silloin kun nimitykset pitäisi vahvistaa – ainakaan kaikki nimitykset eivät tarvitsisi senaatin vahvistusta.

Trumpin väitetään jo keskustelleen kongressin uuden republikaanijohdon kanssa ratkaisusta, jossa vältettäisiin republikaanien keskinäinen riitely presidentin nimeämistä ehdokkaista.

Moni Gabbardiin ja myös muihin Trumpin jo kiistoja herättäneisiin nimityksiin kielteisesti suhtautuva republikaani voi hyvinkin pitää parempana lomailla, kun joutua ottamaan kantaa Trumpia vastaan. Varsinkin kun senaatin uudet vaalit käydään jo kahden vuoden kuluttua. Trumpin ehdotusten vastustaminen voisi olla kohtalokasta poliittisen uran jatkumiselle.

Myös suomalaistoimittajat kantavat kortensa Gabbardin vastaiseen kekoon

Yhdysvalloissa jo pitkään jatkunut Gabbardin vastainen kampanja on löytänyt tukijoita ja ymmärtäjiä myös suomalaisessa mediassa.

Jo syyskuussa Helsingin Sanomien toimittaja Mikko Paakkanen kutsui Gabbardia ”Venäjän ymmärtäjäjäksi ja Ukrainan arvostelijaksi”.

Saman lehden toinen toimittaja Saska Saarikoski kuvasi keskiviikkona Gabbardia ”Putinin propagandatorveksi” ja ”kahjoksi”. Todennäköisesti Saarikoski tarkoitti muiden ohella myös Gabbardia, kun kuvaili eräitä Trumpin ehdokkaita myös ”julkihulluiksi”.

Keskustalaisen Suomenmaan toimittaja Katariina Lankisen mukaan Gabbart ”tunnetaan Venäjä-propagandasta ja al-Assadin sympatisoinnista”. Gabbart ”on profiloitunut Venäjän propagandan levittäjänä”, toimittaja väittää totuudenvastaisesti.

Suomalaismedia on julkaissut myös kommenteitta ukrainalaismedian ”uutisia”, joissa Gabbardin väitetään olevan ”Venäjän agentti”.