
Euroopan parlamentti hyväksyi viikko sitten Strasbourgissa äänestyspäätöksellä laki- ja lainapaketin, jolla Ukrainalle annetaan 60 miljardia euroa uutta sotilaallista tukea.
Ukraina saa yhteensä 90 miljardin tuen EU:n takaamana yhteislainana, jota sen ei ole tarkoituskaan maksaa takaisin. Ukraina joutuu maksamaan lainan vain, jos se saisi tulevaisuudessa sotakorvauksia Venäjältä. Ja siihen ei juuri kukaan usko, vaikka Ukraina ja Venäjä pääsisivätkin sopimukseen rauhasta.
Kaikki suomalaismepit kokoomuksesta vasemmistoliittoon kannattivat yhteislainan myöntämistä. Näin tekivät myös perussuomalaiset.
Suomen osuus 90 miljardin euron yhteislainasta on noin 1,4 miljardia euroa. Unkari, Tšekki ja Slovakia ilmoittivat, etteivät ne aio olla mukana uuden yhteisvelan ottamisessa.
Suomi sitä vastoin ottaa uudet, jo tässä vaiheessa lähes puolentoista miljardin euron vastuut omalle kontolleen, jotka realisoituvat, jos ja kun Ukraina ei lainaa maksa. Jos yksi tai useampi EU-maa ei maksa omaa osuuttaan yhteisvelasta, joutuvat muut jäsenmaat kuittaamaan velat omista varoistaan. Velanhoitokustannukset rahoitetaan EU:n talousarviosta.
Esitys lainan myöntämisestä Ukrainalle hyväksyttiin europarlamentissa äänin 458 – 140. Lisäksi 44 europarlamentaarikkoa äänesti tyhjää. Seitsemisenkymmentä meppiä oli poissa äänestyksestä. Uutta sotalainaa kannatti siis noin 70 prosenttia mepeistä. Lakipaketti piti sisällään kolme eri asiakokonaisuutta, joista jokaisesta äänestettiin suurin piirtein samoin luvuin.
Heinäluoma puolustaa jättitukea
Ukrainaa ei europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) mukaan voida puolustaa pelkästään puheilla tai asiakirjoilla, vaan konkreettinen tuki on välttämätöntä. Heinäluoma on kuitenkin huolissaan Ukrainan tuen vastustamisesta, vaikka lainapaketti hyväksyttiinkin laajalla enemmistöllä.
”Sekä äärivasemmistosta että äärioikeistosta löytyy ryhmiä, jotka äänestävät tukipäätöksiä vastaan tai suhtautuvat niihin penseästi”, toteaa Heinäluoma ja sanoo, että olivat syyt tuen vastustamisessa mitkä tahansa, se käytännössä heikentäisi Ukrainan asemaa sodassa.
Myös keskustan Elsi Katainen iloitsi viikkokirjeessään helmikuussa 2026 lakipaketin hyväksymistä vaatien samalla lisäpakotteita Venäjälle ja niiden väylien tukkimista, joiden kautta länsimaista teknologiaa valuu Venäjälle. Kokoomuksen Pekka Toveri on jo aikaisemmin vaatinut iskemistä Venäjän talouteen. Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen sanoi lainapäätöstä edeltävässä täysistunnossa, että ”Putinin sana on vähemmän arvoinen kuin vessapaperi, jota käytämme”.
Suomalaiset europarlamentaarikot ovat yli kotimaisten puoluerajojen kannattaneet johdonmukaisesti Venäjään kohdistuvien pakotteiden koventamista ja lainojen sekä suorien avustusten myöntämistä Ukrainalle. Minkäänlaisia kriittisiä kysymyksiä siitä, olisiko tällaiselle vaihtoehtoja, ei ole esitetty.
Suuri osa Ukrainan tuesta valuu amerikkalaiselle sotateollisuudelle
Ukraina sai luvan käyttää sotilaalliseen tukeen suunnattua 60 miljardin euron jättipottia myös amerikkalaisaseiden ja asejärjestelmien hankintaan. Näin tapahtuu jos ja kun Euroopassa ei tuoteta tai ole välittömästi saatavilla aseita, joita Ukraina ilmoittaa sodassa heti tarvitsevansa. Aseet voidaan päätöksen mukaan ostaa myös ”kolmansista maista”. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen muuta Yhdysvaltoja.
Jo nyt pääosa Euroopan Nato-maista – myös Suomi – rahoittaa Ukrainan aseostoja Yhdysvalloista. Ukraina valitsee tarvitsemansa aseet ja Nato-maat maksavat ne. Amerikkalaisaseet toimitetaan maksun jälkeen Euroopan Nato-maiden kautta Ukrainalle. Näin odotetaan nyt tapahtuvan myös huomattavalle osalle Ukrainan saamasta 60 miljardin euron aseisiin varatuista lainarahoista. Yhdysvaltain aseteollisuus saa ne käyttöönsä.
Sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen EU aikoo investoida seuraavalla rahoituskehyskaudella vuosina 2028-2035 noin 17,6 miljardia euroa. Tämä on kymmenkertaisesti enemmän kuin vuosina 2021-2027 sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen käytetään.
EU-rahaa kanavoidaan myös muuta kautta sotilaallisiin hankkeisiin, mutta tämä ei ole juuri herättänyt keskustelua Suomessa. Jo kauan ennen Ukrainan kriisiä EU on pyrkinyt rakentamaan ”sotilaallista Schengeniä”, joka mahdollistaisi asevoimien liikuttamisen Euroopassa nopeasti.
Euroopan unioni on vahvasti militarisoitumassa ja on erikoista, että suomalainen vasemmistokaan ei näe tässä minkäänlaisen kriittisen keskustelun paikkaa. Perussuomalaisten osalta kritiikittömyys ei ole yllätys, sillä puolueen EU:hun kohdistama arvostelu ei koskaan ole ollut uskottavaa. Kokoomus sitä vastoin näkee tässä mahdollisuuden edistää heille tärkeää asiaa eli EU:n kehittymistä liittovaltioksi.
Irlannin Sinn Feinin mepit äänestivät asetukea vastaan
Kolme suomalaista vasemmistoryhmän europarlamentaarikkoa – Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo – äänesti 90 miljardin euron lainapäätöksen puolesta. Kaikki kolme ovat viime aikoina vaatineet myös äänekkäästi Euroopan riippuvuuden vähentämistä Yhdysvalloista.
Kun europarlamentti nyt hyväksyi uuden päätöksen 60 miljardin sotilaallisesta tuesta Ukrainalle, vasemmistokolmikko oli mukana samalla jakamassa miljardeja myös amerikkalaisten aseiden ja asejärjestelmien hankintaan. Samoin kuin kaikki muutkin suomalaismepit.
Sitä vastoin europarlamentin vasemmistoryhmän kaksi irlantilaisen Sinn Feinin europarlamentaarikkoa – Kathleen Funchion ja Lynn Boylan – äänesti lainapäätöstä vastaan. Heidän mukaansa aseostojen lainoittaminen on ristiriidassa Irlannin puolueettomuuden kanssa ja vie siltä pohjaa.
Ukrainalle annettavaa uutta jättiläismäistä aseapulainaa vastusti myös muutama Espanjan ja Kreikan vasemmistolainen europarlamentaarikko. Erityisesti irlantilaiskaksikko on joutunut kotimaassaan oikeistovoimien kovan arvostelun kohteeksi. Myös osa kristillisdemokraattisen ryhmän EPP:n euroedustajista vastusti yhteislainaa.
Yhteisvelkaa tukeneet kokoomuksen europarlamentaarikot kuuluvat hekin samaan ryhmään. Myös Patriots for Europe -ryhmän mepit äänestivät lainapäätöstä vastaan kuten myös Saksan AfD:n edustajat. Samoin tekivät myös eräät Itävallan FPÖ:n edustajat.
Olli Kotro
Geopoliittinen analyytikko ja EU-asiantuntija
7 kommenttia julkaisuun “Suomalaismepit tukivat EU:n päätöstä UKRAINA SAI 60 MILJARDIA EUROA ASEISIIN”
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Suomessa ei monikaan ole asioista perillä Ukrainan suhteen. Typerintä mitä voi tehdä on tukea natsi-hallintoa. Sen Rytikin sai aikoinaan havaita joutuessaan vankilaan. … Suomi ei ole suomalaisten hallinnassa… Ei oikeastaan koskaan ole ollut! Se selvisi minulle kun luin Hella Wuolijoen muistelmat Ylioppilasajoistaan Helsingissa, jossa hän kertoo 1905 vuoden tapahtumista. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille.
Meppien yksimielisyys korostaa sitä häpeällistä tilannetta, ettei suomalainen parlamenttivasemmisto edusta enää edes nimellisesti rauhan politiikkaa, vaan on alistunut militaristisen tulonsiirron väistämättömyyteen? Miksi näin? Eikö rauhaa kannata tavoitella, jos tarjolla ei ole poliittisia pikavoittoja vaan kenties mölinää oikealta?
No ei kannata, koska silloin ei ole asiaa Suomen seuraavaan hallitukseen ja sen himoituille ministeripesteille. Demarit lähtevät siitä, että he ovat pääministeripuolue ja kakkosena on Kokoomus. Vasemmistoliitto ei sen sijaan voi laskea varmuudella sen varaan, että pääsee hallitukseen. Silti se on valmis kääntymään jo tässä vaiheessa selälleen merkkinä siitä, ettei missään olosuhteissa ryhdy hankaloittamaan Suomen USA:lle alisteista ulko- ja jatkossa ehkä myös sisäpolitiikkaa. Vasemmistoliiton nöyristelyä on kyllä ikävä seurata.
Täysin samaa mieltä!
Vasemmistoliitto on tyhmentynyt valtavasti. Ensimmäinen aste oli se, että puheenjohtajaksi valittiin ensin Suvi-Anne Siimes ja sitten Li Andersson, eli puolueessa ei ollut enää ajattelevia miehiä. Sama jatkuu nykyisenkin. Ilmankos miesäänestäjät katoavat.
Kaksi huomiota isommassa kuvassa. Ensinnäkin suomalaiset mepit eivät Länsi-Euroopan muiden russofobisten päättäjien tavoin halua edelleenkään nähdä asioita Venäjän näkökulmasta. Yhdysvallat ei sietäisi rajoillaan päivääkään sellaista, mitä Venäjä on sietänyt jopa 30 vuotta. Ukrainan suhteen sietokyvyn raja sentään tuli vastaan, mutta siitäkin Venäjä oli varoittanut jo ainakin kymmenen vuotta etukäteen.
Toiseksi mikä mahtaa olla syy siihen, että Suomen päättäjät eivät näytä ollenkaan pelkäävän Suomen velkaantumista. Toki rasistinen russofobia selittää paljon, mutta ei silti ehkä kaikkea. Itse olen ajatellut välinpitämättömyyden johtuvan siitä, etteivät päättäjämme välitä tippaakaan Suomen itsenäisyydestä. Mikä olisi pahin seuraus konkurssista? Suomen ottaminen täyteen EU:n holhoukseen, liittovaltion maakunnaksi. Ja sitähän he ovat 1990-luvulta alkaen toivoneetkin (toki pitkään kansalta salaten).
Jo Suomen nimikin kertoo tulevaisuuden ” Fin Land ” eli Suomea ei enää ole.
”Ensinnäkin suomalaiset mepit eivät Länsi-Euroopan muiden russofobisten päättäjien tavoin halua edelleenkään nähdä asioita Venäjän näkökulmasta.”
Heille tulisi järjestää John Mearsheimerin luento Ukrainan konfliktin juurisyistä..
https://www.youtube.com/watch?v=JrMiSQAGOS4