Suurlähettiläs Pavel Kuznetsov: Naton toiminta aktivoituu Suomessa

On vaikea olla huomaamatta Suomen johdon pyrkimyksiä tehdä Suomesta Naton itäisen reunan ”esimerkillinen etuvartio”, sanoo Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov. Hänen mukaansa Suomen integroituminen sotilasliiton rakenteisiin on tapahtunut nopeasti vajaan kahden vuoden aikana, jonka Suomi on ollut Naton jäsenenä.

Ria Novosti julkaisi laajan haastattelun 6.2.2025. Naapuriseuran Sanomat julkaisee nyt Naton toimintaa Suomessa käsittelevän osuuden.

Kuznetsov muistuttaa, ettei Suomi asettanut minkäänlaisia reunaehtoja Naton toimintaan osallistumiselle kuten eräät muut jäsenmaat ovat aiemmin tehneet. Suomi pyrkii Venäjän suurlähettilään mielestä selvästikin vakiinnuttamaan asemansa liittouman johdon silmissä ehdottoman lojaalina ”turvallisuuden tuottajana” kuten Suomessa sanotaan.

Sotilasliitto Nato on suurlähettilään mukaan päässyt aktiivisesti hyödyntämään Suomen aluetta.

”Vaikka Naton sotilaallisen suunnittelun yksityiskohdat eivät ole julkista tietoa, sotilasliiton joukkojen kasvattamisen parametrit ovat selvästi nähtävissä. Pohjois-Suomeen on tarkoitus sijoittaa monikansallinen Naton eteentyönnetty maavoimajoukko Ruotsin johdolla. Itä-Suomeen eli Mikkeliin sijoitetaan maavoimien alaesikunta. Naton johto on tehnyt tähän liittyviä poliittisia periaatepäätöksiä ja käytännön toteutus alkaa todennäköisesti lähikuukausina”, toteaa Kuznetsov.

Suomen kansallinen logistinen infrastruktuuri aiotaan Venäjän suurlähettilään mukaan liittää Naton asevoimien liikkuvuutta koskeviin suunnitelmiin. Tarkoituksena on nopeuttaa liittoutuneiden joukkojen siirtämistä Suomeen – kuten sanotaan ”tarvittaessa” – sekä mahdollistaa myös aseiden ja sotatarvikkeiden varastointi Suomessa.

Kuznetsov on pannut merkille, ettei toistaiseksi ole ollut puhetta siitä, että Suomeen perustettaisiin ulkomaisia sotilastukikohtia suurine pysyvine joukkoineen. Myöskään raskaiden hyökkäysaseiden sijoittamisesta ei ole ollut puhetta. Painopisteenä Suomen alueen Nato-käytössä on suurlähettilään mukaan ollut tiedustelutoiminta. ”Naton jäsenmaiden tiedustelukoneiden ja dronien lennoista Suomen ilmatilassa ja Venäjän vastaisella rajalla on tullut lähes rutiininomaista toimintaa”, sanoo Kuznetsov.

Suurlähettilään mukaan kyse on Naton ja erityisesti Yhdysvaltain asevoimien kasvavasta kiinnostuksesta Venäjän strategisesti tärkeitä alueita kuten Kuolaa, Murmanskia ja Leningradin aluetta kohtaan. Kuznetsov toteaa, ettei kyse ole pelkästään tiedustelutoiminnasta.
Kuznetsov viittaa amerikkalaisten B-52-strategisten pommikoneiden näyttäviin lentoihin Suomen yllä ja sanoo niiden osoittavan selvästi Pentagonin aloittaneen iskujoukkojensa ”sovittamisen” käyttöä varten uuteen todennäköiseen sotanäyttämöön.

Venäjän suurlähettiläs muistuttaa, että vuonna 2024 Suomen aluetta käytettiin ensimmäistä kertaa Naton suurissa sotaharjoituksissa. Maaliskuussa järjestettiin Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa sotilasliiton jäsenmaiden ja kumppanimaiden asevoimien monikansallinen harjoitus Nordic Response-24. Harjoitukseen osallistui noin 20 000 sotilasta 14 maasta. Mukana oli mm. neljä tuhatta suomalaista.

Marraskuussa Suomen Lapin ampuma-alueella järjestettiin Lightning Strike-24 -tykistöharjoitus, johon osallistui lähes neljätuhatta sotilasta, joista 1 200 muista Nato-maista. Tämä oli osa Yhdysvaltojen johtamaa laajamittaista tykistöharjoitusta viidessä Euroopan maassa.

Kuznetsov on pannut merkille, että myös Suomen asevoimien kansalliset harjoitukset toteutetaan nykyisin Naton vaatimusten mukaisesti ja niihin osallistuu yhä enemmän sotilasliiton muiden maiden sotilasyksiköitä. Myös harjoitusten määrä on kasvussa. Vuonna 2025 suomalaiset aikovat toteuttaa 115 harjoitusta sekä Suomessa että ulkomailla. Vertailun vuoksi vuonna 2024 harjoituksia oli 103 ja vuonna 2023 niitä oli 89.

Yhdysvaltojen kanssa tehdyn puolustusyhteistyösopimuksen eli DCA-sopimuksen toteuttamiseksi tehtävät konkreettiset toimet ovat Kuznetsovin mukaan pysyneet salassa. Toistaiseksi on hänen mukaansa kuultu vain yleistä spekulaatiota siitä, että sopimuksesta tulisi Helsingin uuden turvallisuusarkkitehtuurin tukipilari kansallisen maanpuolustuksen sekä EU- ja Nato-jäsenyyden ohella.

Venäjän suurlähettiläs toteaa tiedossa olevan, että sopimus antaa Yhdysvalloille mahdollisuuden käyttää 15 suomalaista sotilasaluetta eri puolilla maata. Kyse on meri- ja ilmavoimien tukikohdista, mutta myös varuskunnista, ampuma-alueista ja varastoista. Niissä olevat erilliset alueet ovat vain amerikkalaisten sotilaiden käyttössä ja suomalaisilta suljettuja. Lisäksi sopimuksessa määrätään amerikkalaisten sotilaiden lähes täydellisestä suojasta asemamaan lainkäyttöön nähden

Venäjän suurlähettiläs kysyy, miten suvereenin valtion asemaan sopii ulkomaisten joukkojen lähes valvomaton läsnäolo maan alueella. Hän pitää mahdollisena, että Suomen viranomaiset eivät yksinkertaisesti vielä ole valmiita keskustelemaan avoimesti suomalaisten kanssa tästä aiheesta. Kuznetsov sanoo Venäjälle olevan kuitenkin selvää, että Suomen sotilaallista toimintaa koskevia keskeisiä päätöksiä ei nyt tehdä Helsingissä, vaan Brysselissä ja Washingtonissa. Suurlähettilään mukaan tämä on myös lähtökohtana Venäjän sotilaallisessa ja poliittisessa suunnittelussa.

Kuznetsov kiinnittää huomiota myös 64 viidennen sukupolven F-35 – hävittäjän hankintaan, josta neuvottelut alkoivat jo vuonna 2019. Lopullinen päätös yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamien monitoimihävittäjien hankinnasta tehtiin vuonna 2021 eli ennen Suomen Nato-jäsenyyttä. Ensimmäisten koneiden pitäisi saapua Lapin lennoston tukikohtaan Rovaniemelle vuoden 2026 lopulla. Uusien koneiden vaiheittainen käytttöönotto on suunniteltu vuosille 2026-2030. Ne korvaavat nykyiset Hornet-hävittäjät. Ensimmäisten suomalaislentäjien koulutus koneisiin on tarkoitus aloittaa tänä syksynä Yhdysvaltain ilmavoimien kentillä Floridassa ja Arkansasissa

Suomi on allekirjoittanut sopimuksia myös uusien hävittäjien asehankinnoista. Venäjän suurlähettiläs on pannut merkille suunnitelmat toimittaa Yhdysvalloista Suomeen uusimpia jopa tuhannen kilometrin kantaman JASSM-ER-risteilyohjuksia ja itseohjautuvia SDB-pommeja,. Helsingin uusimpia hankintoja ovat myös amerikkalaiset AARGM-ER-tutkantappajaohjukset. Ne ovat Naton kehittyneimpiä ilmatorjunnan lamauttamiseen tarkoitettuja järjestelmiä. ”Näitä aseita on vaikea luokitella puolustuksellisiksi”, sanoo Kuznetsov.

Kuznetsovin mukaan ei pidä unohtaa, että F-35-hävittäjät pystyvät teknisesti kantamaan myös ydinaseita. Vahvistusta sille, että Suomen ilmavoimille tarkoitetut koneet varustettaisiin ydinasekantokyvyllä, ei tällä hetkellä ole. Tämänkaltaiset toimet edellyttäisivät Venäjän suurlähettilään mukaan vakavia poliittisia päätöksiä sekä Helsingissä että sotilasliiton johdossa.

”Tätä asiaa emme kuitenkaan voi jättää huomiotta seuratessamme Suomen ilmavoimien kehitystä”, toteaa suurlähettiläs.

Ria Novosti kysyy suurlähettiläältä myös suomalaisviranomaisten aloittamasta keskustelusta vetäytyä Ottawan kansainvälisestä jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Mitä riskejä tähän sisältyy?

Kuznetsov vastaa, ettei kysymys jalkaväkimiinoja koskevasta Ottawan yleissopimuksesta vetäytymisestä ole Suomessa esillä ensimmäistä kertaa. Ajatusta ei ole aiemmin kannatettu Suomessa merkittävästi, mutta nyt näyttää siltä, että tätä vaihtoehtoa todella harkitaan vakavasti keinoksi torjua myyttistä ”idästä tulevaa uhkaa”.

Venäjän suurlähettiläs toteaa, että päätös mahdollisesta irtautumisesta Ottawan sopimuksesta on Suomelle ja vain Suomelle kuuluva oikeus. ”Meille siitä ei ole väliä. Riskejä aiheutuisi vain suomalaisille itselleen, kun otetaan huomioon, että käsittääkseni Suomen asevoimat aikovat miinoittaa kotimaansa aluetta”, toteaa Kuznetsov.

Venäjän suurlähettiläs muistuttaa, että Ottawan sopimus hyväksyttiin ensisijaisesti siviilien suojelemiseksi jalkaväkimiinojen käytön seurauksilta. ”Juuri nämä perustelut ohjasivat Suomea kun se päätti vuonna 2011 liittyä jalkaväkimiinasopimukseen”, toteaa Kuznetsov.