Trump ja Putin aikovat tavata

Yhdysvaltain maanantaina virkaanastunut presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin saattavat keskustella keskenään jo lähiaikoina. Heti puhelun jälkeen on tarkoitus aloittaa myös presidenttien tapaamisen yksityiskohtainen valmistelu.

Tapaamisen asialistalla ei ole vain Ukrainan sota, vaan laajemminkin myös Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet sekä maailmanpoliittinen tilanne.

Varsinaisessa virkaanastumispuheessaan Trump ei käsitellyt lainkaan Ukrainan sotaa, mutta myöhemmin maanantaina hän kertoi keskustelevansa Putinin kanssa pian sodan pikaisesta päättämisestä.

”Tulen hyvin toimeen Putinin kanssa. Toivon, että hän haluaa tehdä sopimuksen”, sanoi Trump. Yhdysvaltain presidentin mielestä Putin tuhoaa Venäjän, jos sopimusta ei synny. Ja silloin Venäjä on suurissa vaikeuksissa.

Trump kertoi myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn kertoneen hänelle haluavansa rauhansopimuksen sodan lopettamiseksi. Trump on arvostellut aiemmin useasti Zelenskyä.

Venäjän presidentti onnitteli Trumpia juuri ennen virkaanastumista. Putin ilmoitti olevansa valmis keskustelemaan Trumpin hallinnon kanssa Ukrainasta ja ydinaseista. Putin totesi myös, että hän haluaa turvata pitkäikaisen rauhan aikaansaamisen Ukrainassa eikä vain lyhytaikaista tulitaukoa.

Putin totesi myös, että dialogin Yhdysvaltain kanssa pitää olla tasavertaista ja toisiaan kunnioittavaa. ”Moskova on avoin tällaiselle keskustelulle”.

Trump Kiinaan jo keväällä?

Monien hämmästykseksi Trump aikoo pidättäytyä ainakin toistaiseksi kohdistamasta Kiinaan rankaisutulleja, joilla Yhdysvaltain uusi presidentti uhkasi monta kertaa ennen virkaanastumistaan. Vaalikampanjansa aikana Trump uhkasi Kiinaa jopa 60 prosentin rankaisutulleilla.

Trump ilmoitti maanantaina haluavansa matkustaa Kiinaan ja tavata Kiinan presidentin Xi Jinpingin vielä tämän kevään aikana. Trump mainitsi Kiinan kutsuneen hänet vierailulle.

Trump ja Kiinan presidentti Xi keskustelivat viime perjantaina maiden välisistä suhteista. Molemmat osapuolet ilmaisivat olleensa tyytyväisiä keskusteluun. Puhelun jälkeen Trump ilmoitti jatkavansa yhteydenpitoa Xin kanssa. Jatkokeskustelun aiheiksi Yhdysvaltain presidentti mainitsi kaupan, TikTokin, Taiwanin ja fentanyylin, jota voidaan käyttää huumausaineena.

Trump lykkäsi maanantaina myös lyhytvideopalvelu TikTokin toimintakieltoa 75 päivällä.

”Minulla on lämpimiä tunteita TikTokia kohtaan”, sanoi Trump. Presidentinvaalikampanjassa TikTokilla arvellaan olleen merkittävä vaikutus Trumpin voittoon. Uusi presidentti on esittänyt TikTokin omistuksen jakamista kahtia siten, että yhdysvaltalaisyritykset omistaisivat puolue videopalvelusta. Yhdysvalloissa TikTokilla on 170 miljoonaa käyttäjää.

Trump sanoi odottavansa, että monet ongelmat Kiinan kanssa voidaan ratkaista yhdessä keskustellen. ”Aloitamme välittömästi”.

Virkaanastujaisisssa oli läsnä myös Kiinan varapresidentti Han Zheng. Washingtonin vierailunsa aikana ennen virkaanastujaisia Kiinan varapresidentti tapasi Yhdysvaltain tulevan varapresidentin James Vancen ja sähköautoyhteistyötä Kiinan kanssa tekevän Elon Muskin kanssa. Muskista on tullut viime kuukausien aikana yksi Trumpin keskeisistä avustajista.

Maanantaina Yhdysvaltain senaatti vahvisti myös Marco Rubion nimittämisen uudeksi ulkoministeriksi. Rubio tunnetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa aseteollisuuden tukemaksi kovan linjan haukaksi, joka viime vuosien aikana on johtanut senaatin kovenevaa Kiina-vastaista politiikkaa. Valinta oli yksimielinen äänin 99 – 0.

Trump uhkaili Brics-maita sadan prosentin tulleilla

Virkaanastumisensa jälkeen Yhdysvaltain uusi presidentti toisti uhkauksensa ”vähintäin” sadan prosentin rankaisutulleista Brics-maita kohtaan, jos ne aikovat heikentää dollarin asemaa maailmankaupassa. Trump väitti kuitenkin, ettei kyse ole uhkauksesta, vaan ainoastaan ”selkeästä kannasta” itse asiaan.

Aikaisemmin Trump on esittänyt uhkauksensa Brics-maille, jos ne havittelevat omaa, yhteistä valuuttaa. Se ei kuitenkaan ole Brics-maiden lähivuosien suunnitelmissa. Sitä vastoin ne pyrkivät käymään keskinäistä kauppaansa dollarin ja euron sijasta omilla valuutoillaan. Esimerkiksi Venäjä on jo kaupankäynnissä Kiinan ja Intian kanssa siirtynyt kansallisiin valuuttoihin.

Biden antoi aikaisemmin ymmärtää Yhdysvaltojen olevan Bricsin osalta haavoittuvassa asemassa. Trump ilmoitti olevansa eri mieltä presidentti Bidenin kanssa. Uuden presidentin mukaan Yhdysvalloilla on Brics-maihin päin paljon painostuskeinoja. ”Ne eivät kykene edistämään suunnitelmiaan”, väitti Trump.

Venäjän Indonesian suurlähettiläs Sergei Tolshenov totesi maanantaina, etteivät Trumpin uhkaukset vaikuta Brics-maihin. Maaryhmittymä jatkaa jäsentensä kesken kaupankäyntiä kansallisilla valuutoilla.

Tolshenov sanoi uskovansa Bricsin olevan riittävän vahva eikä sen siksi tarvitse ottaa huomioon uhkauksia. Ei edes niitä, jotka tulevat Yhdysvalloista.

Suurlähettilään haastattelu julkaistiin maanantaina Jakarta Globe-lehdessä.

Meksikolle ja Kanadalle rankaisutullit jo pian?

Trump uhaksi maanantaina myös panevansa kaikkeen tuontiin sekä Meksikosta että Kanadasta 25 prosentin tullin. Se voisi presidentin mukaan astua voimaan jo helmikuun alussa.

Tulleilla ehkäistiin  presidentin mukaan sekä laitonta siirtolaisuutta että huumausaineena käytetyn fentanyylin laitonta tuontia Yhdysvaltoihin.

Trump syytti molempia maita siitä, että ne ovat epäonnistuneet pysäyttämään laittoman siirtolaisvirran ja huumeiden tulon rajojensa yli Yhdysvaltoihin. Presidentin mukaan tulleista tulee kiinteä osa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa.

Trump haluaa Panaman kanava-alueen omakseen

Virkaanastujaispuheen Panaman kanavaa koskeva puheen osa hämmästytti ainakin ulkomaisia kuulijoita. Trump ilmoitti avoimesti haluavansa liittää Panaman alueeseen kuuluvan kanava-alueen Yhdysvaltoihin.

Käytännössä Trumpin vaateet merkitsisivät Panaman ja Yhdysvaltain kanava-aluetta koskevan sopimuksen panemista romukoppaan. Sopimus Panaman kanavasta tehtiin presidentti Jimmy Carterin aikana ja se astui voimaan vuonna 1999.

Trump sanoi Yhdysvaltojen luovuttaneen kanavan aikoinaan Panamalle eikä Kiinalle, mutta aikoo ottaa sen takaisin.

Panaman presidentti Jose Raul Mulino ilmoitti välittömästi, että kanava-alue on Panaman aluetta ja myös pysyy sellaisena. Mulino torjui myös Trumpin väitteet siitä, että Kiina operoisi kanavaa. Aikaisemmin Trump on jopa väittänyt totuudenvastaisesti, että Kiinalla olisi Panamassa tuhansia sotilaita.

Virkaanastujaispuheessaan Trump väitti myös, että kanavaa pitkin kulkevia amerikkalaisaluksia kohdeltaisiin eri tavalla kuin muiden maiden aluksia ja että niiden kulku on ”ylihinnoiteltu”. Tämäkin väite on korjattu useampaan kertaan.

Kaikkien maiden aluksia kohdellaan samalla tavalla. Se koskee myös kanavamaksuja.

Myös Grönlantia koskevat aikaisemmat vaatimuksensa Trump toisti myöhemmin maanantaina. Grönlanti on hänen mukaansa tarpeellinen kansainvälisen turvallisuuden takia. Vaikka hän ei sitä tällä kertaa sanonutkaan, kyse on Yhdysvaltain halusta lisätä sotilaallista läsnäoloa koko arktisella alueella.

Myös Grönlannin suuret mineraalirikkaudet kiinnostavat amerikkalaisyhtiöitä.

Trump ilmoitti myös nimeävänsä Meksikon lahden Amerikan lahdeksi.

Kuuba takaisin ”terrorismin tukijoiden” listalle

Heti virkaanastujaispäivänä Trump antoi asetuksen, jolla Kuuba nimetään uudelleen ”terrorismin tukijavaltioksi”. Uusi presidentti kumosi samalla presidentti Joe Bidenin vain muutama päivä sitten antaman asetuksen poistaa Kuuba listalta.

Bidenin asetus perustui Vatikaanin neuvottelemaan ratkaisuun, jonka myötä Kuuba oli valmis vapauttamaan viisi sataa vankia, joiden Yhdysvallat on väittänyt olevan poliittisia vankeja.

Toistaiseksi vain osa vangituista on ehditty vapauttaa. Kuuban presidentti Miguel Diaz-Canel arvosteli heti tuoreeltaan Trumpin päätöstä. Kuuba pitää syytöksiä terrorismin tukemisesta valheellisina.

Trump armahti 1 500 Capitolin mellakasta syytettyä

Trump armahti maanantaina myös lähes 1 500 mellakasta syytettyä mielenosoittajaa, jotka osallistuivat Yhdysvaltain kongressin eli Capitolin valtaukseen tammikuussa 2021.

Armahduksia saattaa tulla vielä muutama lisää. Kyse on väkivaltaisuuksiin osallistuneista 14 mielenosoittajasta, joiden osalta tehdään vielä lisäselvityksiä ennen lopullista päätöstä.

Trump kutsui armahtamiaan mielenosoittajia ”panttivangeksi” ja”isänmaan ystäviksi”. Capitolin taapahtumista syytteeseen joutuneiden armahtaminen oli keskeinen teema myös Trumpin vaalikampanjan aikana.

Yhdysvallat eroaa Pariisin ilmastosopimuksesta ja WHO:sta

Trump päätti myös, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. Presidentti sanoi pitävänsä sopimusta epäoikeudenmukaisena ja ei-tasapuolisena.

Päätös ei tule heti voimaan, vaan vasta vuoden kuluttua. Trump teki saman päätöksen myös aloittaessaan ensimmäisen kautensa presidenttinä vuonna 2017. Biden puolestaan vei Yhdysvallat takaisin ilmastosopimukseen.

Tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella on vain kolme maata; Iran, Libya ja Jemen.

Trump näytti vihreää valoa myös öljynporauksen sallimiselle uusilla alueilla mm. Alaskassa. Yhdysvallat on tällä hetkellä maailman suurin öljyntuottaja. Myös Biden jatkoi maan öljyntuotannon lisäämistä.

”Todennäköisesti Yhdysvallat lopettaa myös ostamisen Venezuelasta”, uhkasi Trump perustellen sitä sillä, että Yhdysvalloilla on muutenkin riittävästi öljyä.

Uuden hallinnon uskotaan poliittisista syistä ottavan Bidenin hallintoa kovemman linjan presidentti Nicolas Maduroon, jonka Yhdysvallat on jo pitkään halunnut syrjäyttää vallankahvasta tukemalla eri tavoin maan oppositiota.

Lisäksi Trump antoi asetuksen sähköautojen ostajien saamien tukien poistamisesta. Bidenin hallinnon tavoitteena oli tukien avulla saada Yhdysvaltojen autokanta muuttumaan siten, että vuoteen 2030 mennessä puolet uusista autoista olisi ollut sähköautoja.

Trumpin mielestä tuki sähköautoille on ollut epäoikeudenmukaista.

Kansainvälisestä terveysjärjestöstä WHO:sta eroamisen syy löytyy erimielisyyksistä, joita Trumpilla oli ensimmäisen presidenttikautensa aikana koronaepidemiasta, sen hoidosta ja rokotteista. Yhdysvallat aloitti nyt jo toistamiseen eroamisprosessin WHO:sta.