SUOMEN STRATEGINEN INFRA SIIRTYY ULKOMAISIIN KÄSIIN

Euroopan unionissa pääperiaatteena on ollut, että niin ihmiset, pääomat kuin tavaratkin liikkuvat vapaasti rajojen yli ja markkinavoimat määräävät tahdin. Käytännössä kyse on korporaatiokapitalistisesta vallankäytöstä, jossa kansallisvaltioiden tilalle synnytetään tosiallisesti korporaatioiden hallitsema EU-liittovaltio.

Suomi luopui Paavo Lipposen hallitusten (1995-2003) aikana isosta osasta valtiollista teollisuutta (kuten Stora-Enso-fuusio) ja mm. valtion omistama Postipankki ajettiin alas. Kun samalla liikepankit siirrettiin ulkomaiseen omistukseen, oli hyppy sinivalkoisesta pääomasta kansainväliseen korporaatiokapitalismiin nopea. 

Suomen eliitin tavoite hahmottuu parhaiten jälkikäteen: kun ensin pankkisektori tuhottiin itseaiheutetulla pankkikriisillä, siirryttiin samalla euroon, joka merkitsi oman rahapolitiikan loppua. Muut pohjoismaat ymmärsivät, miten huono päätös euro oli ja jäivät ulkopuolelle. 

Uusi eurokriisi kolkuttelee porstuassa, mutta Suomi suhtautuu asiaan tyynesti: kyllä Brysselissä ratkaisu löytyy, tehdään taas uusi tukipaketti. Sekään ei tunnu heilauttavan ketään, että Ranskan pääministeri François Bayrou suunnittelee historiallisia 43,8 miljardin euron säästöjä maan talouteen ensi vuodelle. Ranskan tilanne alkaa todella kriisiytyä. Suomi pelaa vaarallista peliä uskoen Euroopan unioniin kuin pukki suuriin sarviinsa.

Suomi jatkaa sitkeästi linjallaan, jonka tärkeä tukipuolue perussuomalaiset on. Kun puolue mitä ilmeisimmin muuttuu nykyistä kokoaan paljon pienemmäksi vuoden 2027 vaaleissa, saanevat sen johtohahmot avustajakuntineen makoisat palkinnot korporaatioilta merten takaa.

Vähälle huomiolle on jäänyt se, millainen vaikutus Suomen eliitin kannattamalla korporaatiokapitalismilla ja euroglobalismilla on ollut ja tulee olemaan Suomen strategiseen infraan. Kun valtion omistama teollisuus on myyty, on aika ottaa seuraavia, tarkasti eliitin kabineteissa koordinoituja ja käsikirjoitettuja askelia. 

Tässä tiivis katsaus siitä, miten ”hanke” etenee:

Lentoasemat

Lentoasemaverkko oli aiemmin kokonaisuus, jota hallinnoi Ilmailulaitos. Käyttäen verukkeena EU-komission päätöstä Matti Vanhasen porvarihallitus päätti yhtiöittää Ilmailulaitoksen 2009. Hallituksen esityksessä todettiin mm. seuraavaa: ”Perustettava osakeyhtiö olisi elinkelpoinen ja pystyisi turvaamaan nykyiset yhteiskunnalliset tehtävänsä.” 

Liikelaitoksena toimineen Ilmailulaitoksen yhtiöittämistä perusteltiin EU-komission linjauksella: ”Komission mukaan liikelaitoksen konkurssisuoja ja tuloverokäytäntö olivat yhteismarkkinoille soveltumattomia.” Syntyi Finavia Oyj. Lennonvarmistus (eli lennonjohto) siirrettiin erilliseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:öön. Syy on selvä. Lennonvarmistus on osakeyhtiömuotoisena myös myytävissä, kun aika koittaa.

Kun auktoriteettiuskovaisia suomalaisia oli ensin totuteltu siihen, että Finavia oli hyvä ratkaisu, olikin aika siirtyä eteenpäin. Petteri Orpon hallitus ilmoitti toukokuussa 2024, että Finaviasta voidaan myydä 49,9%. Ylen 13.8.2024 uutisen mukaan ”Valtion omistajaohjauksen ylin virkahenkilö myöntää, että omistajaohjausosasto on käynyt keskusteluja lentokenttäyhtiö Finaviasta kansainvälisten sijoittajaryhmien edustajien kanssa”. 

Näin toimivat isänmaallisuuttaan, ”sinivalkoisuuttaan” ja muutenkin omaa paremmuuttaan korostavat persu- ja kokoomusministerit. Tiettävästi sekä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja hänen ystävänsä, liikenneministeri Lulu Ranne, ovat tehneet hartiavoimin töitä, jotta Finaviasta päästäisiin eroon. Kova on kiire saada lentoasemat kansainvälisten kasvottomien sijoittajien ja konglomeraattien haltuun. Selvyyden vuoksi: Kyllä, myös sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja keskusta kannattavat tätä. Yhtiöittämisen takana oli siis alun perinkin se, että kansallisomaisuudesta halutaan eroon.

Rautatiet

Harva Suomessa tietää, että maamme rautatiejärjestelmä on tarkoitus lakkauttaa nykymuotoisena. Ongelma on se, että nykymuotoinen järjestelmä ei tarjoa kansainvälisille kasvottomille logistiikkayhtiöille riittävästi ansainta- ja riistomahdollisuuksia. Pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, liikenneministeri Lulu Ranne ja heidän ystävänsä, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki ovat keksineet ongelmaan ratkaisun: pilkotaan VR! Ajatuksen sai jo Suomen taksisektorin tuhonnut keskustapuolueen ministeri Anne Berner, mutta nyt on aika siirtyä tositoimiin. 

Koska Suomen raideleveys on ongelma, otetaan/varastetaan (hallitusohjelman mukaisesti) VR:ltä se kalusto, jolla se on liikennöinyt ns. ostoliikennettä eli kannattamatonta, valtion suoraa tilaamaa liikennettä. Ajatus on, että suoraan tilattu ostoliikenne kilpailutetaan ja kilpailun ”voittaja” saa liikennöidä kalustolla. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti asiasta 16.6.2025.

Korvaus liikennöijälle tulee, oli matkustajia nolla tai sata. Näin kasvoton kansainvälinen logistiikkajätti saa varman tulonlähteen. Samanaikaisesti on päätetty jo vuonna 2024, että VR:stä saa myydä 49,9%. Brysselistä saatujen tietojen perusteella Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa on tehnyt  töitä, jotta VR saataisiin mahdollisimman nopeasti myytyä ulkomaille. Euroglobalisti-Kansliapäällikkö Minna Kivimäen, Petteri Orpon, Lulu Ranteen ja Riikka Purran unelma on toteutumassa: Suomen rautatiejärjestelmä romutetaan ja yksityistetään.

Muutokset on tehty pikku hiljaa vuosien saatossa, jotta kokonaisuus hämärtyisi. Asiat verhotaan monimutkaisen kapulakielen taakse ja mielikuvituksellisia perusteluja esitetään kansalaisten höynäyttämiseksi. Tavoite on kuitenkin selkeä: Suomen strateginen liikenneinfrastruktuuri on myynnissä, koska ”lännen” korporaatioiden halutaan hallitsevan Suomea. Suomen kansallisen edun kanssa tällä kaikella ei ole mitään tekemistä,  kyseessä on ulkomailta, ”lännestä”,  ohjattu operaatio.